Mestaruuden ja koronan hinta mitattiin miljoonissa, konserniavustus tuplattiin – näin Lukon puheenjohtaja kommentoi jättitappioita

Rauman Lukko Oy:n puheenjohtaja Janne Mokka korostaa, että kaikkea mestaruuden tuomaa hyvää ei voi mitata rahassa.

| Päivitetty

Mestaruudella on hintansa, sanotaan. Rauman Lukon kohdalla hinta oli tuntuva, sillä taustayhtiö Rauman Lukko Oy:n liiketulos jäi 2,47 miljoonaa euroa tappiolle tilikaudella 2021. Tulokseen vaikuttavat oleellisesti kaksi asiaa: Lukon keväällä 2021 voittama Suomen mestaruus ja koronavirus.

– Koronahan tässä on se juttu, Rauman Lukko Oy:n puheenjohtaja Janne Mokka painottaa.

– Mehän pelasimme koko kevään rajoitusten takia tyhjille katsomoille, joten katsojatulot jäivät saamatta. Koronahan on tässä heilahdellut, ja me olimme budjetoineet, että rajoitukset eivät olisi enää niin hirveästi vaikuttaneet. On aika iso ero, onko halli tyhjä vai saako ottaa edes sen 2 000 katsojaa.

Lukon tilinpäätöksen kohdalla pitää huomata, että Rauman Lukko Oy:n vuosikello käy Contineo-konsernin tahtia. Vuoden 2021 tilinpäätös jakautuu siis kahdelle kaudelle: mestaruuskauden 2020–21 kevätpuoliskoon ja päättyneen kauden 2021–22 syyspuoliskoon. 

Koronarajoitukset vaikuttivat myös syyskauteen 2021, vaikka Lukko saikin ottaa parhaimmillaan sisään 75 prosenttia Äijänsuon täydestä yleisökapasiteetista. Lukon liikevaihto oli noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on puolisen miljonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020, jolloin liiketappio oli 835 000 euroa.

Väistynyt puheenjohtaja Ari Salmi varoitteli jo silloin Länsi-Suomelle, että vuoden 2021 tappio tulee olemaan rajumpi. Vaikka Lukon operatiivinen tappio oli nyt 2,47 miljoonaa euroa, tilikauden lopullinen tulos on Mokan mukaan noin 470 000 euroa miinuksella. Se tarkoittaa, että Lukko sai konserniavustusta noin tuplamäärän aiempiin vuosiin verrattuna.

– Konserniavustusta tuli kaksi miljonaa euroa, Mokka vahvistaa.

Palkintorahatkin jäivät saamatta

Ottelutapahtumien lisäksi Lukko Oy:llä on ravintola- ja tapahtumatoimintaa, joista kassavirta jäi vuonna 2021 heikoksi. Koronarajoitusten aiheuttamia tulonmenetyksiä paikkaamaan Lukko sai Valtiokonttorilta yritysten kustannustukea, joka osui kuitenkin Mokan mukaan pitkälti vuodelle 2020. Vuoden 2021 kustannustuki oli noin 400 000 euroa.

Lukon tiedotteen mukaan pitkälle kevääseen jatkunut kausi toi omat talousrasitteensa, kuten matka-, varuste-, majoitus-, terveydenhuolto- ja henkilöstökulut sekä hallivuokrat. Normaalitilanteessa mestaruus tuo seuralle merkittävän määrän yleisötuloja ja SM-liigan palkintorahat, mutta sekin potti jäi jakamatta.

– Voi miettiä, mitä tuotot olisivat olleet, jos peleissä olisi käynyt yli 10 000 ihmistä, kuten nyt Tampereella ja Turussa, Janne Mokka huomauttaa.Raumalle ei toki olisi mahtunutkaan kuin 4 500 katsojaa, eikä Tampereen uusi hulppea areena ollut vielä keväällä 2021 valmis, mutta Mokalla on pointtinsa. SM-liiga kerää välieristä eteenpäin pudotuspelien tuotot yhteen pottiin, joka jaetaan joukkueille menestyksen mukaan.

Tämän kevään mestarille lienee luvassa hyvä siivu, kun taas Lukko sai kullasta pelkkiä kuluja. Silti seurahistorian toisen mestaruuden juhlallisuuksissa ei kursailtu. Kysymykset juhlakuluista, mestaruusbonuksista ja palkkaleikkauksista Mokka väistää.

– Sanotaan, että Lukko hoisi kaikki sovitut velvoitteet, eikä laivaa haluttu lähteä pudotuspelien alla keikuttamaan millään ylimääräisillä neuvotteluilla. En osaa sanoa, mitä mestaruus maksoi, mutta kyllä me lopulta saanti päällä olimme, Mokka muotoilee.

Hän haluaa myös korostaa, että mestaruus oli koko Lukon seurayhteisön yhteinen saavutus ja koko kaupungin ylpeydenaihe.

– Fiilinki muuttui Lukon mestaruusjuhlasta Rauman mestaruusjuhlaksi. Kyllä sellainen tuo pääomaa tulevaisuuteen, jos miettii vaikka fanituotteiden myyntiä, eikä kaikki hyvä ole edes rahassa mitattavissa.

Tappiot eivät vaikuta pelaajabudjettiin

Kannattajia kiinnostanee erityisesti, vaikuttaako näin iso tappio jotenkin tämän kauden pelaajabudjettiin. Mokan mukaan ei.

– Kysymys on siitä, että me haluamme menestyä. Lukon tavoite on tavoitella sijoja 1–4 tai vähintään olla puolivälierissä. Sen verran pelaajabudjetti pitää olla, että se on mahdollista, Mokka sanoo.

Viime kausina Lukko on ilmoittanut pelaajabudjetikseen 2,5–2,6 miljoonaa euroa. Mokka kiittelee yhteistyökumppaneiden, kausikorttilaisten ja muiden kannattajien tukea korona-aikana, mutta merkittävin vipuvarsi on sittenkin raumalaiskiekkoilun taustalle rakennettu konsernikuvio. Tiivistettynä RTK-Palvelu Oy tekee isot rahat ja Raumalaiskiekkoilun Tuki ry päättää eurojen jaosta.

– Aina puhutaan pelaajabudjetista, mutta sehän on kaikki urheiluun käytetty raha: siellä on myös valmennusta, A:ta ja akatemiaa. Lukko Oy:n tavoite on tehdä sellaista liiketoimintaa, että urheilulla on käytettävissä rahat, joilla pystytään menestymään, Mokka lausuu.

Liiketoiminnassa pärjäämisenkin suhteen hän on toiveikas, nyt kun korona näyttää väistyneen. Lukko aikoo tehdä ottelutapahtumalleen kasvojenkohotuksen muun muassa LED-kaukalolla, uusilla digitaalisilla pinnoilla ja uusituilla ravintolakonsepteilla.

– On ollut mahtavaa katsoa tunnelmaa Turussa ja Tampereella. Kyllä me yritämme kehittää tapahtumaa, Kivikylän Areenaa ja katsojakokemusta niin, että saisimme liikkeelle vielä enemmän ihmisiä kuin ennen koronaa, Mokka lupaa.

Lukon viisi viime tilikautta

Vuosi 2021:

Vuosi 2020:

Vuosi 2019:

Vuosi 2018:

Vuosi 2017:

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut