Tätä siltaa pitkin Jari Laiho kulki aikanaan monet vuodet koulutiellä. Nyt askeleet vievät kohti eläkepäiviä. Kuva: Juha Sinisalo
Jari Laihon pelaajaura päättyi keväällä 1987, mutta kuluva kausi nosti hänet vielä kerran otsikoihin jääkiekkoilijana. Sen teki marraskuun 28. päivänä TPS:n Markus Nurmi, joka täräytti kiekon Ässien maaliin vain neljä sekuntia pelin alkamisesta. Sitä nopeammin SM-liigassa ei ollut kukaan aiemmin pystynyt maalintekoon.
Aiempi ennätys oli Jari Laihon nimissä. Itsenäisyyspäivänä 1979 hän tarvitsi viisi sekuntia ampuakseen kiekon Jokerien verkkoon.
Myöhemmin samaan oli pystynyt kaksi Tapparan pelaajaa, Esa Välioja vuonna 1982 ja Seppo Ahokainen vuotta myöhemmin.
– Maailmassa kaikki on nopeutunut, mutta sekunnit menevät hitaammin, Laiho hymähtää.
Kova lämäri ohi Kamppurin
Hän on luonnollisesti katsonut tarkkaan Nurmen maalin. Tilanteessa Juhani Jasu kaivoi kiekon aloituksesta Nurmelle, joka luisteli siniviivan yli ja laukoi kiekon maaliin.
– On se teoriassa mahdollista, että Nurmen maali olisi ollut nopeampi. Oma mielikuvani kuitenkin sotii sitä vastaan, Laiho toteaa.
– Itse otin punaviivalta kolme askelta ja ammuin takaylänurkkaan. Ja siellä oli maalissa maajoukkuemaalivahti Hannu Kamppuri.
Tuosta osumasta ei kuitenkaan ole saatavilla videotallennetta, jolta tarkistusmittauksia voitaisiin jälkikäteen suorittaa.
– Olisi kiva katsoa, onko mielikuvani oikea. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämmöisillä asioilla ei siihen aikaan ollut mitään merkitystä, Laiho huomauttaa.
– Ja jos tätä maalia ruvettaisiin haastamaan, sitten pitäisi nuo muutkin.
Vakavissaan Laiho ei sentään olisi Nurmelle siirtynyttä ennätystä haastamassa. Hän vain haluaisi mielikuvalleen vahvistuksen.
– Olin ihan tyytyväinen hänen maalistaan. Oma kiekkourani on ollut 23 vuotta unholassa, mutta vielä kerran se nousi esiin, vaikka sitten ennätys menikin, hän toteaa.
– En ainakaan pettynyt tästä ole. Ennätyksiä tulee ja menee, ja välineet kehittyvät koko ajan.
Suurimmat tunteet paluusta SM-liigaan
Pikamaali jäi Laihon mieleen, mutta se oli kuitenkin vain yksi tasan 200 maalista, jotka hän Lukon edustusjoukkueelle paukutteli SM-sarjassa ja SM-liigassa.
Lisäksi maaliverkko heilahti Laihon laukausten jälkeen 33 kertaa ykkösdivisioonassa ja nousukarsinnoissa.Kiekkouran kauneimmat muistot ovat muualta.
– Vaikka urani aikana en kauheassa mitalisateessa ollutkaan, niin sieltä löytyy hetkiä, jotka aiheuttavat tietynlaista tunnetta, Laiho miettii.
– Yllätys yllätys, suurin tunne on siinä, kun pudotimme HPK:n ja nousimme. Sen voittopelin jälkeen fiilis Raumalla oli sellainen, että se oli yksi tärkeimmistä jutuista vuoden 1963 mestaruuden jälkeen.
Raumalaisen liigakiekkoilun merkittävät vuodet osuivat 1980-luvun alkupuoliskolle. Keväällä 1983 HPK pudotti liigakarsinnoissa Lukon, mutta visiitti divaritasolle oli vain vuoden mittainen.
Heti seuraavana keväänä oli uusien karsintojen vuoro, ja tuolloin Lukko puolestaan pudotti vuorostaan HPK:n.
– Se on jäänyt mieleen. Toki junnumaajoukkueistakin on paljon hyviä muistoja, Laiho toteaa.
– Yksi sellainen on Spengler Cupista, johon osallistuimme Sisu-Teamin nimellä. Pelasimme Japanin A-maajoukkuetta vastaan ulkojäällä ja hävisimme, kun ne tekivät kaksi maalia, kun me katselimme riippuliitäjiä.
Jari Laiho näki aitiopaikalta, miten Lukon nykyisen taloudellisen aseman kivijalka muurattiin. Kuva: Juha Sinisalo
Hiljalleen jälleen uutta tekojäärataa
Seuratasolla Laiho, 64, palveli koko uransa ajan vain Lukkoa.
Peliuransa jälkeen hän jatkoi seurassa ja toimi vuorollaan liigajoukkueen apuvalmentajana, joukkueenjohtajana seuran historian toisena toimitusjohtajana, pelaajakoordinaattorina ja lopulta puheenjohtajana.
