Miksi seurat tarvitsevat vanhemmilta maksuja, vaikka toiminta on seis? – "Ei kukaan niitä kerää ainakaan rikastuminen mielessä, vaan lähinnä seuran pelastamiseksi"

Osa seuroista on joutunut turvaamaan tulevaisuuttaan työntekijöiden lomautuksilla. Tarkat luvut niiden vaikutuksista jäävät seurojen mappeihin.

Vuoden 2017 urheiluseuran, Kaarinan Poikien puheenjohtaja Olli Tuominen kirjoitti huhtikuun alussa seuran nettisivuilla vetoomuksen vanhemmille.

– Vetoan kaikkiin teihin vanhempiin, että maksaisitte toimintamaksut myös jatkossa ja ottaisitte siten osaa yhteisiin talkoisiin. Jäämällä nyt tauolle ja tulemalla takaisin, kun toiminta normalisoituu, asetatte seuran haasteelliseen tilanteeseen, Tuominen huomautti.

Seurapomo korosti, että maksujen perimisellä tähdätään vain siihen, että KaaPo olisi valmis jatkamaan toimintaa, kun se on mahdollista. Säästötoimien jälkeenkin seuran kiinteät kulut olivat ilman palkkoja 3 000–3 500 euroa kuukaudessa.

Juniorilukko ei peri, Fera puolitti maksut

Tuomisen kuvailema tilanne on tuttu myös raumalaisille seuroille. Länsi-Suomen seuroille tekemässä kyselyssä joka tapauksessa rullaavien kiinteiden kulujen syiksi mainittiin muun muassa henkilöstön palkat, toimitilojen vuokrat, vakuutusmaksut, taloushallinnon kulut, tietotekniikkakulut sekä netti-, puhelin-, ja sähkölaskut.

– Valitettavasti kaikki laskut eivät keskeydy, vaikka toiminta keskeytyykin. Seuralla on ihan samanlaisesti kiinteitä kuluja kuin muillakin yrityksillä tai yhdistyksillä, Lukko ry:n hallituksen puheenjohtaja Sami Junnila huokaa.

Juniorilukko ei kuitenkaan seurana kerää maksuja joukkueilta seuratoiminnan ollessa tauolla.

Myös Fera halusi tulla perheitä vastaan ja leikkasi puolet pois huhti-toukokuun pelaajamaksuista.

– Seuran ylläpitämiseen kohdistuvat kiinteät kulut ovat useamman tuhatta euroa kuukaudessa, vaikka toiminta onkin seis. Maksuja on pakko kerätä, että seura pysyy niin sanotusti hengissä myös hiljaiselon aikana, Feran puheenjohtaja Sanna-Leena Jokinen selventää.

Maksuja ei kerätä rikastumisen takia

Rauman Taitoluistelijoiden puheenjohtaja Pauliina Välimaa kertoo, että seuran pitää varautua maksamaan esimerkiksi kahden päätoimisen valmentajan kesäajan palkka ja lomarahat.

Seuran hallituksen laatimaan budjettiin jäi iso lovi, kun isoimmaksi varainhankintakeinoksi laskettu kevätnäytös jouduttiin perumaan.

– Tällaisen kriisin aikaan toivoisi yhteen henkeen puhaltamista, eikä arvostelua kuukausimaksuista. Ei kukaan niitä hallituksessa kerää ainakaan rikastuminen mielessä, vaan lähinnä seuran pelastamiseksi, Välimaa huomauttaa.

RauTL joutui turvaamaan toimintansa tulevaisuutta lomauttamalla ammattivalmentajansa. Myös Pallo-Iirot ja Juniorilukko lomauttivat kymmenkunta päätoimista työntekijäänsä toimiston ja valmennuksen puolelta, Fera junioripäällikkönsä.

Kuinka paljon seurat tekevät säästöä lomautuksilla? Länsi-Suomi kysyi asiaa kaikkien kolmen seuran puheenjohtajalta, mutta tarkat luvut jäävät seurojen mappeihin.

– Lomautuksilla ei tehdä säästöjä, vaan niillä pienennetään tappioita, Iirojen puheenjohtaja Jarmo Savikurki korjaa.

– Lomautusten sopeuttamisvaikutusta on mahdoton tässä kohtaa arvioida, kun ei tiedetä lomautusten kestoa. Lukko ry pyrkii sopeuttamaan kustannuksia siten, että tästä koituu mahdollisimman vähän vaikutuksia pelaajien kannettavaksi, Sami Junnila vastaa.

Pienillä seuroilla hiukan helpompaa

Koronakriisi iski pahiten seuroihin, joilla on päätoimisia työntekijöitä ja siten raskaammat kulut. Esimerkiksi SalBan ja FC Rauman ei ole tarvinnut lomauttaa.

– Meillä on pienenä seurana selkeästi helpompaa kuin isoilla seuroilla. Meillä on maltilliset palkkakulut, koska työntekijöitä on vain yksi, eikä palkallisia valmentajia tai pelaajia ole, FC Rauman seuratyöntekijä Kirsi Mulari-Mäkelä kertoo.

Iirojen ja FC Rauman tilannetta helpottaa hieman hätätuki, jota Palloliitto jakoi noin 1 500 euroa päätoimista työntekijää kohden.

Myös SalBa jätti hakemuksen Salibandyn Tuki -säätiölle, joka jakoi huhtikuussa seuroille 77 500 euroa, mutta ei ainakaan ensimmäisellä kierroksella saanut avustusta.

– Aiomme jatkossakin olla näiden tukimahdollisuuksien kanssa hereillä, mutta olemme myös päättäneet, että ainutta seuratyöntekijäämme ei lomauteta. Valmentajillehan me emme maksa palkkaa, SalBan puheenjohtaja Teppo Lundell toteaa.

Voiko maksuja vaatia takaisin?

Entä jos vanhemmat kuitenkin vaativat maksuja takaisin?

Hämeen Sanomat muistutti jutussaan (28.3.), että yhdistyslain mukaan sääntöjen mukaisia jäsenmaksuja ei tarvitse palauttaa.

Olympiakomitean ohjeistus seuroille toimintamaksujen kanssa on, että, jos harjoitukset ja tapahtumat siirretään myöhempään ajankohtaan tai vaihtoehtoista toimintaa järjestetään, maksuja ei kannata palauttaa.

Joukkueet ovat saattaneet itsenäisesti kerätä omia kuukausimaksujaan vaikkapa nyt peruttua turnausta silmälläpitäen. Voiko niitä palauttaa?

– Pääsääntöisesti varat siirretään seuraavalle kaudelle. Palautuskin on mahdollinen, mutta silloin joukkueen vanhempainpalaverin pitäisi tehdä esitys seuran hallitukselle, joka valvoo että toimitaan tasapuolisesti ja sääntöjen mukaisesti, Juniorilukon Junnila sanoo.

Kaupunki ei peri poikkeusaikana seuroilta tilavuokria

Rauman kaupungin koronatoimenpiteisiin kuuluu, että se ei peri liikunta- ja kulttuuritiloistaan vuokraa niin kauan kuin valtio on määrännyt ne poikkeustilassa suljetuiksi.

– Samaisessa päätöksessä huhtikuun alussa linjasimme kaupungin avustuksista, että emme peri niitä takaisin, vaikka hakemuksissa suunnitellun mukaista toimintaa ei tapahtuisikaan. Avustushakemukset on jätetty maaliskuun lopussa ja ne laitetaan normaalisti jakoon, kun päätös on toukokuussa tehty, kaupungin sivistystoimialan johtaja Soile Strander kertoo.

Tauolla ovat muun muassa kenttä- ja salimaksut sekä pukukoppivuokrat.

– Kolmisen vuotta sitten selvitimme suurimpien seurojen osalta, mikä on kaupungin tilamaksujen vaikutus seurojen perheiltä perimiin maksuihin. Osuus oli 6–12 prosentin välillä. Valtaosa seurojen kuluista tulee siis jostain muualta kuin kaupungin maksuista, Strander huomauttaa.

Seurojen toimistot eivät ole kaupungin vuokraamia.

– En osaa sanoa missä tiloissa kukin seura toimistoaan pitää, mutta me emme vuokraa toimistotiloja. Jos järjestäisimme toimistotilat yhdelle seuralle, niin pitäisi järjestää kaikille, sivistystoimialan johtaja Soile Strander sanoo.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut