Marko Jantusen työnantaja Avominne-klinikat on erikoistunut päihde- ja peliriippuvuuksien hoitoon. Hoidon ytimessä on ymmärrys siitä, että riippuvuussairaudet kuten päihde- ja peliriippuvuus ovat kroonisia aivosairauksia. Tätä painotetaan hoidossa myös asiakkaille.
– Näistä sairauksista ei täysin parane koskaan, mutta niistä voi toipua ja saada hyvän elämän, Jantunen korostaa.
– Itselläni riippuvuussairaus on latentissa eli uinuvassa tilassa. Luojan kiitos minun ei tarvitse enää herättää tätä allergiaan vertautuvaa sairautta. En voi käyttää mitään keskushermostoon vaikuttavia aineita tai lääkkeitä, hän korostaa.
Oleellista on myös ymmärtää geenien eli perimän merkitys riippuvuussairauksissa. Vuosia kestäneiden tutkimusten jälkeen nykyään tiedetään, että geeniperimällä on merkittävä vaikutus alttiudelle sairastua päihderiippuvuuteen.
– Jos molemmat vanhemmat ovat päihderiippuvaisia, lapsen alttius sairastua on jopa noin 75 prosenttia. Jos toinen vanhempi on päihderiippuvainen, alttius on noin 25 prosenttia, Jantunen kertoo.
– Mutta kukaan ei synny päihderiippuvaisena, vaan sairauden puhkeaminen vaatii aina altistumista päihteelle, hän huomauttaa.
Hän kertoo, että tietyn geenimutaation johdosta päihteen vaikutus aivoissa on voimakkaampaa, jolloin tunneperäinen ”koukkuun” jääminen syntyy nopeasti.
– Kun päihde pääsee tällaisen geenin omaavan ihmisen aivoihin, se on päihteelle kuin kotiin tulisi. Rakastumisen tunne päihteeseen alkaa ohjata ihmisen elämää, hän selittää asian kansankielellä.
Toki vain murto-osa sairaudelle altistavaa geeniä kantavista ja päihdettä kokeilevista henkilöistä sairastuu päihderiippuvuuteen. Jonkinlaisen kuvan sairauden yleisyydestä saa siitä tiedosta, että pelkästään Avominnen hoidon käy läpi Jantusen mukaan noin 400 henkilöä vuodessa.
Myös lääkkeiden kanssa oltava varovainen
Nuorille jääkiekkoilijoille Jantunen korosti varovaisuutta myös keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden, kuten särky- ja unilääkkeiden käytössä.
– Itse käytin aluksi alkoholia ja lääkkeitä. Vuonna 2005, kun olin 34-vuotias, kuvaan tulivat stimulantit ja piristeet, kokaiini ja amfetamiini. Pääaineeni oli amfetamiini, koska halusin nopeasti vaikuttavia huumeita. Ja uran lopussa oli jo ihan sama, millä sain pään sekaisin, hän kertoo luetellen pitkän listan aineita.
– Alkoholi on muuten tutkitusti toiseksi koukuttavin päihde. Nykytiedoilla se tuskin saisi enää myyntilupaa.
Nuoria hän muistutti myös arkisten valintojen merkityksestä.
– Me jokainen olemme joka päivä monien valintojen ja päätösten äärellä. Toivomme tietysti olevamme onnellisia, terveitä ja viisaita. Siksi isojen päätösten äärellä kannattaa pysähtyä ja miettiä, miten tämä valinta voi vaikuttaa tulevaisuuteeni lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, Jantunen neuvoi.
”Sairastunut ei ole paha ihminen”
Vuonna 2018 Jantunen kehitti Avominne-klinikoille oman tukihenkilöpalvelunsa. Kyseessä on maksullinen, niin sanottu avaimet käteen -palvelu.
Asiakkaan tai tämän läheisten niin halutessa Jantunen hakee apua haluavan henkilön vaikka kotiovelta ja vie Avominnen klinikalle – aivan kuten Pasi teki hänelle seitsemän vuotta sitten.
– Olen vienyt hoitoon yli 200 ihmistä, hän kertoo.
Tunnetun jääkiekkotähden ja ”yliopistokoulutetun” asiantuntijan puoleen kääntyminen onkin usein helpompaa kuin sairaudesta puhuminen lähipiirille. Päättyneenä kesänäkin Jantunen vei hoitoon useita asiakkaita, joitakin myös Raumalta.
Tukihenkilöpalveluun kuuluu myös neljän viikon intensiivijakson jälkeen jatkuva yhteydenpito.
Jantunen tietää, että avun hakeminen voi olla vaikeaa. Yksi sitä pitkittävistä syistä voi olla häpeän tunne.
– Tämän sairauden ympärillä kaikki tunteet ovat sallittuja. On tärkeää muistaa, että riippuvuussairaudet luovat tietynlaista käyttäytymistä, mutta eivät tee kenestäkään pahaa ihmistä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.