Nykyään miehen kosketuspinta raumalaiseen jääkiekkoon on paikka Raumalaiskiekkoilun Tuki ry:n hallituksessa.
– Olen mukana tekojääratavaliokunnassa, joka vie olosuhdeasioita eteenpäin, Laiho valottaa.
Raumalaiskiekkoilun Tuki rakennutti aikanaan Raumanmeren tekojään ja sen jälkeen vielä Lähdepellon jäähallin eli TukiAreenan. Nyt yhdistys kaavailee toista tekojäätä joko Raumalle tai Rauman seudulle.
– Tuella on tietynlainen valmius viedä sitä eteenpäin ja uskon, että se jollain aikavälillä saadaan, Laiho sanoo.
– Ja minne se sitten pitäisi rakentaa, niin mun mielestäni Lähdepelto on ainut oikea paikka.
Vain mappi täynnä maksamattomia laskuja
Kun Laiho muistelee omaa varsinaista työuraansa, hän pudottelee päivämääriä ja jopa kellonaikoja suorastaan hämmästyttävällä tarkkuudella.
Yksi merkittävä oli 1.1.1997, jolloin Laiho aloitti Lukon Edustuskiekko ry:n toimitusjohtajana.
– Silloin ei ollut muuta kuin kolme miljoonaa markkaa maksamattomia laskuja mapeissa. Koko kolme ja puoli vuotta siinä olivat jokapäiväistä taistelua, mistä saadaan rahaa, Laiho muistelee.
Taistelun päättymispäiväksi merkittiin 1.7.2000. Tuolloin syntyivät Rauman Lukko Oy ja Contineo-konserni.
– Siitä tilikaudesta lähtien meillä on ollut talouden takuu, jonka ansiosta olemme pystyneet kehittymään ja ottamaan riskejä. Jos ajatellaan vaikka vuoden 2005 halliremonttia, niin se olisi ollut täysin mahdoton asia ennen Lukko Oy:tä, Laiho painottaa.
– Contineo ja RTK ovat olleet se takuu. Sen jälkeen Lukon on ollut mahdollista saada konserniavustuksen kautta tukea. Taustalla on koko ajan ollut myös RTK:n nousu.
Nyt RTK:sta on kasvanut lähes 3 500 työntekijän konserni, joka pyörittää noin 140 miljoonan euron liikevaihtoa.
– Oli myös Lukko-konsernin etu, että liian aikaisin ei yritetty ottaa RTK:lta rahaa, vaan RTK sai rauhassa kehittyä.
Yhdeksän kuukauden jatkoaika ennen eläkettä
Lukko on kulkenut Laihon matkassa lähes koko elämän ajan, ja yli 40 vuotta hän ehti olla myös RTK:n mies. Laiho aloitti työtRTK:lla 9.6.1980 ja sulki oven viimeistä kertaa 31.12.2020.
Viimeiset työvuotensa Laiho toimi RTK:n aluemyyntijohtajana. Käytännössä hän olisi voinut jäädä eläkkeelle jo keväällä, mutta mies jatkoi vielä ylimääräiset yhdeksän kuukautta seniorikonsultin tittelillä.
– Mulla oli vielä yksi työ, tehdä itseni tarpeettomaksi. Onnistuin siinä loistavasti, Laiho hymyilee.
Eläkepäiviään hän ei ole vielä pitkälle suunnitellut, mutta varmuudella isossa roolissa tulee olemaan Eurajoella sijaitseva mökki.
– Vaimoni on vielä puolitoista vuotta töissä. Kun hän eläköityy, meillä on uusi startti käsillä. Tällä hetkellä mulla on kalenterissa vielä yllättävän paljon merkintöjä.
Satama Oy myös muutoksen edessä
Moni niistä viittaa liittyy Rauman Satama Oy:n toimintaan. Koko yhtiön olemassaolon ajan Laiho on ollut sen hallituksen puheenjohtaja.
– Se on ollut välillä stressaavaa, mutta toisaalta hyvin mielekästä ja hienoa hommaa. Olemme saaneet isosti kehitettyä sitä, Laiho tietää.
Satama on nyt muutoksen edessä, sillä pitkäaikainen toimitusjohtaja Hannu Asumalahti jää syksyllä myös eläkkeelle.
– Nyt tulee uusi näkemys, uusi toimitusjohtaja. Pieni kipinä olisi, että olisin vielä siinä mukana, katsomassa uusia tuulia ja toisaalta tuomassa kokemusta. Se on kuitenkin muiden ratkaistavissa kuin minun.
Mutta vaikka Laiho ei enää mukana olisikaan, hän tuskin menettää yöuniaan. Yksi raumalaiskiekkoilun näkyvistä persoonista on tehnyt merkittävän urakan niin jääkiekossa, RTK:n leivissä kuin politiikassakaan.
Hän voi vetäytyä rauhallisin mielin nauttimaan työuran jälkeisestä elämästä eli eläkepäivistään.
– Sanonta kuuluu, että ”päivääkään en vaihtaisi pois”. Se ei omalta kohdaltani pidä paikkaansa, sillä paljon elämässä on päiviä, jotka vaihtaisin pois ja tekisin eri tavalla, mutta kokonaisuutena voin sanoa, että asioiden takana voin seistä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.