Miten Rauman Lukolla voi olla venäläinen maalivahti tässä maailmantilanteessa? – Lukon hallituksen puheenjohtaja ja Pelaajayhdistyksen pomo kommentoivat kuumaa aihetta

Aleksander Barkov senior päätti vuodenvaihteessa tarttua uuteen valmennuspestiin. Hän lähti venäläisen Moskovan Spartakin juniorivalmentajaksi.

Florida Panthersin NHL-joukkueen kapteenin Aleksander Barkovin isä on edelleen Venäjän kansalainen, vaikka hän muuttikin Suomeen jo 28 vuotta sitten.

Kansalaisuus entiseltä Tapparan hyökkääjältä on jäänyt kuitenkin hakematta, vaikka hän sittemmin on ollut mukana esimerkiksi Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkueen valmennuksessa.

Siirto ei suinkaan jäänyt Suomessa vaille huomiota, vaan synnytti runsaasti keskustelua. Sen jakoi sosiaaliseen mediaan esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja ja valtion liikuntaneuvoston jäsen Timo Heinonen.

– Suomen tulee tiukentaa linjaa venäläisiä urheilijoita kohtaan. Raja pitää saada kiinni kaikilta venäläisiltä urheilijoilta, hän kirjoitti uutisen saatesanoiksi.

Ramstedt haastanut poliitikkoja somessa

Keskusteluun nappasi kiinni muun muassa Suomen Jääkiekkoilijat ry:n eli pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Teemu Ramstedt, joka pelaajaurallaan edusti myös Lukkoa.

Ramstedt kysyi painokkaasti, miksi Heinonen ottaa tikunnokkaan vain yhden ammattikunnan eli urheilijat.

Samalla tavalla Ramstedt haki keskustelukumppanikseen keskustan varapuheenjohtajan ja Suomen Urheiluliiton nykyisen puheenjohtajan Riikka Pakarisen, joka päätyi Iltalehden jutussa kommentoimaan maalivahti Artjom Zagidulinin pelaamista Lukossa.

Pakarinen antoi tuolloin haastattelua SUL:n linjanvedoista venäläisten yleisurheilijoiden asemasta suomalaisissa yleisurheiluseuroissa. Aiheesta sinällään irralliseen kysymykseen Zagidulinista hän vastasi, että suhtautuu tämän pelaamiseen kielteisesti, koska urheilumaailman pitää olla tiukkana.

SUL:n linjaus oli, että seuratoimintaan otettavilla venäläisillä pitää olla työlupa tai oleskelulupa. Ramstedt huomautti, että Zagidulinilla on työlupa, joten hänen pelaamisensa Lukossa on yhteiskunnan mukana elämistä.

– Mun mielestäni olennaista tämänhetkisessä keskusteluilmapiirissä on, että kaikkien alojen työntekijöitä tulee kohdella samalla tavalla, Ramstedt painottaa Länsi-Suomen haastattelussa.

– Jos tehdään yhtenäisiä linjauksia venäläisten työntekijöiden työskentelemisestä Suomessa, niin sitten se koskee kaikkia. Ei niin, että poimitaan sieltä urheilijat.

– Olen ollut aistivinani keskustelussa, että urheilua halutaan kohdella eri tavalla. Sehän on ihan väärin. Ei järjen hiventä suoraan sanottuna.

”Ei urheilu ole mikään irrallinen saareke”

Ramstedtin mielestä peli on selvä. Valtionhallinto tekee lait ja linjaukset, ja yhteiskunta toimii niiden mukaan.

– Suomen lainsäädäntö toimii niin, että jokaisella on kansalaisuuteen katsomatta oikeus tehdä täällä töitä. Se koskee myös urheilua. Ei urheilu ole mikään irrallinen saareke, Ramstedt painottaa.

– Ei Suomesta olla venäläisiä putkimiehiäkään lähettämässä pois. Kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää ei voi tehdä.

Ramstedt on puhunut aiheesta mediassa jo keväällä, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.

Pelaajayhdistyksen puheenjohtajana hän oli saman tien keskusteluyhteydessä myös SM-liigan johdon kanssa.Tuolla hetkellä SM-liigassa pelasi huomattavasti nykyistä enemmän venäläisiä pelaajia.

– Keskustelut käytiin, kun hyökkäyssota alkoi. Pelaajayhdistyksellä oli sama näkemys kuin SM-liigalla ja Jääkiekkoliitolla, eli ei ole mahdollista kenenkään työsopimusta purkaa tai estää kenenkään työntekoa, Ramstedt kertoo.

– Isompaa keskustelua ei tarvinnut käydä. Seurat ovat varmasti tehneet omia ratkaisujaan asian suhteen, mutta ainakaan mun tietääkseni ei ole mitään yhteistä linjausta tehty.

Liigassa viime kaudella 17 venäläistä, nyt kaksi

Viime kaudella vähintään yhden SM-liigaottelun pelanneita venäläisiä oli 17.

