Steven Jandric pääsi jo tiistain CHL-pelin jälkeen tutustumaan ensimmäistä kertaa Lukon pukukoppiin. Kuva: Juha Sinisalo
Todella nopea luistelija, joka on luonut uraa Yhdysvaltojen yliopistokaukaloissa ja päätyy ECHL:n kautta Lukkoon.
Sellainen on Steven Jandric, ja edellinen oli Justin Danforth.
Danforthin tarina on yksi kiinnostava pala raumalaisen jääkiekon lähihistoriaa. Hän vietti Lukossa kaksi huippukautta, ja loppu on tavallaan historiaa.
Nyt kanadalainen pelaa kolmatta kautta NHL:ää ja on napannut jo paikan Columbus Blue Jacketsin ykkössentterinä. Danforthin mainitseminen saa Jandricin nauramaan.
– Näin sen, että hän on pelannut täällä. Toivon, että pystyn tekemään jotain samanlaista, mutta aion ottaa vain pelin kerrallaan. Yritän auttaa Lukkoa missä vain voin, Jandric muotoilee.
Aivan samanlaisia odotuksia 26-vuotiaan Jandricin niskaan ei ainakaan etukäteen ole ladattu. Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt kommentoi uutta hankintaa maltillisesti sopimuksen julkaisun yhteydessä.
Hän painotti, ettei odottanut hankkineensa ykkösketjun hyökkääjää, mutta oli vakuuttunut kanadalaisen luistelusta.
– Nopeus on ilman muuta vahvimpia ominaisuuksia. Nopeuteni auttaa minua luomaan tilanteita jäällä. Tunnen, että olen myös aika vahva kiekossa, vahva fyysisesti, ja pystyn voittamaan kaksinkamppailuja, Jandric luettelee.
Vaikka pisteitä kertyi, ECHL ei enää kiehtonut
ECHL:ssä Jandric on tällä ja viime kaudella pystynyt pelaamaanlähes piste per peli -tahdilla.
Hän oli alkukaudella Orlando Solar Bearsin paras pistemies, ja pelimäärään suhteutettuna mies oli yksi tehokkaimmista myös viime talvena Worcester Railersissa.
Se ei kuitenkaan ollut sitä, mitä Jandric kaudelta halusi. Hän haki syksyllä pelipaikkaa AHL-joukkue Springfield Thunderbirdsin harjoitusleiriltä, mutta ei saanut lopulta sopimusta.
– Putosin AHL:stä, ja olin todella toivonut, että olin päässyt pelaamaan siellä. ECHL:ssä en ollut niin tyytyväinen kuin olisin halunnut olla, Jandric myöntää.
– Katselin Eurooppaan, ja sitten tuli tämä mahdollisuus. Tunsin, että tämä olisi oikea siirto minulle.
Päätös lähteä Suomeen syntyi viidessä tunnissa
Mahdollisuus eli Lukon tarjous tärähti Jandricille viikonvaihteessa. Kun hän kuuli mahdollisuudesta siirtyä Suomeen, ratkaisut olivat lähes salamannopeita.
– Rehellisesti, sain puhelun omaa aikaani yhdeltä iltapäivältä ja kuudelta sopimus oli tehty. Viisi tuntia, ja kaikki oli valmista, Jandric paljastaa.
Tuolloin elettiin Suomen aikaa lauantain ja sunnuntain välistä yötä. Vaikka aikaa oli vain tunteja, Jandric ehti hieman kaivella taustoja.
– Kyllä, kysyin useammaltakin tyypiltä, jotka olivat pelanneet ennen Euroopassa ja SM-liigassa. He sanoivat, että tämä on vahva sarja ja täältä on hyvä aloittaa, Jandric kertoo.
”Suomalaisista ihmisistä ylipäänsä olen aina pitänyt”
Jandric ei halua paljastaa, keneltä suosituksia kyseli, mutta viime kaudella hän pelasi samassa AHL-joukkueessa esimerkiksi Lukon treeneissä aikanaan piipahtaneen Blake Christensenin ja KalPan entisen maalivahdin Henrik Tikkasen kanssa.
