Se pelaaja, jonka urheilujohtaja Kalle Sahlstedt laski laittavan lusikkansa soppaan kamppailussa Lukon ykkössentterin tittelistä, on Jami Krannila, 22.
Sitä Porissa syntyneeltä Tapparan kasvatilta ei toki vaadita, sillä kahden vuoden sopimuksen raumalaisseuran kanssa tehneellä hyökkääjällä on ensi syksynä edessä vasta debyytti liigakaukaloissa.
Porilaiseksi hän ei tunnustaudu.
– Kyllä Porin suunnasta voi jonkin verran kuittailuja tulla Lukkoon siirtymisen myötä. Äiti ei onneksi ässäfani ole, vaikka on sieltä kotoisin myös. En kauaa Porissa asunut, joten siellä ei ole tuttuja sen enempää, Krannila kuittaa Lukon tiedotteessa.
Sahlstedtin tutkaan jo Tapparan B-junnuissa
Ylipäänsä Suomessa Krannilaa ei ole nähty pelaamassa vuosiin, sillä hänellä on takanaan yhteensä viisi kautta Yhdysvalloissa. Sahlstedt iski kuitenkin silmänsä mieheen jo aiemmin.
– Muistan häntä suht hämärästi jo junnuvuosilta. Muistan, että olin katsomassa parilla kaudella, kun hän pelasi vielä Tapparan B-junioreissa, Sahlstedt valottaa.
– Olin silloin vielä Turussa jääkiekkolehtorina. Hänestä on oikeastaan vahva muistijälki sieltä.
Tapparan B:ssä Krannila pelasi viimeksi kaudella 2017–18. Tuolloin hän naputteli 46 ottelussa vakuuttavat tehot 24+41=65, voitti joukkueen sisäisen pistepörssin ja pääsi pelaamaan muutaman pelin myös Tapparan A:ssa.
Sen jälkeen alkoi kierros Pohjois-Amerikassa. Krannila pelasi ensin kauden USHL-juniorisarjaa Sioux Falls Stampeden paidassa, kiekkoili sitten neljä vuotta St. Cloud Staten yliopistojoukkueessa ja haisteli tänä keväänä vielä ammattilaiskaukaloita AHL-joukkueen Wilkes-Barre/Scranton Penguinsissa.
Kahtena kesänä Lähdepellolla
Piiloon Sahlstedtin katseilta Krannila ei kuitenkaan päässyt, vaan hänet tuotiin lopulta kuin tarjottimelle urheilujohtajan silmien alle.
– Silloin en nähnyt häntä, kun hän pelasi USHL:ssä, enkä nähnyt kahta ekaa yliopistokautta. Hänen agenttinsa Tomi Haula on kuitenkin parina kesänä pitänyt TukiAreenalla omaa pro-leiriään, jolla on ollut myös junnupelaajia mukana, Sahlstedt kertoo.
– Kävin katsomassa edelliskesänä siellä, ja näin Krannilassa paljon hyvää. Viime heinäkuussa kävin uudelleen katsomassa häntä, ja näytti pirun hyvältä.
Vielä tuolloin ei ollut mahdollisuutta pestata Krannilaa Lukkoon, sillä hänellä oli jäljellä viimeinen vuosi yliopistossa. Se oli Krannilalta hyvä, sillä hän keräsi 41 pelissä tehot 21+19=40 ja oli taas joukkueensa paras pistemies.
– Pinna per peli on hyvä saldo yliopistossa, sillä kyseessä on aika kova sarja, Sahlstedt tietää.
– Olen aika iloinen, että hän meidät valitsi. Tiedän, että useampikin liigaseura oli hänen perässään.
– Mutta ehkä se, että mä olen ollut hänen perässään jo pitempään, sai hänet valitsemaan meidät.
Keikka AHL:ään oli Lukolle jännä paikka
Krannilan sopimus Lukon kanssa päätyi julkisuuteen jo helmikuun lopulla. Sen jälkeen hän teki kuitenkin vielä toisenlaisen sopimuksen eli solmi try-out-sopimuksen Wilkes-Barre/Scranton Penguinsin kanssa.
Keikka AHL:ssä jäi kuuden ottelun mittaiseksi. Uransa ensimmäisen ammattilaismaalin Krannila ehti Penguinsin paidassa viimeistellä.
– Hän sai mahdollisuuden, ja se oli meille jännä paikka. Jos hän olisi pamauttanut siellä maalin per peli, niin olisimmeko me ikinä saaneet häntä? Vai olisiko hän saanut NHL-sopimuksen, Sahlstedt pyörittelee.
Ilmaveivimaali herätti huomiota
Krannilalle luontainen vertailukohta on Julius Mattila, joka myös on tyrkyllä Lukon ykkössentteriksi. Hänkin tuli sinikeltaisiin yliopistouransa jälkeen ja oli viimeisellä kaudellaan joukkueensa ykköspistemies.
Mattilan kanssa tittelin tosin jakoi Alex Newhook, joka viime kaudella jo voitti Stanley Cupin Colorado Avalanchen vakiokokoonpanon hyökkääjänä.
– Sama tilanne kuin Mattilan kanssa, aika samanlaiset lähtökohdat, mutta Krannilalla saattaa olla hyökkäyssuuntaan hyvä upside, Sahlstedt lausuu.
Kunnolla huomiota Krannila sai joulukuussa 2021, kun hän upotti ilmaveivimaalin North Dakotan verkkoon. Osuman nosti julkisuuteen esimerkiksi mediajätti ESPN.
– Oikein mielenkiintoinen pelaaja. Ei tässä toki osata vielä sanoa, miten hyvä hän on SM-liigassa. Paljon oveluutta hänen pelissään on. Tulee vähän Kristian Tanus mieleen, kun häntä katsoo. Sen tyylinen pelaaja, Sahlstedt kuvailee.
Fontaine siirtynee aluksi laitahyökkääjän tontille
Lukolla on nyt kasassa sopimukset viiden sentterin kanssa, sillä aiemmin seura on jo kiinnittänyt keskushyökkääjikseen Julius Mattilan, Pathrik Westerholmin, Gabriel Fontainen ja Harri Kainulaisen.
Kuka siirtyy laitaan?
– Ajatusta on ollut, että jos Fontaine aloittaisi laidassa. Hän on tosi nopea, vahva ja voimakas. Hän saattaisi olla jopa parempi laidassa, Sahlstedt paljastaa.
Fontaine on pelannut laitahyökkääjänä AHL:ssä. Kanadalainen pitää itseään luontaisena sentterinä, mutta hän opetteli AHL-aikoinaan myös laitahyökkääjän roolin niksit, koska koki sen parantavan mahdollisuuksia NHL:n suuntaan.
– Varmistelemme näin keskikaistaa, mutta se on loppuviimeksi valmennuksen juttu päättää, kuka missäkin pelaa. Tämä saattaa kuitenkin olla se, millä kauteen lähdetään, Sahlstedt painottaa.
– Krannila on pelannut eri sarjaa, emmekä voi olla hänestä varmoja. Uskon kuitenkin, että sentterin on kohtalaisen helppo oppia pelaamaan laitaa. Sentterit ovat yleensä aika viisaita, joten laitaan hyppääminen on ammattilaispelaajalta aika helppoa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.