Matti Nykäsen hyvä ystävä mietti, mitä mieltä mäkihyppylegenda olisi omasta muistomerkistään, jossa on paha virhe – "Näköispatsaasta hän itse puhui"

Ari Saarinen tunsi Matti Nykäsen lähes 40 vuoden ajan. Keskiviikkona hän suostui Länsi-Suomen pyynnöstä vielä yhteen yhteiskuvaan hyvän ystävänsä kantta. Nykäsen muistomerkki paljastettiin Jyväskylän Hippoksen liikuntapuistossa. Kuva: Harri Pirinen.


Matti Nykäsen hyvä ystävä Ari Saarinen katselee vähän syrjemmältä, kun monisatapäinen ihmisjoukko juhlapuhujineen on jo pääosin poistunut Jyväskylän Hippoksella sijaitsevan Köyhälammen ympäriltä.

Saarisen katse on tiukasti hänen hyvän ystävänsä kasvoissa. Ne kasvot ovat kirjaimellisesti kiveä. Saarisen omilla kasvoilla on lämpöä ja kaipausta, ja pisara pyrkii silmäkulmiin.

Omista tuntemuksistaan Saarinen ei halua puhua, mutta ne näkyvät.

– Mitäköhän Matti itse sanoisi? Olin paikalla, kun kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo muutama vuosi sitten soitti Matille ja ehdotti, että pitäisikö puuhata patsasta. Matti sanoi, että ei kai vielä ole sen aika, kun hän elääkin vielä.

– Ei mennyt kuin muutama kuukausi, kun Matti kuoli. Sen jälkeenhän patsasasia tuli uudestaan puheeksi, Saarinen kertoo.

Nykänen puhui näköispatsaasta

Saarisen ja Nykäsen ystävyys kesti lähes neljäkymmentä vuotta. Saarinen kertoo heidän tutustuneen jo 1980-luvun alussa Jyväskylän Laajavuoren rinnekahvilassa. Nykänen hyppäsi mäestä, Saarinen lasketteli.

Jo 1990-luvun alkuvuosina Saarinen ryhtyi laulajanuraan vaihtaneen Nykäsen bändin roudariksi. Saarinen oli mukana valtaosalla Nykäsen keikoista, muttei viimeisellä, 1. helmikuuta 2019 Helsingissä.

Ystävyyden syvyyttä kuvaa, että Saarinen uskoo olleensa Pia-vaimon lisäksi viimeinen Nykäsen kanssa puhunut ihminen.

– Matti soitti minulle puoli seitsemältä aamulla, että mikään ei pysy sisällä. Seuraavana yönä Pia soitti ja kertoi suru-uutisen.

Pia Nykänen soitti Saariselle myös kesken juttutuokion Länsi-Suomen kanssa.

– Kyllähän Matti näköispatsaasta itse puhui minulle ja Piialle.

Helmikuussa 1999 Matti Nykänen seurasi Ramsaun MM-hiihtojen suurmäen kilpailua Länsi-Suomen toimituksessa. Keskellä toimittaja Marko Leppänen, oikealla tämän jutun kirjoittaja. Kuva: Harri Pirinen.

”Lentämisen täytyy olla mahtava tunne”

Jyväskylässä nousikin aikanaan valtava poru, kun patsaskilpailun voitti kuvanveistäjä Kaarina Kaikkosen teos Höyhen.

Kaikkonen 70, kertoi lisänneensä teokseen kasvolaatan juuri yleisön paineen vuoksi. Muistomerkin graniittiseen jalustaan on ikuistettu piirroksenomaisesti nuoren Nykäsen kasvot.

Nyt teoksen voi sanoa toimivan jopa paremmin kuin puhdas näköispatsas. Nykäsen velikultamaiset kasvot ovat nyt teoksessa näyttävästi esillä.

Kaikkonen kertoi halunneensa kuvata teoksellaan unelmaa lentämisestä ja keveyden tunnetta, jonka voi saavuttaa vain lentäessään.

– Sen täytyy olla mahtava tunne, Kaikkonen sanoi.

– Teos on yhdellä tasolla höyhen, mutta symbolisesti siinä ovat mukana latu ja hyppääminen. Ladun yläpäässä olevissa suksissa tavoittelin tarkasti samaa sinertävää sävyä kuin Matin ensimmäisissä suksissa oli, hän kertoi.

Matti Nykäsen muistomerkin muoto myötäilee mäkihyppymäkeä ja höyhentä. Kuva: Harri Pirinen.

Olympiavoitto vaihtui hopeaksi

Teoksen sivuilla on 42 terässuksea, joihin jokaiseen on kaiverrettu yksi Nykäsen saavutus. Suksien määrä tulee Nykäsen yhteensä voittamista olympia-, MM- ja Suomen mestaruusmitaleista.

Teoksesta löytyi myös yksi harmillinen virhe. Vuoden 1984 Sarajevon olympialaisten saavutuksiksi oli suksiin kirjattu suur- ja normaalimäen hopeat. Todellisuudessa Nykänen voitti suurmäessä kultaa.

– Voi kamala, hyvänen aika! Moneen kertaan minä nuo saavutukset tarkistin, mutta siihen on tullut virhe. Se pitää korjata, Kaikkonen taivasteli.

Teos oli Kaikkoselle ensimmäinen henkilömuistomerkki.

– Muuten olen lopputulokseen tyytyväinen.

Niin vaikutti olevan myös valtaosa yleisöstä sekä Nykäsen äiti Vieno.

– Aika vaikuttavahan se oli. Täytyy nyt vähän vielä sulatella, 93-vuotias Vieno Nykänen sanoi.

Varmaankin tyytyväinen olisi myös Matti Nykänen itse.

Matti Nykänen 1963–2019.

Matti Nykänen

Syntyi: 17.7.1963.
Kuoli: 4.2.2019.
Olympialaiset (4–1–0):
Sarajevo 1984: Suurmäen kultaa, normaalimäen hopeaa
Calgary 1988: Suurmäen, normaalimäen ja joukkuemäen kultaa.
MM-kilpailut (5–1–3):
Oslo 1982: Suurmäen kultaa, joukkuemäen pronssia.
Engelberg 1984: Joukkuemäen kultaa (erillinen joukkuemäen MM-kilpailu).
Seefeld 1985: Suurmäen pronssia, joukkuemäen kultaa.
Oberstdorf 1987: Normaalimäen hopeaa, joukkuemäen kultaa.
Lahti 1989: Suurmäen pronssia, joukkuemäen kultaa.
Lentomäen MM-kilpailut (1–1–3):
Harrachov 1983: pronssia
Planica 1985: kultaa.
Kulm 1986: pronssia.
Oberstdorf 1988: pronssia.
Vikersund 1990: hopeaa.
Nuorten MM-kilpailut:
Schonach 1981: normaalimäen kultaa.
Maailmancup:
Kaudet 1981–1991. 46 osakilpailuvoittoa, 4 kokonaisvoittoa (1983, 1985, 1986, 1988). Palkintokorokkeella 76 kertaa.
2 Keski-Euroopan mäkiviikon voittoa: 1982–83 ja 1987–88.
SM-kilpailut:
13 kultaa, 2 hopeaa, 7 pronssia.
Veteraanien MM-kilpailut:
Taivalkoski 2008: K38 kultaa.
Harrachov 2011: K40 kultaa.
Ziri/Kranj 2010: K29 pronssia.
Muuta:
Ainoa suomalainen Tapio Rautavaaran lisäksi, jolla on olympiakulta ja kultalevy.