Muistatko, miten ohjelman ensimmäisen naisparin rakkaus roihahti Tanssii tähtien kanssa -kulisseissa? – raumalaisvalmentaja kertoo, kuinka yleistä suhteiden syntyminen on tanssissa

Teijo Suomisen mielestä Tanssii tähtien kanssa -ohjelma ei kerro oikeasta tanssiharrastuksesta juuri mitään. Ja silti Dansseoran alkeiskurssilla fiilistellään tähtien tahtiin.

| Päivitetty

Joskus julkaisemattomistakin jutuista on jotain hyötyä. Viime keväänä eräs jo kirjoitettu juttukokonaisuus ei läpäissyt Länsi-Suomen urheilutoimituksen journalistista seulaa, mutta Rauman Dansseoran Teijo Suominen sai toimittajan kanssa käydystä ajatuksenvaihdosta idean.

Seuran syksyn kilpatanssin peruskurssi tanssitaan nyt Tanssii tähtien kanssa -fiilistelyn hengessä. Formaatti lienee esittelemättäkin tuttu: julkkikset opettelevat erilaisia tansseja ammattilaisten kanssa ja tuomaristo Jorma Uotisen johdolla arvioi heidän esiintymistään.

Hätäistä harjoittelua ja piinaava arviointi

Urheilulehti selvitti kaksi vuotta sitten (37/2020), että miljoonia tv-katsojia MTV:llä kerännyt ohjelma ei ole tuottanut harrastajia saleille. Teijo Suomisen mielestä se kuulosti alkuun käsittämättömältä, mutta asiaa pohdittuaan hän on alkanut ymmärtää yskän.

– Jos oikeasti mietin, miksi Tanssii tähtien kanssa ei tuota porukkaa saleille, niin eihän sillä ole muuta tekemistä tanssiurheilun kanssa kuin tanssilajit, musiikki ja mahdollisesti puvut.

– Treenaat yhden viikon kohtuu vaikeaa koreografiaa musiikista, jota et ole koskaan tanssinut. Sitten kaksi miljoonaa ihmistä katselee lattialta jokaista liikettäsi. Lopuksi pari huippuammattilaista arvioi sinut ja lätkäisee päälle kouluarvosanan. Siitäkö tulee sellainen fiilis, että jes, tuonne mä haluan? raumalaisvalmentaja naurahtaa.

Jotain taikaa tähtiloistossa silti kai on, koska Suominen valitsi sen kurssimainoksen teemaksi?

– On siinä sellainen pieni julkisuuskuva kuitenkin, josta ei välttämättä ole haittaa, hän virnistää.

Kilpailu on tanssin suola ja sokeri

Dansseoran seura-aktiivin mukaan todellisuudessa kilpatanssissa sanallisesti ei arvostele kuin ehkä valmentaja, hänkin positiivisesti. Kisoissa viisi tuomaria antavat palautteen kirjallisesti.

Harrastamisessa ei ole kysymys viikon turbokurssista, vaan päinvastoin pitkäjänteisyydestä ja suunnitelmallisuudesta. Elämäntavasta.

– Kilpatanssissa yhdistyvät upea musiikki, liike ja loputon uuden löytämisen kokemus. Kysymyksessä on kuitenkin selkeästi urheilulaji, mutta esteettisellä twistillä, Suominen sirkuttelee.

– Teknisenä lajina kilpatanssi tietenkin on haastavaa, mutta siinä sen hienous juuri piileekin. Itse voin 57-vuotiaana kertoa, että kyllä vain tämän ikäisenä voi koko ajan oppia tanssisalilla uutta ja kehittyä.

Hänen mielestään tanssi sopiikin erityisen hyvin aikuisille, ja sen voi huoletta aloittaa myöhäisemmälläkin iällä.

– Lapset kokevat helposti onnistumisten kautta, onko harrastaminen kivaa vai eikö ole. Aikuiset osaavat suhtautua kärsivällisemmin, ottaa palautetta vastaan ja suodattaa epäonnistumisiakin, vaikka ei heti lähtisikään, Suominen näkee.  

