Otto Somppi. Eikö nimi soita kelloja? No kokeillaanpa näitä: Miro Heiskanen, Jesse Puljujärvi, Eeli Tolvanen, Henri Jokiharju, Aapeli Räsänen, Kristian Vesalainen, Urho Vaakanainen. Kuulostaako tutummalta?
Muun muassa näiden nuorten miesten kanssa Lukon uusi keskushyökkääjä Otto Somppi juhli alle 18-vuotiaiden MM-kultaa Yhdysvaltain Grand Forksissa huhtikuussa 2016. Ruotsia vastaan käydyn finaalin voittomaalin teki – Otto Somppi. Tosin kyseessä ei ollut mikään jatkoajan kultainen maali, vaan numeroihin 6–1 päättyneen ottelun 2–0-osuma. Ja Sompin ainoa maali kisoissa.
Voiko tästä päätellä, että et tee paljon maaleja, mutta kun teet, ne ovat sitäkin tärkeämpiä?
– Heheh! Ehkä olen kuitenkin enemmän pelin- kuin maalintekijä. Pelin tekeminen on mielestäni yksi vahvuuteni. Mutta kun on sellaiset laitahyökkääjät, ketkä pystyvät tekemään peliä, pystyn kyllä itsekin ratkomaan. Mutta ehkä pelaamiseni on viime aikoina kääntynyt enemmän tarjoilupuolelle, Somppi vastaa.
Lukko odottaa Sompista, 24, nimenomaan vahvaa kahden suunnan sentteriä. Sellainen Somppi itsekin kuvailee olevansa.
– Kamppailupelaaminen taitaa myös nykyään olla vahvuuteni. Päätypelissä olen aika hyvä.
Seitsemän vuotta Pohjois-Amerikassa
Sille, että Sompin nimi on monelle kiekkojännärille outo, on selitys. Jo Pikkuleijonien mestaruuteen päättyneellä kaudella hän edusti Pohjois-Amerikan junioriliigassa QMJHL:ssä pelaavaa Halifax Mooseheadsia. MM-kultaa seuranneena kesänä tuli seitsemännen kierroksen NHL-varaus Tampa Bay Lightningiin.
Halifaxin ”Hirvipäiden” ryhmässä Somppi vietti kaikkiaan kolme kautta, joiden jälkeen neljä kautta vierähti farmiliiga AHL:n Syracuse Crunchissa. Tampassa NHL-ovet eivät auenneet, mikä ei ole valtava ihme: väkivahva Lightning on yksi viime vuosien parhaista NHL-joukkueista ja kahden viime kauden Stanley Cup -voittaja. Viime kauden jälkeen, tai oikeastaan jo sen aikana, Sompin mielessä alkoi kyteä maisemanvaihdos.
– Aika Syracusessa oli vähän ailahtelevaa. Välillä meni hyvin, välillä huonommin. Nyt oli omasta mielestäni oikea hetki vaihtaa maisemaa. Lukko osoitti mielenkiintoa ja oli tähän väliin hyvä vaihtoehto, Somppi sanoo.
Pakko vaihtaa maisemaa
Niin, tähän väliin. Somppi teki Raumalle vuoden sopimuksen, jonka Lukko julkisti maanantaina.
– En tiedä, oliko sopimuksen mitalle suurempaa tarkoitusta. Tämä sopi molemmille osapuolille. Näin, että nyt oli hyvä aika tulla Suomeen ja pelata ainakin yksi kausi Liigassa. En halua ajatella nyt liian pitkälle, Somppi sanoo.
Hänen puheistaan syntyy vaikutelma, että viime kaudesta on jäänyt jotakin hampaankoloon. Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt taas sanoo ymmärtäneensä, että viime kausi oli Sompille henkisesti raskas. Pelaaja ei kuitenkaan halua eritellä asiaa tarkemmin.
– Viime kaudessa oli hyviäkin hetkiä, mutta yleisesti se oli vähän tahmeampi kausi. En puhuisi leipiintymisestä, mutta tuli vaan fiilis, että on pakko vaihtaa maisemaa. Ehkä tekee ihan hyvää, että näkee jotain uutta.
”Enköhän minä kärryille pääse”
Helsingissä syntynyt Somppi on Itä-Helsingin Kiekon kasvatti, ja viimeiset juniorivuotensa hän pelasi Jokereissa. SM-liigassa Somppi on pelannut vain yhdeksän ottelua, lainalla Pelicansissa kaudella 2020–2021.
Helsingin ja New Yorkin osavaltiossa sijaitsevan Syracusen vinkkelistä katsottuna Rauma ei ole varsinainen metropoli. Se ei Somppia haittaa – tärkeintä on, että jääkiekossa asiat toimivat.
– Kaupungista en tiedä hirveästi. Junioreissa on joskus käyty Raumalla pelaamassa. Sen tiedän, että Lukossa on aina ollut hyvä joukkue. Ei ole mitään ennakkoluuloja. Innoissani tulen Raumalle.
– Ja murteesta olen kuullut jotain. Mutta enköhän minä pääse kärryille muiden jutuista. Eihän joukkuesssa taida olla monta raumalaista, Somppi naurahtaa.
Lukon pukukopissa on Sompille ennestään tuttuja pelaajia.
– Linus Nymanin, Tarmo Reunasen ja Niclas Almarin kanssa on tullut pelattua nuorisomaajoukkueissa. Ja Jonne Tammelan kanssa pelasimme Syracusessa ennen kuin hän tuli sieltä Lukkoon. Häneltä olen kuullut, että Raumalla hommat hoidetaan hyvin, Somppi kertoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.