Mikä Lukon loppukaudessa meni pieleen? Miltä tulevaisuus näyttää? – näin kuumiin kysymyksiin vastaa äärimmäisen pettynyt urheilujohtaja Kalle Sahlstedt

Pudotuspelitappio HIFK:lle oli Kalle Sahlstedtin urheilujohtajauran raskain. Kauden päättymistä oli todella vaikea niellä.

| Päivitetty

Rauman Lukon kausi SM-liigassa päättyi puolivälierätappioon HIFK:lle. Runkosarjassa Lukko oli kolmas, joten lopullinen sarjasijoitus on viides. 

Ratkaisevaksi jäänyt neljäs pudotuspelikamppailu pelattiin maanantaina Helsingissä, ja keskiviikkona Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt vastaanotti Länsi-Suomen kysymyspatterin menneestä ja hieman tulevastakin.

Millaisena näet kauden tuloksen?

– Onhan se tietenkin pettymys. Tai runkosarjan sijoitus ei ole pettymys. Pääsimme neljän joukkoon, mikä oli joukkueen tavoitekin. Tiesimme, että se oli kova tavoite, mutta siihen pääsimme.

– Mutta se, että putosimme puolivälierässä, menee pettymyksen puolelle.

Miten näit puolivälierätappion tuottaneen HIFK-ottelusarjan?

– Mulle tulee nyt viisi vuotta täyteen tässä työssä, ja kyllä tämä oli henkisesti raskainta ottaa tappio tästä ottelusarjasta. Tämä oli vähän kuin menetetty mahdollisuus, kun vielä näki, miten ne pelit menivät. Me kuitenkin hallitsimme 5–5-peliä ja loimme enemmän maalintekopaikkoja, jos jätetään se yksi Rauman-peli pois laskuista.

– Tosi katkera maku tästä jäi, sillä mun mielestäni meidän olisi pitänyt mennä tästä jatkoon. Kun on kokenut ja nähnyt tuon sarjan, niin mua harmittaa ihan helvetisti putoaminen. Sitä on vaikea hyväksyä, mutta ehkä elämä ja jääkiekko ovat tämmöistä.

Lukko johti suurimman osan kaudesta sarjaa, mutta runkosarja päättyi kymmenen ottelun heikkoon jaksoon. Mikä siihen johti?

– Se on se asia, jonka perässä tässä olemme. Yritämme oikeasti perata syitä, miksi pelasimme niin huonon runkosarjan lopun. Nyt, kun kauden päättymisestä on kulunut alle kaksi vuorokautta, mulla ei ole antaa siihen vastausta.

– Faktat voi tietysti katsoa. Me teimme yhden maalin per peli, ja ethän sä sillä maalimäärällä pelejä voita. Mutta miksi me teimme vain maalin per peli – se on kysymys, johon me yritämme saada vastausta.

– Tietysti se myös hankaloitti lähtökohtia pudotuspeleihin, kun jouduimme lähtemään niihin henkisesti vaikeassa tilassa. Jouduimme lähtemään vähän epävarmassa tilanteessa. Mutta se on vähän mysteeri, miksi runkosarjan kymmenen viimeistä peliä olivat tuollaisia.

Runkosarjan päättymisen aikoihin puhuttiin jonkun verran loukkaantumisten ja sairastelujen vaikutuksesta peliesityksiin. Näetkö, että niillä oli merkitystä peliotteiden heikkenemiseen?

– Ainahan niillä on joku merkitys, mutta en silti näe, että tällä kaudella missään nimessä olisi ollut isoa merkitystä. Aika vähän meillä oli loukkaantumisia tai sairasteluja. En näe, että sen taakse kovin paljon voi mennä. Kyllä me saimme vahvan joukkueen jalkeille pelistä toiseen.

"Kun on kokenut ja nähnyt tuon sarjan, niin mua harmittaa ihan helvetisti putoaminen. Sitä on vaikea hyväksyä, mutta ehkä elämä ja jääkiekko ovat tämmöistä."

Julkaisitte verkkosivuillanne tiedotteen, jonka mukaan ”asioiden juurisyihin pitää pureutua perinpohjin ja tehdä välittömiä korjaustoimenpiteitä”. Mitä tämä tarkoittaa?

