248 629 euroa ja 39 senttiä olivat slovakkihyökkääjä Pavol Skalickyn verotettavat tulot vuonna 2022. Ne tekivät hänestä yhden SM-liigan parhaiten palkatuista pelaajista.
Kyseisenä kalenterivuonna Skalicky edusti kahta seuraa eli Lukkoa ja TPS:ää. Vuotta aiemmin Skalickyn verotettavat tulot olivat 166 590 euroa, ja ne tulivat pelkästään Lukolta.
Lukon mestarijoukkueeseen kuulunut hyökkääjä jatkoi Raumalla vielä kauden 2021–22, mutta sen jälkeen hän siirtyi kasitietä pitkin etelään.
TPS teki tuolloin niin kovan sopimustarjouksen, että Lukko ei siihen halunnut vastata.
Lukko sai huomattavasti paremmin rahoilleen vastinetta. Skalicky pelasi kahdella Lukko-kaudellaan yhteensä 107 runkosarjapeliä tehoin 33+41=78, kun TPS:ssä hän jäi saldoon 5+8=13.
Verotiedot eivät kerro totuutta
Jääkiekkoilijoiden verotettavat tulot tulivat keskiviikkona julkisiksi samalla tavalla kuin muidenkin Suomeen veroja maksaneiden. Koko totuutta pelaajien palkoista niistä ei kuitenkaan pysty lukemaan.
Jos pelaajien palkat laskee yhteen, summa ei täsmää seurojen ilmoittamien pelaajabudjettien kanssa. Syy löytyy ennen kaikkea rahastointimahdollisuudesta.
Suomessa pelaava jääkiekkoilija voi rahastoida palkastaan 50 prosenttia tai 200 000 euroa. Siksi verolista ei ole minkäänlainen työkalu esimerkiksi Lukon urheilujohtajalle Kalle Sahlstedtille.
– Verolista ei ole jääkiekon osalta oikeaa tietoa. Mä en voi tietää niitä katsoessa, mitä kukin rahastoi, hän painottaa.
– Jos nyt oletetaan, että jollakulla on 200 000 euron pahvi. Kaikilla on kuitenkin jotain vähennyksiä, ja joku saattaa rahastoida puolet. Silloin verotiedoissa saattaa lukea 93 000 euroa. Mitä mä sillä tiedolla teen?
– Jollain saman kategorian pelaajalla saattaa olla verotiedoissa 198 000 euroa. Jotkut rahastoivat ja jotkut eivät.
Ulkomaalaispelaajien toinen kausi kalliimpi
Ulkomaalaiset pelaajat tosin eivät yleensä rahastointimahdollisuutta käytä. Heidänkin verotietonsa tosin saattavat poiketa vuositasolla selvästi toisistaan, vaikka pelaajan pankkitilille kilahtaisikin samanlainen summa.
Syy on verotuskäytännöissä.
– Kun pelaaja pelaa yhden pelikauden, hänen palkkansa jakautuu kahdelle verovuodelle. Se on yleensä hyvä kauppa sekä seuran että pelaajan kannalta, Sahlstedt kertoo.
– Joskus saattaa tulla tilanteita, jolloin huhtikuussa päätetään, että pelaaja jääkin meille toiseksi kaudeksi. Silloin olemme todennäköisesti maksaneet alkukauden liian pienellä veroprosentilla suhteessa siihen, mikä tulee olemaan koko vuoden verotettava tulo. Silloin loppuvuoden veroprosentti saattaa olla 55–60 prosenttia.
Pelaajalle tilanteella ei ole merkitystä, sillä ulkomaalaiset tekevät nettosopimukset. Varsinaisen palkan lisäksi pelaajien verotettavana tulona näkyvät myös asunnon, autot ja lennot.
– Kun löydät hyvän ulkkarin, niin sellainen olisi aina kiva pitää, mutta toinen pelikausi eli kaksivuotisen sopimuksen keskimmäinen kalenterivuosi on yleensä seuralle hemmetin kallis, Sahlstedt huomauttaa.
