Lukko-laituri Sebastian Repo kertoo, että mitä pidemmälle kausi on edennyt sitä keskittyneempiä ja latautuneempia pelaajat ovat pienissäkin välipäivän harjoituksissa. Kuva: Juha Sinisalo
Rauman Lukon vuoden 1988 finaalijoukkueen pelaaja Mika Junnila sanoi torstaisessa Länsi-Suomessa, että finaalipeleissä elämässä ei ollut mitään muuta kuin jääkiekko. Lukon tämän kauden pelaajilla tilanne on konkretisoitunut, sillä korona on pakottanut pelaajat pysymään vain omissa oloissaan.Lukko-laituri Sebastian Repo myöntää, että jo muutaman välipäivän aikana ei jääkiekon lisäksi paljon muita ajatuksia käynyt mielessä.
– Totta kai sitä toivoisi, että pääsisi jo askiin. Pitkiltähän nämä päivät tuntuvat vain odotellessa. Onneksi pudotuspelit on vedetty tiukalla aikataululla läpi, niin seuraava peli on tullut aina nopeasti.
– Työ on tehty jo etukäteen, finaalia edeltävät päivät on lähinnä ladattu akkuja ja käyty jäällä hiomassa kuvioita. Olemme pitäneet koneita käynnissä, Repo kertoo.
TPS:llä kolmella Suomen mestaruus
Repo on Lukon joukkueesta harvinainen pelaaja, sillä ainoastaan hänellä on aikaisempaa kokemusta Liigan finaalipeleistä.
Hän siirtyi nimittäin kesken kauden 2016–17 kasvattajaseurastaan Pelicansista Tapparaan, jossa nosteli Kanada-maljaa kauden päätteeksi. Seuraavana keväänä Repo pääsi Tapparan kanssa jälleen loppuotteluun, mutta sillä kertaa Kärpät osoittautui vahvemmaksi.
Vastapuoli TPS:llä kokemusta finaaliotteluista on huomattavasti enemmän.
Juhani Jasu ja Petteri Wirtanen ovat juhlineet Suomen mestaruutta kahdesti, Karri Rämöllä on yksi mestaruus ja Ville Lajunen pääsi Bluesissa 2010–2011 kokemaan finaalien hurmoksen.
– En tiedä onko tämä poikkeuksellinen tilanne, mutta totta kai se näkyy, että joukkueemme runko on aika nuori. Uskon, että se on pelkästään positiivinen asia, että kaikilla on suuri nälkä voittaa, Repo näkee.
Hän uskoo, että aiemmin uralla hankittu kokemus korostuu tiukan paljon.
– Onhan se selvää, että silloin sitä vastuuta pitää ottaa. Yritän tietenkin ammentaa kokemuksia muillekin mahdollisuuksien mukaan. Joistakin kokemuksista olen puhunut. Toivottavasti joku on saanut niistä koppiakin.
Pandemian luoma epävarmuus kadonnut
Koronasävytteinen kausi on tuonut pelaajille kauden mittaan monia kysymyksiä ja epävarmuutta.
Moni on joutunut pohtimaan, miten pitkään kuplassa pitää elää, jääkö pelejä väliin ja pelataanko edes koko kautta loppuun.Kesken jäänyt viime kausi oli monilla pelaajilla vielä vahvana muistissa.
Repo on huojentunut, että sarjassa päästiin kunnialla loppuotteluihin saakka.
Enää ulkoiset epävarmuustekijät eivät häiritse keskittymistä.
– Silloin peruminen oli ainoa oikea ratkaisu, mutta olihan se varmaan koko Liigalle, muille seuroille ja etenkin meille pettymys. Se on varmasti tuonut meille lisää nälkää, vaikka ei sitä olla enää mietitty.
Kauden viimeistä viikkoa viedään
Vaikka jokainen kausi on omanlaisensa matka ja tarina, niin Repo näkee niin Tappara-vuosissaan että Lukon kaudessa paljon yhtäläisyyksiä.
Päällimmäisenä hänelle tulee mieleen se nautinto, mikä tulee joukkueen sitoutumista seuratessa.
Siinä missä tappiosta toiseen kyntävien joukkueiden kopeissa toivotaan kauden loppumista, voitosta voitoon marssiminen vain ruokkii halua hypätä kaukaloon.
– Kyllä sen kaikista näkee ja aistii, että isoja pelejä pelataan. Jengi on kopissa todella innostunutta. Oli sitten aamujää tai välipäivän harjoitus, niin jokainen on todella latautunut ja keskittyy ainoastaan olennaiseen.
– Hyvän fiiliksen yksinkertaisesti aistii. Kaikki haluavat näitä pelejä pelata, Repo pohtii.
Vaikka finaalisarja menisi viidenteen ja ratkaisevaa ottelua, niin kautta on jäljellä enää alle viikko.
Päämäärä on kaikille ollut selvä läpi koko kauden, joten Lukon kopissa ei mestaruuskeskusteluja juuri käydä.
– Kopissa on rento meininki, vaikka kaikki ovatkin todella keskittyneitä. Siinä mielessä eroa ei runkosarjaan huomaa, että kopissa riittää läppää ja meininkiä. Ei se ole miksikään jäpittämiseksi mennyt.
Ensimmäinen liigafinaali Lukko–TPS Kivikylän Areenalla perjantaina kello 18.30.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.