Virolaisesta jalkapalloseurasta kuultu uutinen hätkähdytti. Suomessakin tuttu mies oli ollut viisikymppisenä vuosikausia seksisuhteessa alaikäiseen tyttövalmennettavaansa ja ahdistellut myös muita nuoria pelaajia. Mies väittää kaiken tapahtuneen tytön suostumuksella, vaikka tämä oli tapahtumien alkaessa vasta 14-vuotias. Miten suomalaisessa urheilussa suhtaudutaan seksuaaliseen häirintään ja ahdisteluun?
Auktoriteettiasemassa olevan ja alaikäisen suhde on lähtökohtaisesti ongelmallinen ja saattaa täyttää myös rikoksen tunnusmerkit. Silloin tapaukset menevät aina poliisille, mutta suomalaisessa urheilussa seksuaaliseen häirintään ja ahdisteluun halutaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa.
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK teki viime vuonna tutkimuksen, jossa kysyttiin seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä suomalaisessa kilpaurheilussa viimeisen viiden vuoden aikana.
Aineisto koostuu 48 lajiliiton yli 9 000 suomalaisen kilpaurheilijan vastauksista, ja sen pohjalta SUEK on tehnyt suositukset eri toimijoille. Tulosten perusteella seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on urheilussa yleistä, mutta ei yleisempää kuin muualla yhteiskunnassa.
– Naisista häirintää tai ahdistelua on kokenut joka kolmas (32 prosenttia vastaajista) ja miehistä joka viides (19). Yleisintä on sanallinen häirintä, ja sen tekijänä on usein toinen urheilija tai yleisön edustaja. Kun mennään fyysiseen häirintään tai ahdisteluun, tekijänä on useammin valmentaja tai muu auktoriteettiasemassa oleva henkilö, kertaa tutkija Annukka Lahti.
Lahti korostaa, että häirintä kytkeytyy urheilussa kulttuurillisiin rakenteisiin ja valta-asetelmiin. Ne voivat liittyä esimerkiksi sukupuoleen, ikään, seksuaalisuuteen, kieleen, etnisyyteen, uskontoon ja vammaisuuteen.
– Nuoret, korkealla tasolla kilpailevat naiset, seksuaalivähemmistöön kuuluvat miehet ja vammaisurheilijanaiset erottuivat korkean riskin ryhmänä seksuaalisen ja sukupuolisen häirinnän kokemisessa, Lahti sanoo.
Sanat voivat rajoittaa menestyssaumoja
Urheilu on pitkään elänyt omalakisessa maailmassaan. Etenkin joukkuelajeissa sekä miesten että naisten ryhmähenki ja lajikoodisto voivat tuottaa hyvinkin rankkaa puhetta, keskinäistä vitsailua ja käytösmalleja, joita ei välttämättä muualla hyväksyttäisi.
Annukka Lahti huomauttaa, että se, mikä on toiselle pelkkää herjanheittoa, voi toiselle olla syvästi loukkaavaa ja ahdistavaa. Se saattaa myös madaltaa kynnystä fyysiseen häirintään, vaikka näin ei olisi ollut tarkoitus.
– Esimerkiksi homottelua ja härskiä tai vähättelevää puhetta naisista ei välttämättä ajattele loukkaavana, jos pilkka ei kohdistu itseen. Tällainen puhe kuitenkin hankaloittaa niiden urheilijoiden mahdollisuuksia toimia urheilun kentällä, joita se koskee.– Selkeää syy-seuraussuhdetta ei ole osoitettu, mutta sanoilla on merkitystä. Puhekulttuuri, jossa pyritään erottautumaan naisista, feminiinisyydestä ja homoseksuaalisuudesta luo todellisuutta, jossa tietynlaisia tai tiettyjä ihmisryhmiä pidetään muita huonompina. Tämä rajoittaa heidän toimintamahdollisuuksiaan ja menestymistään urheilussa.