Yliopistovuosinaan hänellä oli joukkuekaverinaan ässäkasvatti Antti Tuomisto, Kiekko-Espoossa tällä kaudella kiekkoileva Jaakko Heikkinen sekä Kärppien juniorikoulun läpikäynyt Antti Virtanen.
– Pelasin yliopistossa monien suomalaisten kanssa, joten tiesin vähän täkäläisestä kulttuurista ja suomalaisesta jääkiekosta. Suomalaisista ihmisistä ylipäänsä olen aina pitänyt, Jandric lausuu.
Kirjoilla kolmessa eri yliopistossa
Jandricilla on kokemusta peräti kolmesta eri yliopistosta. Vuodet 2017–20 hän vietti Alaska-Fairbanksin yliopistossa, pelasi hyvillä tehoilla, valittiin joka kausi johonkin tähdistökenttään ja sai kasaan alemman korkeakoulututkinnon kolmessa vuodessa.
Se mahdollisti yliopiston vaihtamisen ilman rangaistuksia, joten Jandric siirtyi Denverin yliopistoon opiskelemaan maisteriksi.
Kausi 2020–21 ei ollut onnistunut millään tavalla, sillä Jand- ric pelasi vain 20 peliä tehoin 1+5=6 ja tutkinnon suorittaminenkin jäi kesken.
– En pärjännyt kovin hyvin, Jandric myöntää.
Hän jatkoi kuitenkin vielä ylimääräiselle yliopistovuodelle Merrimack Collegeen, nousi johtavaksi pelaajaksi ja sai maisterin paperit mukaansa.
Denverin yliopiston opintojakaan mies ei ole lopettanut, vaan hän on tänä talvena jatkanut niitä.
Paikka kopista löytyi kanadalaisten välistä
Nyt on kuitenkin uuden ammattilaisuran vuoro.
Jandric saapui Raumalle tiistaina kesken Lukon CHL-pelin ja otti keskiviikkona tuntumaa Äijänsuon harjoitusjäähallin jäähän, vaikka hänen mailansa olivatkin jääneet matkasta Frankfurtissa, jossa piti vaihtaa lentokonetta.
– Kuulin paljon hyviä asioita Lukosta, ja ajattelin, että tämä olisi hyvä mahdollisuus. Siksi olen täällä, hän painottaa.
Sopeutumista uuteen maahan helpottaa varmasti se, että Lukossa oli valmiiksi jo viisi kanadalaispelaajaa. Heistä kolme oli jollain tavalla Jandricille tuttuja.
– Josh Brookia vastaan on pelannut, Brayden Burken tiedän kahden kaverini kautta ja Matthew Abt on yhden kaverini kanssa samasta kaupungista, Jandric luettelee.
Kopissa hän sai paikan Abtin ja maalivahti Samuel Harveyn välistä. Pelipaitaansa hän puolestaan sai numeron 18.
– Liigassa pelataan näkemäni perusteella hyvin järjestelmällistä peliä. Ihmiset tietävät mihin heidän pitää mennä ja missä muut ovat. Se on hyvin ennalta-arvattavaa, ja pidän siitä. Toivon, että sopeudun siihen hyvin.
Juuret Kroatiassa, jalkapallo sydämessä
Koskaan aiemmin Jandric ei ole Euroopassa pelannut, mutta hänen juurensa ovat eurooppalaiset.
Lukon uuden pelaajan isä on kotoisin Kroatiasta ja muuttanut kuuden vanhana Montrealiin.
Steven Jandricin syntymäpaikka puolestaan on Prince Georgen kaupunki Brittiläisessä Kolumbiassa.
Oikea tapa ääntää miehen sukunimi on eurooppalainen, mutta Jandric on luonnollisesti tottunut kuulemaan sen myös englantilaisella tavalla.
Eurooppalainen on myös toinen urheiluun liittyvä intohimo:
– Pidän kovasti jalkapallosta. En ole siinä kovin hyvä, mutta arvostan sitä peliä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.