Suomen Palloliiton linjaukset hämmensivät ainakin jutun kirjoittajaa reilu viikko sitten Raumalla pelatussa juniorijalkapalloturnauksessa.
E10-ikäluokassa pelattiin alkulohkot ja sijoitusottelut. Lohkotaulukot ja lopulliset sijoitukset julkaistiin myös turnauksen nettisivuilla.
F9-ikäluokassa mitalisteja ei virallisesti saanut selvittää. Turnauksen nettisivuiltakin löytyi vain alkulohko-otteluiden tuloksia, muttei taulukoita tai jatko-otteluiden tuloksia.
Miksi toisessa alakouluikäisten sarjassa sai pelata avoimesti sijoituksista, mutta toisessa ei? Miksi Palloliitto on ylipäätään kieltänyt sijoitusotteluiden pelaamisen ja taulukot alle 10-vuotiaiden jalkapalloilusta?
Länsi-Suomi tiedusteli asiaa Palloliiton raumalaiselta nuorisopäällikköltä Marko Viitaselta.
– Missään nimessä emme halua poistaa kilpailua. Kilpailu on koko homman juju ja motivaation lähde, Viitanen painottaa.
– Lasten on tärkeää opetella kilpailemiseen liittyviä psyykkisiä taitoja eli keskittymistä, yritteliäisyyttä ja kilpailun tunnetilojen käsittelyä järkevien aikuisten tuella.
Liiton linjaus juontaa juurensa 2000-luvun vaihteen ideariiheen. Viitanen myöntää, että sarjataulukot ja sijoitusottelut tuntuvat olevan lasten jalkapallossa enemmän ongelma aikuisille kuin lapsille.
Samansuuntaista viestiä antoi Jääkiekkoliitto, kun se tiedotti viime vuonna luopuneensa sarjataulukoista ja tilastoista E-juniorien sarjoissa.
– Kilpailuilmapiiri oli epäterveellinen. Lasten tapahtumissa oli liian usein ylikireä tunnelma ja peluuttaminen joillakin ryhmillä kauheaa, Viitanen muistelee.
”Missään nimessä emme halua poistaa kilpailua. Kilpailu on koko homman juju ja motivaation lähde.”
Liiton nuorisopäällikkö kertoo hiljattain törmänneensä huutavaan ja kiroilevaan valmentajaan lasten ottelussa. Se hätkähdytti, koska moinen käyttäytyminen on nykyään harvinaista.
Viitasen mukaan linjaus poistaa sarjataulukot ja sijoitusottelut on osaltaan rauhoittanut vanhempien ja valmentajien käytöstä.
– Yksittäisiä hölmösti käyttäytyviä valmentajia ja vanhempia voi vielä lasten peleissä nähdä, mutta pääasiassa ilmapiiri on hyvä.
Kieltämällä taulukot ja mitalisijoituksista pelaamisen, liitto on halunnut luoda lapsille kannustavan ilmapiirin kilpailemiseen opettelemiseen.
– Järkevät aikuiset ja valmentajat osaavat käsitellä kilpailua tehtäväsuuntautuneesti. Pelillä on muitakin merkityksiä kuin voittaminen, Viitanen muistuttaa.
Kun sijoitukset ja mitalit eivät viekoittele valmentajia keskittymään niin vahvasti voittamiseen, esimerkiksi peliajan jakaminen ja pelaajakehitykseen keskittyminen on liiton makuun järkevämmällä tolalla.
– Tuloksesta riippumatta pelissä voi olla onnistumisia tai kehitettävää. Liiton valmentajakoulutuksissa panostetaan aika paljon siihen, että on kilpailutapahtumassa olisi teemoja ja se hyödynnettäisiin mahdollisimman hyvin, Viitanen perustelee.
Miksi raja on vedetty juuri ikäluokkaan, jossa pelaajat täyttävät kymmenen vuotta? Esimerkiksi Ruotsissa sijoitusottelut ja sarjataulukot tulevat mukaan vasta 13-vuotiaiden toiminnassa.
– On ajateltu, että siinä vaiheessa lapsi on tarpeeksi kypsä käsittelemään järkevämmin kilpailemista ja tuntemuksia, jotka liittyvät kilpailutilanteeseen. Esimerkiksi voittamiseen ja häviämiseen.
– On myös huomattu, että kun toimintaa on takana muutama vuosi, valmentajat ja vanhemmat oppivat käsittelemään lasten kilpailua oikein, Marko Viitanen taustoittaa.
Oman sivujuonteensa Palloliiton sääntöön tuo, että alle 10-vuotiaidenkin turnauksissa saatetaan kaikesta huolimatta pelata sijoitusotteluita.
Tulokset ovat paikan päällä nähtävissä, ja parhaat saatetaan palkita mitaleilla.
– Ajatus on, ettei aiheutettaisi sitä karsintaa, kuka pääsee loppuotteluun. Se luo riskin, että vanhempien negatiivinen käytös menee yli tai valmentajat sokaistuvat peluuttamaan väärällä tavalla, Viitanen toteaa.
Hän korostaa vielä, että Palloliitto ei halua tappaa säännöillä kilpailua lasten urheilussa.
– Vaikka kysymys olisi Kimblestä, niin kilpailu on sen pelin suola.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.