Palkkaleikkaukset, lomautukset, taloudelliset tappiot, konkurssiuhka. Yleisökato ja tyhjät hallit. Suljettu, pöhöttönyt sarja ja sen kuihduttama Mestis. Teinien temmellyskenttä, jyrien jäähdyttelykehä. Toimistot norsunluutorneissa, huono ja ylimielinen viestintä. Skandaali siellä, katastrofi täällä, väkivaltakohu tuolla.
Vuodesta 2016 Liigan puheenjohtajana toiminut Heikki Hiltunen sanoo suoraan olevansa turhautunut jääkiekon pääsarjan ympärillä pyörivään uutisointiin.
– Ymmärrän, että Liiga on Suomessa sarjoista suurin, kaunein ja kaikkien huulilla, mutta ärsyttää, miten mediassa haetaan asioihin aina negatiivinen kuva. Onko se sitten suomalaisuutta, ruotsalaiset ja amerikkalaiset tuntuvat olevan aika hyviä kehumaan itseään, Hiltunen tuhahtaa.
Negatiiviset jutut kertovat kiinnostuksesta
Oikeassahan Hiltunen on, ainakin Liigan asemasta.
Jos vaikka Raumaa ajatellaan, Feran (2 482), SalBan (2 264) tai Pallo-Iirojen (1 278) yleisöennätykset ovat komeita lukuja naisten Superpesiksessä, miesten Salibandyliigassa tai miesten jalkapallon Ykkösen nousukarsinnassa.
Mutta kun Lukon katsojakeskiarvo Liigassa oli viime kaudellakin 3 713, jäähallin lehtereillä muiden seurojen ennätykset tarkoittaisivat ”tyhjää hallia”.
Puhutaan sitten yleisömääristä, tv-sopimuksesta ja -katsojista, sosiaalisen median seuraajista, palkanmaksukyvystä tai katetuista areenoista, Jääkiekon SM-Liiga Oy on Suomen palloilusarjojen ylivoimainen ykkönen.
Siitä huolimatta, tai juuri sen takia, otsikoita seuraamalla voisi saada välillä sen kuvan, että Liiga pyörittää jääkiekkoa huonommin kuin Huoltovarmuuskeskus maskikauppaa.
– Toisaalta negatiiviset jutut ja palaute myös kertovat, että homma kiinnostaa. Aika monen lajin ei tarvitse huolehtia kritiikistä, mutta toisaalta lisänäkyvyys kelpaisi, Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi muistuttaa.
Kiekko kiinnostaa yli puolta suomalaisista
On jääkiekon kiinnostavuutta toki mitattu muullakin tavalla kuin kohulööpeillä.
– Mittaamme jatkuvasti useammalla mittarilla Liigan ja jääkiekon asemaa Suomessa. Löimme viime kaudella ennätysluvun tauluun siinä suhteessa, Kallioniemi kertoo.
Hänen mukaansa 40 prosenttia suomalaisista seuraa Liigaa. Noin 5,5 miljoonasta asukkaasta se tarkoittaa yli kahta miljoonaa ihmistä.
Juuri ennen kuin koronavirus keskeytti kauden maaliskuussa, Liiga tiedotti paikan päällä halleissa käyneen kaudella 2019–20 yli 1,8 miljoonaa ihmistä.
Urheilun ja viestinnän tutkimusyritys Sponsor Insightin tuorein tieto tukee liigapomojen puheita näkyvyyden kasvamisesta. Maaliskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan jääkiekon asema Suomen suosituimpana urheilulajina vain vahvistui.
Tutkimuksen mukaan jääkiekosta on melko tai erittäin kiinnostunut 53 prosenttia aikuisväestöstä.
Kysymys ei toki ole vain liigakiekosta. Jääkiekon suurin magneetti ja näyteikkuna on Suomen suosituin maajoukkue Leijonat.
– Media seuraa ansiokkaasti yleisömääriä halleilla, mutta se on nykyään hieman suppea otos. On hyvä huomata, että maailma on muuttunut ja vaikkapa vuosikymmenen aikana tullut tolkuttomasti lisää kanavia, miten voi olla läsnä liigayhteisössä, Kallioniemi huomauttaa.
Liiga löytyy somessakin, nuorten suosio nousussa
Hän tarkoittaa internetiä ja etenkin sosiaalista mediaa, jossa seurat ja pelaajat voivat olla ennennäkemättömällä tavalla yhteydessä kannattajien kanssa.
Pelkästään Liigalla on somekanavista Facebookissa, Instragramissa ja Twitterissä yhteensä vajaat 350 000 seuraajaa. Seuraavaksi suosituimman somesarjan, jalkapallon Veikkausliigan sama luku on reilut 43 000.
Sponsor Insightin tutkimus vihjaa, että Liiga on onnistunut uusien sukupolvien houkuttelemisessa, sillä jääkiekon kiinnostus oli kasvanut 18–29-vuotiaiden naisten keskuudessa 14 prosenttia ja samanikäisillä miehillä 11 prosenttia.
– Toki maailman muuttuminen myös tarkoittaa, että samat hommat eivät riitä enää ensi vuonna, eivät Rauman Lukolle, eivätkä Liigalle. Meidän tavoitteemme on edelleen kehittyä ja vahvistua, mikä tekee tästä mielenkiintoista. Maailma ei ole valmis, eikä sellaiseksi tule, Kallioniemi tiedostaa.
Esikuvia huipulta riittää, Liiga jopa maailman kärkeä
Liigan johtoporras käväisi tällä viikolla Raumalla tutustumassa Lukon taloudellisiin ja urheilullisiin suunnitelmiin. Liigan kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä oli Lukon urheilujohdon esityksestä vakuuttunut.
– Liigan kivijalka on urheilullisuudessa ja urheilijoissa. Seurojen urheilujohto on kehittynyt paljon esimerkiksi siinä, miten pelaajia analysoidaan. Olemme siinä ihan maailman kärjessä, Järvelä näkee.
Järvelän mukaan Liigan tasoa alleviivaa esimerkiksi se, että kahteen viime vuoteen 24 liigapelaajaa on solminut NHL-sopimuksen, tai se, että Suomi voitti maailmanmestaruuden vahvasti liigapelaajista koostuneella miehistöllä.
– Yleisö kaipaa urheilijoita ja esikuvia. Jääkiekko pystyy niitä tarjoamaan, koska olemme lajissa koko ajan maailman kansainvälisellä huipulla.
Järvelä lienee oikeassa siinä, että Suomen NHL-tähdet tunnistetaan ympäri maata ja liigapelaajat ovat monella paikkakunnalla julkkiksia.
Mielenkiintoista Sponsor Insightin tutkimuksessa oli kuitenkin, että Suomen kymmenen seuratuimman urheilijan listalle ei noussut yhtään jääkiekkoilijaa, saati sitten liigapelaajaa.
Vain 18–45-vuotiaiden miesten suosikkilistalle nousi kiekkoilija, NHL-pelaaja Aleksander Barkov.
– Uskon, että mitä kauemmin koronatauko kestää, sitä enemmän kysyntä kasvaa. Urheilijoita on odotettu areenoille, Järvelä ennustaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.