Heistä tälle kaudelle jatkoivat Lukon maalivahti Zagidulin ja Jukurien hyökkääjä Nikita Krivokrasov, joka on ollut mikkeliläisten kokoonpanossa yhdessä liigapelissä sekä yhdessä CHL-kamppailussa, jossa hän loukkaantui. Tammikuussa Krivokrasov siirtyi lainalle Mestiksen Peliittoihin. Lisäksi Ilves ehti tehdä jatkosopimuksen maalivahtinsa Vadim Žerenkon kanssa jo ennen sodan alkamista, mutta Žerenko solmi toukokuussa kolmivuotisen NHL-sopimuksen St. Louis Bluesin kanssa ja on pelannut tämän kauden AHL-pelejä Springfield Thunderbirdisssa.

TPS puolestaan teki jatkosopimuksen venäläisveskari Anrei Karejevin kanssa, mutta tämä päätyi purkamaan diilin. Hän lähti KHL:ään Salavat Julajev Ufan maalille, ja TPS:n mukaan siirron taustalla olivat perhesyyt. Karejevin perheeseen odotettiin esikoislasta.

Vähissä ovat venäläiset muissakin Euroopan huippusarjoissa. Ruotsin pääsarjassa SHL:ssä ei tällä kaudella ole venäläisiä lainkaan.

Sveitsin pääsarjassa NL:ssä venäläisiä on kaksi. Molemmat ovat tehneet nykyisen sopimuksensa jo vuoden 2021 puolella.

Saksan pääsarjassa DEL:ssä venäläisiä on kaksi, mutta molemmilla heistä on myös Saksan kansalaisuus.

– Tämä on omalta osaltani vähän mutuilua, mutta varmaan seurat ovat ajatelleet omaa mainettaan nykyisessä ilmapiirissä. Ja on ehkä niinkin, että venäläiset ovat tässä tilanteessa halunneet pelata kotimaassaan, Ramstedt pohtii.

– Parhaat venäläiset pelaavat NHL:ssä, ja KHL:stä lähteneet eurooppalaiset ovat täyttäneet ulkomaalaispaikat Sveitsissä ja Ruotsissa. Varmasti kyse on monen asian summasta. Varmaan monessa seurassa on ajateltu, että väistetään se kritiikki, kun ei palkata venäläisiä.

Lukon hallitus näytti vihreää valoa venäläisveskarille

Lukko päätyi venäläisen tälle kaudelle palkkaamaan. Artjom Zagidulin siirtyi raumalaisseuraan marraskuussa 2021, joten hän pelasi sinikeltaisissa jo silloin, kun Venäjän tankit vyöryivät Ukrainaan.

Lukko suunnitteli Zagidulinin kanssa pitempääkin yhteistyötä jo silloin, kun siirto tehtiin, mutta vuoden jatkosopimus solmittiin vasta kauden päättymisen jälkeen.

Tuolloin Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt ei halunnut tehdä päätöstä yksin, vaan vei asian Lukon hallituksen käsittelyyn.

Hallitus näytti jatkosopimukselle vihreää valoa. Miksi näin tehtiin, Lukon puheenjohtaja Janne Mokka?

– Käsittelimme asian ja totesimme, että meillä on venäläinen työntekijä, joka ei ole esiintynyt millään tavalla asenteellisesti. Zagidulin oli ollut meillä hommissa, ja tiesimme, millainen ihminen hän on. Olimme nähneet sen, Mokka vastaa.

– Sota Venäjän ja Ukrainan välillä on merkittävä asia, mutta emme me halua ruveta meidän venäläisiä työntekijöitämme sorsimaan kansalaisuuden perusteella. Tämänhän on valtiovallan ohjeistuskin. Emme halua lähteä hakemaan turhaa vastakkainasettelua.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2021 lopussa noin 30 000 venäläistä. Kaikkiaan venäjänkielisiä on Suomessa reippaasti yli 80 000.

– Suomessa on paljon venäläisiä, emmekä me halua turhaa vastakkainasettelua. Ihan yhteisymmärryksessä me teimme tämän päätöksen hallituksessa. Sinänsä tämä oli ihan merkittävä linjaus, Mokka myöntää.

– Mun mielestäni se oli hyvä, että Kalle toi tämän hallitukseen, sillä onhan tämä Ukrainan sota iso asia. Tällaisia linjauksia varten hallitukset ovat olemassa.

Zagidulin ei halua antaa haastatteluja

Zagidulinin omia ajatuksia tilanteesta ei suomalaisessa mediassa ole nähty, eikä tulla todennäköisesti näkemäänkään.

Länsi-Suomi on haastatellut venäläisveskaria kahdesti, ensin tulkin avulla sillä hetkellä, kun hän Raumalle saapui, ja toisen kerran tämän kauden alkupuolella HIFK-pelin jälkeen Samuli Piipposen tulkkauksella.

Nyt Zagidulin ei halua haastatteluja antaa.

– Ymmärrän sen hyvin, ettei hän halua haastatteluja, Lukon toimitusjohtaja Jukka Kunnas toteaa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.