Kun Opetus- ja kulttuuriministeriö laittoi jakoon korona-avustuksia, niitä haki 13 eri urheilusarjaa seitsemästä eri lajiliitosta. OKM:n mukaan avustukset kohdistettiin ”ylimpien, ammattimaisten sarjatasojen seuroille ottelukustannusten kattamiseen”.Päätökset tehtiin tilanteessa, jossa viranomaispäätöksillä on kielletty yleisön saapuminen ottelutapahtumiin. Summia harkittaessa ministeriö suhteutti avustuksen kausien 2018–2019 sekä 2019–2020 runkosarjaotteluiden keskimääräisiin yleisömääriin, rajoituksen jälkeisiin ottelumääriin sekä keskimääräisiin ottelukustannuksiin sarjoittain.
Selkeät ja mitattavat kriteerit helpottivat päätöksentekoa, mutta koska tilanne on mikä on, niukkuutta jaettiin.
– Jaossa oli kaksi miljoonaa, ja hakemuksia tuli 8 miljoonan euron edestä. On selvää, että kukaan ei saanut kaikkea mitä haki, OKM:n pitkäaikainen erityis- asiantuntija Hannu Tolonen hymähtää.
Eniten tukea saivat Jääkiekkoliiton alaiset Mestis ja Naisten liiga, joille tukea myönnettiin yhteensä 649 000 euroa. Mestik- sen osuus tuesta oli 623 000 euroa, naisten liigaseurojen vajaat 27 000 euroa.
Mestiksen operatiivinen johtaja Olli Aro sanoo, että vaikka kyseessä on julkinen avustus, summan jakoon liittyy hyvinkin yksityiskohtaisia seurojen sisäisiä kirjanpito- ja muita tietoja. Siksi on sovittu, että seurat saavat halutessaan julkistaa itse saamansa summat, mutta sarjan puolelta siihen ei lähdetä.
– Summaa ei jaettu tasan, ja siitä on tullut sanomista, mutta seuroilla on hyvin erilainen kulurakenne: jonkun liikevaihto on vähän yli 200 000 euroa, toisen yli miljoona. Aina kun saadaan rahaa valtiolta eli veronmaksajilta, siitä on syytä olla kiitollinen. 2,7 miljoonaa olisi kyllä vaadittu kauden läpiviemiseen tappioitta, mutta ollaan tyytyväisiä, että saatiin tämäkin, Aro sanoo.
Hannu Tolonen muistuttaa, että valtaosa suomalaisista pääsarjoista toimii käytännössä puoliammattilaispohjalta. Poikkeuksen muodostaa jääkiekon SM-liiga, joka on osakeyhtiö ja koronatuen osalta valtiokonttorin tai työ- ja elinkeinoministeriön kustannustuen piirissä.
– Mestiksen lisäksi lentopallon, koripallon ja salibandyn pääsarjojen on vaikea löytää korvaavaa tulovirtaa suljetuin ovin pelatessa, eikä karsittavia kuluja juuri enää ole, Tolonen sanoo.
"Kun meidän aikuisissakin pelaajissa näkyy ahdistusta, turhautumista ja motivaation laskua, entä sitten nuorilla, joille joukkue voi olla tärkein sosiaalinen ympäristö? Pukukopissa opitaan paitsi pelaamaan myös tulemaan toimeen muiden kanssa, sietämään vastoinkäymisiä ja nauttimaan onnistumisista; kasvetaan yhdessä ja solmitaan elin- ikäisiä ystävyyssuhteita. Tätä kaikkea ei pitäisi viedä ilman todellisia näyttöjä riskeistä.
Pillit pussiin pistäneiden SaPKon ja RoKin pelaajista laitilalaislähtöinen Matias Lainio, 25, löysi uuden seuran Iisalmesta ja euralainen Miro Lehtimäki, 24, Keuruulta, mutta Lukon A-nuorista tutuilla Rasmus Smedbergillä (kuvassa), 24, ja Mikael Rauvolalla, 20, ei ole ainakaan vielä käynyt yhtä hyvä tuuri.
Kaksi seuraa jäi pois
Kun rajoitusten päättymisestä ei ole tietoa, seurat joutuvat punnitsemaan, kestääkö talous kauden loppuun pelaamisen ilman yleisöä. Olli Aron mukaan minimi, jolla Mestis olisi voitu pelata läpi, oli kahdeksan joukkuetta.