– En ole tiedotetta kirjoittanut enkä edes nähnyt, mutta seison kyllä sen takana. Se on selvä juttu. Tiistain pidin vapaata, ja nyt aloitan oman työni, kuten kaikki muutkin. Näitä asioita pitää perata läpi niin pelaajien kuin valmennuksenkin kanssa. Pitää kuunnella kaikkia, mitkä ne johtopäätökset ovat. Vielä ei ole vastausta, mutta se pitää kollektiivisesti löytää.

Päävalmentaja Marko Virtaselle tehtiin marraskuun lopussa jatkosopimus. Miten heikko loppukausi vaikuttaa Virtasen asemaan?

– En mä ota siihen kantaa millään tavalla, enkä ota kantaa kenenkään muunkaan työpaikan osalta. Yritämme ihan oikeasti löytää syyt, löytää ne vastaukset.

Miten tämän kauden joukkueen rakentaminen mielestäsi onnistui?

– Mun mielestäni se onnistui niin, että meidän olisi pitänyt pärjätä paremmin. Oliko meillä sarjan paras joukkue, en osaa siihen sanoa, mutta semmoinen fiilis jäi tästä joukkueesta, että neljän joukkoon tällä joukkueella olisi pitänyt selvitä.

– 60 pelin runkosarja on aika maraton, ja jos siinä päädyt sijalle kolme, niin ei se sattumaa ole. Aika pitkälti se näyttää, miten joukkueen rakentamisessa on onnistunut. Enemmän se on nyt tämä playoff-juttu, joka sen katkeran maun jättää.

Lukon ylivoimapeli ei tällä kaudella toiminut. Miten paljon siihen vaikutti pelintekijäsentterin puuttuminen?

– Ylivoimaa voi katsoa monelta eri kantilta. Ei sellaisia superpelintekijöitä Suomen liigassa kovin monta ole: Jori Lehterä ja Valtteri Kemiläinen ovat Tapparan kapellimestarit ja Ilvekseltä voi Eemeli Suomen nimetä, mutta ei niitä puissa kasva. Ylivoimaa voi kuitenkin pelata monella tavalla. Entäs jos se pelintekijä onkin poissa?

– Me yritimme pelata ylivoimaa kollektiivisesti, ja mun mielestäni se ajatus oli hyvä. Myös sillä tavalla ylivoimaa voi pelata. Se ei vaan onnistunut. Ja jos ylivoima sakkaa, pelaajat menettävät itseluottamuksensa, jolloin se on juuri tuon näköistä kuin meillä oli.

– Me hävisimme ylivoimalla ison osan aloituksista, jolloin vastustajat pääsivät purkamaan. Sen jälkeen ongelmat alkoivat jo sisäänviennistä. Suurin osa ylivoimasta oli sitä, että me haimme vain kiekkoa. On selvä asia, että ylivoiman heikkous oli selkeä tekijä, miksi meille lopulta näin kävi. 

Sanoit tammikuun lopulla, että maalivahti Artjom Zagidulinille on tarkoitus antaa loppukaudella enemmän lepovuoroja ja peluuttaa Samuel Jukuria. Miksi näin ei tapahtunutkaan?

– Mä haluaisin tähän sanoa, että missään tapauksessa me emme tänä vuonna kaatuneet siihen, että Zagidulin olisi väsähtänyt, kuten kävi viime vuonna. Jos katsoo tuota pelirytmiä, niin hän pelasi paljon kahden pelin viikkoja. Vaikka pelimäärä oli iso, otteluohjelma oli suosiollinen.

– Oli kuitenkin kohtia, joissa meidän oli tarkoitus peluuttaa Jukuria, mutta hän ei silloin pystynyt pelaamaan. Mutta vaikka Zagidulinille tuli pelejä enemmän kuin odotin, hän oli selvästi paremmassa kunnossa kuin viime vuonna. Hän sai ihan treenitaukoja ja pääsi fressinä pleijareihin. Se ei kelpaa selitykseksi, että hän olisi ollut henkisesti tai fyysisesti puhki.

"Mä haluaisin tähän sanoa, että missään tapauksessa me emme tänä vuonna kaatuneet siihen, että Zagidulin olisi väsähtänyt, kuten kävi viime vuonna."