Gregoire Lukon verolistan kärki
Pavol Skalicky saattoi olla koko SM-liigan kovapalkkaisin pelaaja. Verolistalla hän on ykkönen, ja seuraavat sijat menivät 246 743 eurolla Pelicansin Lukas Jasekille ja 237 246 eurolla Kärppien Ludwig Byströmille.
Pelkästään Lukossa vuonna 2022 pelanneista pelaajista kovimmat verotettavat tulot olivat kanadalaispuolustaja Thomas Gregoirella: 168 292,65 euroa.
Yli 100 000 euron pääsivät myös Linus Nyman (115 522,89), Artjom Zagidulin (112 799,38) ja Sebastian Repo (100 683,74).
– Jollain varmaan luku näyttää isommalta kuin joku luulisi, Sahlstedt sanoo.
Yksittäisiä Lukon sopimuksia hän ei lähde kommentoimaan, vaan puhuu palkkauksesta ja verotuksesta yleisellä tasolla.
– Onhan se selvä, että joka vuosi on tilanteita, että joku ylisuorittaa ja joku toinen alisuorittaa palkkaansa nähden. Eihän millään seuralla ole koskaan tilannetta, että se menisi käsi kädessä, jos katsottaisiin, miten kaikki pelaajat pelasivat suhteessa palkkaansa, hän toteaa.
– Palkka on ennen kautta tehty arvio, ja yleensä pelaaja ylittää tai alittaa sen.
Danforthin verolukemat pomppivat eri vuosina
Yksi pelaaja, joka aikanaan Lukossa ylitti etukäteisarviot, oli kanadalaishyökkääjä Justin Danforth. Hän saapui Raumalle ECHL-pelaajana kesällä 2018 ja lähti kaksi vuotta myöhemmin pistepörssin voittajana KHL:ään ja edelleen NHL:ään.
Danforthin verotiedot olivat mielenkiintoiset: 17 030 euroa vuonna 2018, 101 826 euroa vuonna 2019 ja 81 887 euroa vuonna 2020.
Lukko kiinnitti hänet aikanaan 1+1-vuotisella sopimuksella ja luonnollisesti käytti option. Tehtiinkö siinä kohtaa uusi sopimus, kun miehen taso oli nähty?
– Ei me kyllä tehty. Se meni ihan sillä diilillä, mikä alkujaan hänen kanssaan tehtiin, Sahlstedt kertaa.
– Hänen palkkansa oli pikkuisen parempi toisella kaudella, mutta ero ei ollut merkittävä. Tässä tullaan juuri Suomen verotukseen, eli ensimmäinen ja viimeinen verovuosi ovat seuralla selvästi edullisemmat.
Sahlstedtin omat verotettavat tulot olivat 113 697 euroa vuonna 2022. Sittemmin sivuun siirretylle päävalmentaja Marko Virtaselle puolestaan kirjattiin 105 407,62 euron ansiotulot.
Lukon toimitusjohtajan Jukka Kunnaksen verolukema oli 238 338,70 euroa, mutta kyseessä ei ole vain Lukon maksama palkka.
Mukana on tuloja myös konsulttiyhtiö Partners United Oy:ltä.
– En tee sinne enää töitä, mutta ne ovat vanhoja laskutuksia tehdyistä töistä, Kunnas kommentoi.
Pelaajat tietävät toistensa palkat
Urheilujohtajille verolistat eivät ole työkalu, eivätkä ne ole sitä myöskään pelaajille. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö pelaajat lukisi veropäivän uutisia.
– Uskon, että pelaajilla on tosi hyvin tiedossa, mitä kukin tienaa. Kyllähän pelaajat puhuvat noista, ovat aina puhuneet. Joku hiljaisempi saattaa olla kuunteluoppilaana, Sahlstedt tietää.
– Se on mun kokemukseni pelaajauralta. Ainakin itse hyvin tiesin, mitä kukin sai.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.