– Omalla panoksellani pystyn tukemaan koko Lukko-yhteisön suurta unelmaa. Se on saada puoli kaupunkia uimaan kanaaliin liigamestaruutta juhlimaan.
Mikko Aikko lausui edelle kirjatut sanat syyskuussa 2018.
Hän oli tuolloin paketoinut reilun 15 vuoden uransa Salibandyliiton markkinoinnissa. Edessä oli siirtyminen Rauman Lukon palkkalistoille. Aikko halusi tehdä oman panoksensa, jotta pitkä odotus raumalaisessa jääkiekossa päättyisi.
Ja päättyihän se. Aivan puoli kaupunkia ei tainnut keväällä kanaalissa uida, mutta Aikko täytti osaltaan tavoiteensa ja pulahti juhlakylpyyn.
Hän päätyi jopa antamaan Ylelle haastattelun ylävartaloaan myöten vedessä.
– Meillä oli Rauman seuraparlamentin kokous kaupungin tiloissa. Mestaruus oli katkolla ja kausi päättymässä, joten ajatuksena oli pitää vähän rennompi kokous, Aikko muistelee.
– Peli alkoi samoihin aikoihin kun kokous loppui. Ja sitten kävi kuten kävi, joten sauna kuumaksi ja miehet uimaan.
Uimavarustuksena aikolla oli Lukon pipo ja Pekka Peltolan vanha pelipaita. Se kertoo, että hän oli varautunut uintiretkeen.
– Släpäritkin olivat mukana, Aikko vahvistaa.
– Tunne oli siinä vaiheessa niin vahva, että ei ollut ajatustakaan etteikö niin kävisi. Kaikki osui ja upposi.
Salibandyliitto halusi tutun miehen takaisin
Nyt, puoli vuotta myöhemmin Aikko seisoo jälleen samassa kohdassa kanaalin varrella. Mies on jälleen urallaan risteyskohdassa.
Nyt tie vie takaisin sinne, mistä hän kolme vuotta sitten Lukkoon tuli. Aikko kävi viime perjantaina Eerikkilän urheiluopistolla allekirjoittamassa työsopimuksen, jonka ansiosta hän on taas salibandymies myös työajalla.
Aikko siirtyy Salibandyliiton omistaman SSBL Salibandy Oy:n myynti- ja kehitysjohtajaksi. Toimenkuva on kokonaan uusi, ja Aikko saa vastuulleen maan pääsarjan eli F-liigan myynti- ja kehitystyöt.
– Tämä tuli täysin puskista, kuin salama kirkkaalta taivaalta, Aikko luonnehtii.
– Oli menossa Lukon 85-vuotisjuhlaviikko, ja elin täysillä sitä arkea, kun Kauppisen Risto eli Salibandyliiton puheenjohtaja soitti ja kysyi, mitä kuuluu.
Salibandy ja Lukko rakkaudet urheilussa
Kun Kauppinen sanoi, että hänen vierellään on Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta, Aikko tajusi, että nyt ei kysellä pelkästään entisen työntekijän kuulumisia.
– He kertoivat, että he ovat perustamassa kokonaan uutta toimenkuvaa ja haluavat siihen just minut, Aikko paljastaa.
– Tämän menneen kolmen vuoden aikanakin puhelin on monta kertaa soinut, mutta ei mulla ole ollut aikomustakaan lähteä mihinkään Lukosta.
Aikko on pohjimmiltaan salibandymies. Hän on pelannut lajia 20 vuotta ja ollut aikanaan perustamassa Lapin Salamaan salibandyjaostoa. Jo sitä ennen mies ehti laittaa reikäpalloa liikkeelle legendaarisessa Tropin puulaakissa.
– Salibandy on mun lajini, mutta Lukko on mun seurani. Ne ovat suuret rakkauteni urheilussa, Aikko tunnelmoi.
– Yhtäkkiä olin tilanteessa, jossa toisessa pöydässä oli junioriseura ja toisessa lajiliitto ja minä siinä välissä. Tietäähän sen, miten siinä käy.
Korona tehnyt etätyöstä normin
Inhimilliset tekijät painoivat aikanaan vaakakupissa, kun Aikko Lukkoon töihin tuli. Hän asui ja asuu perheineen Raumalla, ja vaikka miehellä oli kotikaupungissaan etätoimisto, hän joutui vuosittain ajamaan kymmeniä tuhansia kilometrejä työn takia.
– Ilmoitin heti ehdokseni, että siihen en yksi yhteen enää suostu enkä halua, sillä mulla oli niin hyvin asiat Lukossa, Aikko painottaa.
– Siihen rumbaan en olisi enää lähtenyt, mutta työnteon tapa on muutenkin murroksessa. Tapa tehdä etätyötä on aivan erilainen kuin aikana ennen koronaa.
Aikataulullisesti osuva ajankohta
Aikko aloittaa uudessa työssään loppiaisen jälkeen. Hän laskee pääsevänsä iskemään kuokkansa hedelmälliseen maaperään.
– Naisten MM-kisat ovat menossa nyt, ja miesten MM-kotikisat pelataan joulukuussa. Mun roolini on kerätä satoa, kun kisat ovat paketissa ja Suomi toivottavasti taas maailmanmestari, Aikko huomauttaa.
– Aikataulullisesti ei parempaa saumaa voisi olla.