Kerroit helmikuun puolivälissä, että Lukon joukkueen rakentamisen tila on yllättävänkin hyvä ja että saat pidettyä useampia pelaajia. Montako jatkosopimusta on julkaisematta?

– Kyllä niitä on aika paljon julkaisematta, mutta nyt en kolmeen viikkoon ole tehnyt yhtään diiliä. Olen sitä mieltä, että meillä on aika hyvä tilanne ensi kautta ajatellen. Paljon tulee tietysti riippumaan näistä viimeisistä 5–6 pelaajasta, joita vielä haetaan.

– Mutta jos muistellaan viime kautta, tilanne oli siinä vaiheessa äärettömän hyvä, kun ne kommentit annoin. Nyt se on ehkä neutraali, koska sen jälkeen ei ole uusia sopimuksia tehty. Joukkueen rakentaminen on kuitenkin jo niin pitkällä, että voin jo sanoa, että meillä tulee olemaan yhtä kovat tavoitteet kuin tälläkin kaudella.

– Tämän kauden runko pysyy hyvin kasassa. Tosi hyvältä vaikuttaa. Olen tyytyväinen siihen, ketkä ovat jatkamassa. Toisaalta ne pelaajat, jotka on ulkoa jo hankittu – niitä ei ole monta, mutta ne ovat kovia jätkiä.

Voitko kertoa nimeltä lähteviä pelaajia?

– Niitä mä en halua tässä kohtaa kertoa.

Lukon pelaajabudjetti tälle kaudelle oli kolme miljoonaa euroa, ja lukuun sisältyvät A-juniorien ja akatemiapelaajien korvaukset. Mediatietojen mukaan Tappara ja Kärpät käyttivät joukkueisiinsa yli neljä miljoonaa euroa. Miten näet Lukon aseman tähän pohjaten tulevaisuudessa?

– Pitää muistaa, että Tapparalle ja Ilvekselle on tehty uusi halli 500 miljoonalla ja siellä käy koko ajan 10 000 ihmistä. Kyllähän sitä rahaa heille virtaa sisään. Meillä on pieni talousalue, mutta samalla loistavat taustat. Resurssit ovat ihan riittävät. Ja miten tällä kaudella kävi Kärpille?

– Se on selvä, että meillä ei tule olemaan korkeinta pelaajabudjettia, mutta kyllä se budjetti, jonka sain tämän kauden joukkueeseen, on ihan riittävä. Ei se siitä jää kiinni. Tietysti pienemmillä rahoilla on hankalampi saada sellaista laajuutta kuin Tapparalla on.

– Pitää muistaa myös se, että raumalaisia pelaajia ei maailmalla niin kauheasti ole. Kun ne siteet ovat jossain, niin vaikka meillä olisikin rahaa, meidän on hankala päästä väliin, jos joku Jori Lehterä päättää mennä Tampereelle. Heitän silti esimerkkinä, että jos vaikka Aleksi Saarela tai Antti Raanta soittaa kesken kauden, että hei Kalle, mä haluaisin tulla nyt Lukkoon, niin olen varma, että tuo meidän hieno omistajaportaamme löytäisi silloin rahoituksen.

– Mutta niillä muilla on enemmän rahaa, piste. Ja tällä rahalla, joka meillä on, on mahdollista voittaa tämä sarja.

Onko ensi kauden joukkueesta tarkoitus rakentaa laajempi, koska Lukko pelaa myös CHL:ää?

– Se on juttu, josta keväällä jutellaan valmennuksen ja hallituksen kanssa. Pitää aina muistaa, mitä se tarkoittaa. Jos meillä olisi viisi ketjua hyökkääjiä ja kahdeksan liigapakkia, niin siinä oltaisiin sen kysymyksen edessä, miten kaikki pidetään tyytyväisenä. Sinällään tämä ei ole niin helppoa, että tehdään vaan helvetin iso kasa sopimuksia.

– Mutta se on selvä juttu, että nyt tiedetään, mitä CHL:n pelaaminen vaatii. Meidän pitää keskustella, käytetäänkö jäljellä olevat rahat hieman isompaan porukkaan vai yritetäänkö mennä laadukkaammalla mutta vähän pienemmällä porukalla. Kyllähän CHL tekee kaudesta tosi raskaan, joten ei voi kuin hattua nostaa Tapparalle tämän kauden suorituksesta.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut