Janne Niskala, Lukon entinen kapteeni
”Itselläni on ”Sepistä” äärettömän lämpimät muistot niiltä ajoilta, kun itse vielä pelasin. Lämpimät fiilikset. Hänessä korostui huoltajalle tärkeä ominaisuus, sillä hän oli aina hyvällä tuulella. Oli tulos mikä tahansa, hommat hoituivat aina.
”Tykkäsin hänessä siitä rauhallisuudesta ja positiivisesta asenteesta. Hänellä on hyvä huumorintaju, ja hän osasi olla vähän iäkkäämpänäkin touhussa mukana. Hän ei pidä itsestään meteliä, mutta juttua riittää, vaikka hän ei olekaan suuna päänä höpöttämässä.”
”Tärkeää on tietysti ollut myös hänen taitotasonsa. Kaikki hommat on aina tehty huolella, ja esimerkiksi luistimet ovat olleet aina ihan vimpan päälle. Kun pelasin itse ulkomailla, minun ei tarvinnut kuin vähän vinkata, niin ”Sepi” laittoi uudet luistimet kuntoon. Hän on ollut omalla urallani iso apu, sillä ei ainakaan multa löydy taitoa tehdä niitä juttuja itse.”
”Aika harva pelaaja osaa, jos pitää luistinta muokata jalkaan. Se on spesiaalitaitoa, jossa teroitus on tärkeintä. ”Sepille” ei tarvinnut viimeisinä vuosinani edes sanoa, minkälainen ura pitäisi laittaa.”
”Sen verran ”Sepiä” tunnen, että ei hän missään nimessä haluaisi olla valokeilassa, mutta nyt on siihen syytä. Niin pitkän ja hienon uran hän on tuossa tehnyt, että ei moni ymmärräkään. Kun itse tuli Lukon edustusjoukkueeseen 1990-luvulla junnuna, tuntui, että hän oli silloin ollut tuossa kauan. Nyt omat pelit ovat jääneet, ja hän on vieläkin siellä. Monesti huomataan vasta sitten, kun joku pyyteettömän työn tekijä jää pois, mikä hänen merkityksensä on ollut. Tosi arvokas työntekijä hän on ollut Rauman Lukolle.”
Samu Tätilä, Lukon monivuotinen huoltaja
”Todella hyvä työkaveri hän oli. Ei ole pahaa sanottavaa, vaan hän on hyväsydäminen äijä, joka ottaa kaikki huomioon. Hän on lähes huomaamaton, mutta kun joku homma pitää hoitaa, ”Sepi” vaan tulee hoitamaan sen.
”Täytyy nostaa hattua, että hän on näitä meidän nuorempien juttuja jaksanut kuunnella. Ne ovat varmasti hiukan erilaisia kuin 1940-luvulla syntyneen äijien jutut.”
”Hän on kuitenkin tuohon ikään sen verran nuorekas ja hyvässä kunnossa, että on pystynyt tuota työtä tekemään. Nyt varmasti jonkunlainen perinne katoaa, kun hän lähtee, koska hän on kuitenkin ollut 1970-luvulta asti Lukon kirjoilla. Tietty perinne lähtee pois.”
Lasse Laukkanen, Ilveksen huoltaja
”Kyllähän ”Sepi” on ollut hieno ihminen meitä muita kohtaan. Kaikki on aina onnistunut, jos jotain on tarvinnut. Hän on aina ollut erittäin ystävällinen, vaikka eiväthän huoltajat yleensäkään tappele keskenään. Tietysti joukkueet ovat aina omissa oloissaan, mutta jos apua on pyydetty, sitä on aina myös saatu, ja paljon ollaan pelien yhteydessä juteltu.”
”Hän on hieno mies, ja terveenä kun säilyy, se on hieno asia. Silloin pystyy täyttämään sen kaiken ajan. Nyt hänelle varmaan jää paljon aikaa. Mutta hyviä eläkepäiviä hienolle miehelle.”
Jari Laiho, Lukon entinen pelaaja, valmentaja, pelaajakoordinaattori ja puheenjohtaja
”Sepon on aina haluttu jatkavan tuossa. Mies on maailman rauhallisin, ei hermostu mistään. Ja hän on tuossa nähnyt monenlaista. Niitäkin päiviä on tuossa sattunut aika paljon, kun kevät ei ole ollut kullankiiltoinen. 1980-luvulla maailma oli erilainen, ja silloin huoltajan homma oli taikomista. Nykyään luistimen terän vaihto käy klik-klik, mutta silloin tarvittiin porakonetta, jos luistimesta meni terä poikki.”
”Mutta kaikkein tärkein asia, mikä nostaa Sepon aika paljon ylitse muiden, on hänen persoonansa. Hän on aina ollut sellainen, että jos jollakulla on joku murhe, ja pelaajilla usein on, ”Sepi” ottaa siihen kiinni. Huoltajalle tärkeää on henkinen puoli, ja huoltajat ovat usein joukkuehengen kannata todella oleellisia. Tämän myös huippuvalmentajat tietävät, sillä he eivät ole aina läsnä, mutta huoltajat ovat. Huoltajat aistivat paljon enemmän, he ovat pelaajien puolella ja tietävät pelaajien fiilikset paremmin kuin valmentajat.”
”Hänen ruutunsa on ollut kuuntelija. Usein sellainen onkin parempi kuuntelija, joka ei ole kauhea selittäjä. Mulla on sellainen mielikuva, että ”Sepi” on myös työstään ihan oikeasti tykännyt. Kopin henki on antanut hänelle paljon.”
Rauli Urama, Lukon entinen päävalmentaja
”Luotettava peruskallio, joka on auttanut monia ihmisiä matkan varrella. Myös minua.”
”Kun olin Lukossa valmentajana, hän edusti aina luotettavuutta ja joukkueen edun valvomista, joukkueen yhteisten arvojen vaalimista. Ammattiosaaminen oli tietysi ensimmäinen asia, sillä hän osaa hommansa ja saa joukkueen huollettua. Toinen asia on se, että hän on ihminen, joka tuo joka päivä jotain siihen yhteisöön, mutta ei ikinä vie. Jos joku energiaa tuo johonkin, niin hän sitä tuo. Aina antamassa, ei koskaan ottamassa.”
”Koskaan ”Sepi” ei murheen alhoon jäänyt, vaan aina oli katse eteenpäin. Kun mä olin siellä, hän opetti mulle hyvin, että pitää katsoa pitempää matkaa. Tunteen sinne tänne poukkoilemisella ei saavuteta mitään.”
”Jos jotakuta murhe painoi, ”Sepi” oli aina helppo kohdata. Epäilen jopa, että hänen merkityksensä Lukolle on mennyt ihan suureen yleisöön asti. Hän on ollut arvokas henkilö seuralle ja samalla henkilökohtaisesti minulle itselleni. Paljon sain, mutta en ikinä pysty saman verran takaisin antamaan.”
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.