– Samalla tehtiin päätös, että pois jäävätkin seurat voivat hakea lisenssiä ensi kaudelle.
Lopulta mukaan lähti 12. Keskeyttämiseen päätyivät Savonlinnan Pallokerho ja Rovaniemen Kiekko, joista jälkimmäisellä on sarjan suurimmat matkakulut ja normioloissa iso osa tuloista tulee yleisö- ja sponsorituloista, oheismyynnistä ja aitiovieraista.
– Meillä ei ollut vaihtoehtoja. Lisäkustannukset toiminnan käyn- nistämisestä ovat noin 60 000 euroa, joten runkosarjan loppuun pelaaminen näillä rajoituksilla olisi tiennyt 120 000 euron lisätappiota. OKM:n tukisumman jälkeenkin miinus olisi jäänyt liian suureksi, kertaa rovaniemeläisten toimitusjohtaja Pekka Kankaanranta.
RoKi on alueellaan vahva seura, ja Kankaanrannan mukaan sekä kannattajat että sponsorit ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti päätökseen. 1 600 kausikorttilaisesta noin puolet oli jo mukana joulu-tammikuun tukikampanjassa.
Kiekko-Espoossa kautta päätettiin jatkaa hallituksen kokouksen ja talouslaskelmien jälkeen. K-Espoon valmentaja, ex-huippupelaaja Toni Mäkiaho sanoo, että päätös oli helpotus kaikille, mutta etenkin pelaajille. Pahinta oli, ettei ollut antaa mitään tietoa, koska kausi jatkuu vai jatkuuko se ylipäänsä.
– Yli kahden kuukauden pelaamattomuus näkyy kaukalossa varmasti kaikilla. Joulukuussa pystyttiin vetämään aika täysipainoisia treenejä, mutta vuodenvaihteen jälkeen epävarmuus, toimeentulo-ongelmat ja pelaamattomuus alkoivat näkyä – kellä enemmän, kellä vähemmän. Sanoimme töissä käyville pelaajille, että he voivat asettaa siviilityöt etusijalle, jos niitä on.
Miten käy pelaajien?
Kankaanranta ja Mäkiaho korostavat ymmärtävänsä epidemian torjumiseksi tehdyt rajoitustoimet, mutta niiden perustelut, kohdentaminen ja viestintä ontuvat paikoin rajusti.
– Urheilutapahtumista ei ole juurikaan lähtenyt tartuntaketjuja. Tämän vuoksi olisi ollut toivottavaa, että yleisötilaisuuksien osalta olisi kohdistettu rajoitustoimet kunkin tyyppisisille yleisötilaisuuksille erikseen. Tämä on toki myös resurssi- ja rajanvetoasia, Kankaanranta sanoo.
Mäkiahoa huolestuttavat eniten juniorit, joilta oli kaikki toiminta pysähdyksissä kuukausikaupalla. Lasten ja nuorten harrastusten rajoittamista vaaditaan osassa hallitusta kovaäänisesti edelleen.
– Kun meidän aikuisissakin pelaajissa näkyy ahdistusta, turhautumista ja motivaation laskua, entä sitten nuorilla, joille joukkue voi olla tärkein sosiaalinen ympäristö? Pukukopissa opitaan paitsi pelaamaan myös tulemaan toimeen muiden kanssa, sietämään vastoinkäymisiä ja nauttimaan onnistumisista; kasvetaan yhdessä ja solmitaan elin- ikäisiä ystävyyssuhteita. Tätä kaikkea ei pitäisi viedä ilman todellisia näyttöjä riskeistä.
Tapahtuma-ala kärsinyt
OKM:n Tolonen siteeraa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtajaa Mika Salmista, joka on todennut rajoituksissa olevan laillisesti käytössä ”vain tylppä ase”.
