Huuhkajat on edennyt EM-lopputurnaukseen. Maajoukkueen kotipelit myydään loppuun hetkessä, media kirjottaa isoja otsikoita ja kotimaiseen jalkapalloon on syntynyt Teemu Pukin kaltaisia sankaritarinoita. Lukuisissa suomalaiskaupungeissa Huuhkajien otteita seurattiin keskieurooppalaiseen tapaan jättiscreeneiltä.
Suomi vaikuttaa tällä hetkellä aidolta jalkapallomaalta – mutta onko kyse hetken hurmasta vai pysyvästä ilmiöstä?
- Nykyinen buumi on syntynyt pelillisen suorituksen ja vaikeuksien kautta voittoon -tarinan kautta. Nyt kyse on enää buumin jatkamisesta. Siinä kaikki on kiinni ennen kaikkea viestinnästä ja markkinoinnista.
- Se on silkkaa tyhmyyttä, jos suuret tai pienemmätkin seurat eivät tässä kohtaa uskalla satsata markkinointiin ja viestintään, näkee kauppatieteiden tohtori ja suomalaisen urheiluliiketoiminnan ja -markkinoinnin asiantuntija Arto Kuuluvainen.
- Jos vertaa tilannetta muiden lajien buumeihin viime vuosilta, niin jalkapallon lähtökohdat ovat paljon paremmat. On jo valmiiksi taloudellisia resursseja, suuri harrastajamassa ja olosuhteitakin. Sen päälle on hyvä rakentaa, arvioi puolestaan urheiluliiketoimintaa tutkinut ja opettanut Turun ammattikorkeakoulun lehtori Jaakko Haltia.
Kovakaan buumi ei sellaisenaan ole vielä automaattinen tie onneen. Vain muutama vuosi sitten Susijengi menestyi, veti areenoita täyteen ja hallitsi mediaa Lauri Markkasten kaltaisten supertähtien johdolla. Mittaluokka oli toki pienempi, mutta kotimaisille liigaparketeille hurmos ei ole välittynyt.
- Buumin jatkaminen on mielestäni hyvin monitahoinen juttu, joka pitää tässä tapauksessa jakaa vähintään kahteen osaan. Siihen, mitä liiton pitää tehdä ja siihen, mitä seurojen vastuulla on, Kuuluvainen kertoo.
Palloliiton kassa pullistelee rahasta, sillä yhteistyökumppanuuksien määrä lisääntyy kaiken aikaa ja EM-kisapaikasta liitto kuittaa tililleen kulujen jälkeen noin neljä miljoonaa euroa.
Laakereille Palloliiton toimistolla ei kuitenkaan voi jäädä, vaikka talous onkin turvattu.
Kuuluvaisen mielestä markkinointi- ja viestintäsatsauksien pitää olla suurempia kuin koskaan ennen, jotta buumi pysyy elossa. Hän kaipaa ennakkoluulottomiakin tekoja, joilla uudet kansallissankarit tehdään tutuiksi suomalaisille. Pelkkä valtamedian uutisointi ei riitä, vaan Palloliiton on otettava ohjat käsiinsä.
Hän puhuu esimerkiksi ”tubettaja”-yhteistyön mahdollisuuksista ja kohdennetusta markkinoinnista eri elämäntilanteessa oleville erilaisille ihmisille, jolloin suomalainen jalkapallo voisi tavoittaa kokonaan uusia yleisöjä. Viestinnän on muututtava henkilöbrändäyksen suuntaan, kun joukkueen komea tarina on jo kerrottu.
- Huuhkajien rummutusta täytyy jatkaa eri kulmilla eri yleisöille. Joukkue on täynnä uskomattomia persoonia, jotka eivät kuitenkaan ole koko kansan tuntemia. Eivätkä pelaajat ole toistensa kopioita, vaan varsin monipuolinen joukko erilaisia suomalaisia: on stereotyyppisiä suomalaisia, maahanmuuttajia, suomenruotsalaisia, nuoria pelaajia, vähän vanhempia, vitsailijoita, totisempia älykköjä ja niin edelleen.
Haltia muistuttaa, että siinä samassa pitää olla hereillä myös päättävissä pöydissä.
Leijonat nappasi ensimmäisen arvokilpailumitalin vuonna 1988, josta käynnistyi myös jäähallien rakennusbuumi. Jääkiekkoliitto teki taitavaa lobbausta 1990-luvulla ja sai kunnat rakentamaan halleja, joka oli omiaan vahvistamaan lajin asemaa. Jääkiekkoliitto on myös tukenut seurojen kehittämistä, mitä esimerkiksi koripallossa tai lentopallossa ei etsikkoaikana tehty.
- Nyt jalkapallojohtajien pitää pystyä samaan. Olosuhteita täytyy parantaa, kenttiä pitää saada lisää ja seuroille on tarjottava valmennustukea, jotta buumia voidaan jalkauttaa maajoukkueen ulkopuolelle. Nyt on se hetki vaikuttaa päättäjiin, kun tuhannet ja tuhannet ihmiset puhuvat suomalaisesta jalkapallosta, Haltia muistuttaa.
Liiton pitää saada luotua olosuhteet huippujalkapallolle, mutta myös tehdä Huuhkajat-pelaajista koko kansan tuntemia jalkapallosankareita.
Sen jälkeen seurojen pitää olla valmiina.
Jalkapallohurmos loppuu lyhyeen, jos se pohjautuu Suomen kokoisella maalla voittamiseen. Niin EM-lopputurnauksessa, tulevissa MM-karsinnoissa ja senkin jälkeen Huuhkajien pelillinen menestys vaatii aina nappionnistumisia. Niitä ei tietenkään tule joka vuosi.
Seurakentän tehtävä on huolehtia siitä, että buumia jatketaan ruohonjuuritasolle.
- Kesällä on takuuvarmasti tulossa ennennäkemätön ryntäys uusia jalkapallopelaajia eri seuroihin. Seurojen pitää varmistaa se, että lapsille löytyy mahdollisuus kokeilla lajia. Se täytyy viestiä vanhemmille niin, että lajin pariin on helppo tulla. Sitä pitäisi välttää, että kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan tai liittyminen seuraan on tehty liian hankalaksi.
- Sellaisiakin esimerkkejä viime vuosilta on, että juuri näin on käynyt. Halukkaita olisi, mutta seurat eivät pysty ottamaan pelaajia vastaan, Kuuluvainen tietää.
Jos seurat tässä onnistuvat, Suomeen voi syntyä kokonaan uusi joukko jalkapalloihmisiä. Näin syntyisi myös jalkapallokulttuuria, joka saattaisi tuoda uutta yleisöä esimerkiksi Veikkausliigalle. Haltia ei usko, että Suomen korkeimpien sarjatasojen suosio räjähtäisi kisapaikan ansioista, vaan yleisömäärät ja suosio kasvavat hitaasti, sukupolvi ja perhe kerrallaan.
Kotimaisten huippuseurojen pitääkin jatkaa pitkäjänteisesti Huuhkajien viitoittamalla tiellä: luoda viestinnällään unelmia, esikuvia ja tarinoita, joita jatkuvasti kasvava laji-ihmisten joukko kotimaisen jalkapallon ympärillä janoaa.
- Suomalaisen jalkapallon historiassa ei ainakaan tällaista buumia ole aiemmin ollut. Nyt on paras etsikkohetki siihen, että tästä maasta tehdään ihan oikea jalkapalloyhteiskunta, kertoo Kuuluvainen.
- Nyt se mahdollisuus pitää jalkapalloväen käyttää.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.