Aikko esittelee mielellään kahta esinettä, joilla Salibandyliitto hänet kolme vuotta sitten hyvästeli.
Toinen on salibandyn VIP-kortti numero yksi ja toinen kristallipalkinto, jonka jalustaan kiinnittettyyn laattaan on kaiverrettu teksti ”salibandyn myyntitykki vuodesta 2003”.
– Tällaisilla asioilla pidetään huolta, että side entiseen työntekijään säilyy, Aikko huomauttaa.
Lisenssipelaajien määrä laskussa
Kolme vuotta sitten salibandy eli Suomessa nousukautta ja oli ohittamassa jääkiekkoa lisenssipelaajien määrässä. Salibandyn kasvua ei pysäytä mikään, julisti Aikko tuolloin.
Kului vuosi, ja Salibandyliitto tiedotti, että lisenssipelaajien määrä oli kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa 20 vuoteen.
Lisenssipelaajien määrä oli huipussaan vuonna 2018. Se oli tuolloin 69 080. Tammikuussa 2021 lajiliitto tiedotti, että viime vuoden lukema oli 50 961.
– Kyllähän korona on suurin tekijä. Nyt kuitenkin puhutaan asioista, joihin mun oma kosketuspintani on kolmen viime vuoden ajalta rajallinen, Aikko toteaa.
– En kuitenkaan isossa kuvassa näe edelleenkään, että salibandyn kasvua pysäyttäisi mikään. Naisten MM-kisojen 16 maasta 12 lähettää oman kansallisen tv-signaalinsa. Miesten MM-kisoissa 16 maasta saman tekee 13.
Salibandypelin voisi viedä lentoasemalle
Aikko huomauttaa, ettei hän olisi vaihtanut työnantajaa, jos ei näkisi edelleen salibandyn mahdollisuuksia. Ja juuri kiinnostuksen lisäämiseenhän hänen oma työnsä painottuu.
– Näen ihan valtavaksi vahvuudeksi sen, että jos yleisö ei löydä salibandyn luo, niin salibandy on mahdollista viedä yleisön luo, hän visioi.
– Jääkiekon siirtäminen Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalihalliin tai Rautatietorille ei ole kovin helppoa. Salibandyssa se on mahdollista, ja se on ihan älytön mahdollisuus.
Kiinnostuksen lisääminen oli yksi Aikon tehtävistä myös Lukossa.
– Jos verrataan junioriseuran näkyvyyttä ennen minua ja mun aikanani, niin koen, että olen onnistunut, Aikko sanoo.
– Kaikin tavoin tämä pätkä on ollut antoisa. Olen saanut tehdä oman näköistä jälkeä, sillä minulla on ollut hallituksen luottamus, että se on myös Lukon näköistä.
Työtä Lukossa seurattiin myös Salibandyliitossa
Yksi Aikon selkeistä saavutuksista on Special Hockey -toiminnan tuominen Lukkoon. Hänen aikakaudellaan Lukosta tuli myös pioneeri siinä, että seura lähti vaatimaan vapaaehtoistoimijoiltaan rikosrekisteriotetta.
Myös tyttöjen jääurheilun harrastamisen edellytykset ovat kohentuneet, ja Lukon naiset ovat saaneet uuden tukikohdan Eurajoen jäähallista.
– Toivottavasti näistä on Lukolle vielä pitkään iloa. On tässä ollut mukava olla monenlaista palkintoa vastaanottamassa, Aikko henkäisee.
– Samalla myös kiitokset Lukolle, sillä kyllä salibandy oli hyvin kartalla siitä, mitä asioita olen Lukossa tehnyt. Eli Lukossa tekemälläni työllä oli oma tärkeä osuutensa siihen, miksi juuri minua tuohon tehtävään pyydettiin.
– Nyt olo on samaan aikaan haikea ja innostunut. Se on aika mielenkiintoinen olotila.
Mikko Aikon teesit tulevaan
1. F-liigan kaupallisen kasvun strategiassa on kaksi tavoitetta vuoteen 2028 mennessä. Olemme Suomen tavoittavin sisäpalloilusarja ja maailman arvokkain salibandyliiga. Jo nyt, vajaassa kahdessa vuodessa, F-liigalla on salibandyn pääsarjoista koko maailmassa eniten seuraajia Instagramissa.
2. Eniten kehitettävää on olosuhteissa ja F-liigassa pelaavien joukkueiden organisaatioissa, niiden kaupallisen osaamisen ja kasvuhalukkuuden kasvattamisessa.
3. F-liigaa tulee kehittää myös digitaalisena tuotteena, joka lisää mahdollisuuksia kuluttaa lajia silloinkin kun pelejä ei pelata. Tapahtumat on kohtuu helposti vietävissä pois urheiluhalleista sinne, missä ihmisiä on paljon.
4. Suomalaisen salibandyn ja F-liigan erottautuvuustekijöitä ovat kohderyhmä, joka on verrattain nuorta, sekä aito yhteisöllisyys. Salibandy on rohkea ja haluamme kokeilla edelläkävijän asenteella.
5. Kehitettävää on myös kumppanien sitouttamisessa hyötymään salibandystä ja siihen liittyvästä yhteistyöstä, mutta tässä haaste on yhtäläinen riippumatta lajista.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.