– Käytännössä se on tarkoittanut ”kielletään kaikki” -linjaa eli kategorista sulkua niillä toimialoilla, joilla se on mahdollista. Tapahtumatoiminta, johon kuuluu urheilun lisäksi esimerkiksi kulttuuri, on kärsinyt tästä pahiten. Eduskunnan käsittelyyn tuleva tartuntalain laajennus periaatteessa mahdollistaa lähemmän tarkastelun, jolloin myös rajoitustoimet voitaisiin kohdentaa tarkemmin moukarin sijaan, Tolonen kommentoi.Tolonen on mukana tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) lokakuussa asettamassa Turvallinen tapahtuma -työryhmässä, jossa pyritään löytämään ratkaisuja yleisötapahtumien järjestämiseen. Sen esitystä, jonka piti olla tammikuussa hallituksen listalla, ei tosin otettu edes käsittelyyn.
Hannu Tolonen asettaa valtion virkamiehenä sanansa huolella, mutta urheiluseuroilta ja -järjestöiltä hän toivoo konkreettista ja päivittyvää informaatiota.
– Sellaiseen on helpompi nojata kuin aiheellisiinkaan vetoomuksiin. Urheilutapahtumissa on ollut vähän tartuntaketjuja, ja ne on helppo jäljittää. Esimerkiksi kun Kauhajoella koripallo-ottelun yleisössä oli yksi koronatartunnan saanut, se pystyttiin paikallistamaan, eikä läsnäolleista raportoitu yhtään jatkotartuntaa.
Toisaalta: kuinka kohtuullista on vaatia osin amatööripohjalta toimivalta seura- ja järjestöväeltä tarkkoja ja yksilöityjä tartuntalukuja, kun ilman niitä on tehty ja tehdään jatkuvasti laajakantoisia ja raskaita, esimerkiksi etäopetuksen kaltaisia rajoituspäätöksiä ylimmällä valtakunnantasolla?
– Tuossa tullaan taas tylppään aseeseen ja sen maksimaaliseen käyttöön, jota tartuntatautilain laajennuksilla on mahdollista kohdentaa ja kohtuullistaa. Toki päätökset tapahtumien avaamisesta yleisölle ovat viime kädessä kuntien ja aluehallintoviraston päätöksistäkin kiinni, Tolonen sanoo.
Olli Aro toteaa ymmärtävänsä, että rajoituksia pitää toistaiseksi ylläpitää ja jo lainsäädäntö sanelee, että niitä voi kohdentaa eri tavoin eri alueille. Mitä pidemmälle sulut venyvät, sitä enemmän ne kuitenkin koettelevat oikeustajua.
– Uskon siihen, että meillä olisi mahdollisuus järjestää kyllin turvallisia ottelutapahtumia, kuten syksylläkin. Toivoisin, että näitä tehtäisiin todellakin riskianalyysien eikä poliittisilla perusteilla, hän muotoilee.
Juttu on lähetetty ja tarkistettu haastatelluilla 12.helmikuuta.
Susanna Luikku
Seppälän ilo Joensuussa jäi lyhyeksi
Vasta helmikuun alussa Joensuun Kiekko-Poikien euralaispuolustaja Oskari Seppälä ehti iloita siitä, että pelit Mestiksessä jatkuvat reilun kahden kuukauden tauon jälkeen.
– Tässä on pitkä pätkä treenattu ilman mitään tietoa pelien jatkumisesta ja jostain on silti tarvinnut repiä motivaatiota. Nyt on sitten kova innostus ja polte päästä pelaamaan, Seppälä viestitti.
Ilo jäi harmittavan lyhyeksi, vain kahden ottelun mittaiseksi. Mestis kertoi verkkosivuillaan, että Kiekko-Poikien joukkue on asetettu karanteeniin toimivaltaisen tartuntatautiviranomaisen määräyksellä.
Karanteeni jatkuu 27. helmikuuta asti ja johtaa kolmen ottelun siirtämiseen. Karanteeniin asetettiin 1. maaliskuuta asti myös Kokkolan Hermes, joka pelasi Kiekko-Poikia vastaan viime lauantaina.
Hermeksen karanteeni siirsi puolestaan 20.2. ja 26.2. ottelut Hokkia vastaan maaliskuulle, mutta maaliskuulta 26.2. löytyi pelattavaksi IPK-Hokki. Lukon A-nuorten maalivahti Alex Mäkelä on lainalla Kajaanissa ja torjui prosentilla 93,55 itsensä ottelun hahmoksi ensimmäisessä Mestis-pelissään IPK:ta vastaan (6–2).
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.