– Puuttuminen matalalla kynnyksellä luo turvallisen toimintaympäristön: silloin osoitetaan konkreettisesti, että häirintää ei suvaita. Myös tutkimuksen vastaajat kokivat puuttumisen keskeisenä keinona häirinnän torjumisessa.
Salonen ei halua aiheettomia ilmiantoja
Olympiakomitea on valmistellut viime vuoden lopulta yhdessä SUEKin ja lajiliittojen kanssa keskitetyn kurinpitoelimen perustamista vakavien eettisten rikkomusten käsittelyä varten. Tilannetta voi verrata antidopingtoimintaan.
– Yksityiskohtia työstetään, iso kuva on jo rakentunut. Tarkoitus on pitää lajiliitoilla matalan kynnyksen asiat, jotka voi korjata toimintaa muuttamalla, mutta vakavampien tapausten käsittelyyn on hyvä saada asiantuntijaelin, jossa on yhdenmukaiset kriteerit, sanoo Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.
Salonen korostaa, että lajien eroavaisuudet on osattava tunnistaa.
– Häirintä ja ahdistelu otetaan urheilussa vakavasti, mutta emme halua myöskään aiheettomia ilmiantoja. Ympäristö on silloin turvallinen, kun kaikki tietävät, mikä on sallittua ja mikä ei.
Turvallista ympäristöä ei tarvitse skannata
Jotta urheilu voi säilyttää paikkansa yhteiskunnassa ja saada uusia toimijoita, sen arvojen tulee muuttua yhteiskunnan mukana. Urheilussa on viime vuosina kehitetty paljon toimintamalleja häirinnän ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen.
Urheilumaailman ulkopuolella Väestöliiton Et ole yksin -palvelu tarjoaa aineistoja eri kohderyhmille muun muassa häirinnän ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen. Annukka Lahti painottaa, että lopulta kyse on kaikkien edusta ja aika yksinkertaisista asioista:
– Jos halutaan, että urheilijat pärjäävät, heillä kaikilla on oltava turvallinen ympäristö. Jos tarvitsee ”skannata” sitä, piilotella osaa itsestään, varoa jotain ihmistä tai jopa pelätä mitä voi tapahtua, se kaikki on pois itse asiasta.
Susanna Luikku
Ex-jalkapallotähti jätti miljoonat seuraajansa vastalauseeksi rasismille
Ranskan jalkapallomaajoukkueen ex-hyökkääjä Thierry Henry vetäytyy sosiaalisesta mediasta rasismin ja asiattoman käytöksen takia. Henry patistaa sosiaalisen median toimijoita taistelemaan tiukemmin epäkohtia vastaan. Maansa kaikkien aikojen parhaisiin pelaajiin kuuluva Henry julkisti kannanottonsa yhtä aikaa Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Hänellä on some-tileillään yhteensä 14,8 miljoonaa seuraajaa.
– Sosiaalisessa mediassa viljeltävän rasismin, kiusaamisen ja niistä johtuvan henkisen väkivallan määrä on liian myrkyllistä, jotta sen voisi jättää huomiotta, Henry kirjoitti.
Arsenalissa uransa huippuvuodet pelannut Henry korostaa, että sosiaalisessa mediassa toimivien yritysten pitäisi ottaa isompi vastuu sisällöistä.
– On aivan liian helppoa luoda sosiaaliseen mediaan tili ja käyttää sitä muiden kiusaamiseen. Kaiken tämän voi tehdä nimimerkin turvin, Henry muistutti.
Henry on puhunut aiemminkin avoimesti siitä, millaista rasismi jalkapallossa on ja millaista taistelua hän itse on joutunut käymään tummaihoisena pelaajana. Suomalaisittain aihe on entistä ajankohtaisempi Huuhkajien keskikenttäpelaajaan Glen Kamaraan liittyvän rasismikohun takia. Kamara joutui viime viikolla ihonvärinsä takia solvatuksi Eurooppa-liigan ottelussa Slavia Prahaa vastaan.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.