Moniportainen taito- ja ikätasojärjestelmä pitää huolen siitä, että suurin piirtein samanikäiset ja -tasoiset tanssijat pääsevät kilpailemaan keskenään. 

Harrastaa voi toki kilpailemattakin, mutta ainakaan Teijo Suominen ei vaihtaisi mihinkään sitä fiilistä, kun kisapaikan ovat lävähtävät auki ja musiikki saa kehon suorastaan kuplimaan. 

– Kilpailu on tämän lajin suola ja sokeri, joka kannustaa rytmittämään ja tavoitteellistamaan harjoittelua.

Suuret lajit näkyvät, pienet näivettyvät

Kauhean moni ei ole kuitenkaan Suomisen kuvaamaa hienoutta jostain syystä löytänyt tai on sen kadottanut.

– Suuret lajit, joita seurataan, niillä on varaa näkyä ja kuulua esimerkiksi printtimediassa. Tämä johtaa pienten lajien näivettymiseen ja häviämiseen. Se on tappio koko yhteiskunnalle, koska kaikki lajit eivät sovi kaikille, hän harmittelee.

Jos Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa katselevista edes prosentti päätyisi kilpailemaan, se tarkoittaisi 10 000–20 000 lisenssitanssijaa. Urheilulehden selvityksen mukaan kilpailulisenssien määrä oli painunut Suomessa 1 500 paikkeille, eikä koronaviruspandemia varmasti auttanut asiaa. 

– Korona oli todellista myrkkyä harrastajamäärälle, seuroja on kaatunut. Esimerkiksi Raumalla kaikki nuorisoparit lopettivat korona-aikana, ja ainakin 60 prosenttia harrastajista katosi, Teijo Suominen vahvistaa.

Voiko läheisyys johtaa ihastumiseen?

Paritanssi ei taipunut etäisyyteen, vaan perustuu läheisyyteen.

Läheisyydestä puhuttaessa tulee mieleen, että Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa on vuosien varrella roihahtanut muutamiakin romansseja. Tuoreimmassa muistissa on, kuinka tanssija Ansku Bergström ja ex-nyrkkeilijä Elina Gustafsson esiintyivät TTK:ssa ensimmäisenä naisparina ja päätyivät sen jälkeen seurustelemaan. 

Romanttisessa mielessä TTK-pareista on yhdistetty vuosien varrella myös Viivi Pumpanen ja Matti Puro sekä Kim Herold ja Sanni Siurua. Janna Hurmerinta ja Jon ”Juno” Korhonen rakastuivat kulisseissa niin tulisesti, että päätyivät hetkeksi naimisiinkin.

Teijo Suominen saa kiinni logiikasta, miten fyysinen läheisyys voisi muuttua intensiivisessä lajissa ihastumiseksi. Itse asiassa hän keksi mainostaa Dansseoran alkeiskurssia leikkisästi ”parisuhdepakettina” – tyttärensä kovasta vastustuksesta huolimatta. Suominen haluaa lisätä, että tervetulleita ovat myös samaa sukupuolta olevat parit.

– Nyt kun mietin, niin kaikki tanssit ovat sellaisia, että tarinassa on jollain tavalla emootio mukana. Joku rumbahan on suora kosiotanssi, cha-chakin sellaista keimailua. Tangossa taas toisella pitää olla ikään kuin kauhea yritys päällä, ja toisen näyttää siltä, ettei kiinnosta pätkääkään.

Romanssien syttyminen tanssijoiden kesken on silti Suomisen kokemuksen mukaan harvinaista. Opettajapareja hän tietää enemmän, mutta ne liitot eivät välttämättä ole syntyneet tanssisalilla.

– Tiedän meidän seurassamme muutaman tapauksen, että kurssilla tavanneista on tullut ihan aviopari. Paljon enemmän on kuitenkin niitä, jotka ovat tulleet kaveripohjalta vain tanssimaan, eikä siitä suhdetta ole kehkeytynyt, Suominen sanoo.

Eli kyllä sen oman puolison voi ihan huoletta tanssitreeneihin päästää, jos ei itse innostu lähtemään.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut