Julius Mattila kuuluu Lukon johtaviin pelaajiin. Ykkössentteri astui esiin myös silloin, kun paikka oli tiukin mahdollinen: kausi katkolla jatkoerässä, vieläpä vastustajan loppuunmyydyssä kotihallissa.
Mattila hiljensi Nordenskiöldinkadun kiekkoteatterin perjantain neljännen puolivälieräottelun jatkoerässä ajassa 70.24. Tai no, kyllähän ainakin kolme bussillista Lukko-kannattajia nosti kädet kohti kattoa.
Mattila ja Josh Kestner pääsivät pinkaisemaan jatkoerässä vastaiskuun oman pään aloitusvoiton jälkeen, kun puolustaja Tarmo Reunasen tsippikiekko keskialueelle sekoitti HIFK:n pasmat.
Kestner passasi, Mattila ratkaisi.
Pelin jälkeen Mattila sai astua Lukon pukukoppikäytävältä toimittajajoukon eteen, sillä illan hahmon mietteet luonnollisesti kiinnostivat mediaa.
Maalinteon tuska on kuristanut Lukkoa jo yli kuukauden päivät, Mattilaakin.
– Sanotaan, että suurin helpotus on itselläkin se, että saimme joukkueena voiton. Nyt mä tein sen maalin, mutta en ole kantanut kyllä huolta muuta kuin siitä, etten ole pystynyt joukkuetta auttamaan voittoon. Mulle on ihan sama, kuka ne tehopisteet tekee. Voitto oli kaiken A ja O, hän korosti.
Onnetarelta välillä muutakin kuin pajunköyttä
Lukon valmennustiimiin on palkattu ihminen, jonka työnkuvaan luulisi kuuluvan juuri henkisten umpisolmujen avaaminen.
Mattilalta kysyttiin, millainen rooli mentaalivalmentaja Katja Pasasella on ollut, kun kausi on katkolla, mutta ainakaan sentteri ei vaikuttanut käyneen Pasasen kanssa sen syvällisempiä keskusteluja.
Mattilan mukaan Lukon pukukopissa on koitettu katsoa tuloksen taakse. Raumalaisjoukkue on pelannut varsinkin kotiotteluissa väkevästi, vaikka HIFK johtikin sarjaa 3–0.
On lopulta melko pienestä kiinni, jopa onnesta ja epäonnesta, että Lukko ei peräti johtaisi sarjaa. Toisaalta pienestä sekin oli jatkoerässä kiinni, ettei kausi olisi jo päättynyt, niin vahvasti IFK myllytti ennen ratkaisumaalia.
– Se on yksi laukaus. Se on sitten tähtiin kirjoitettu, miten se menee, Lukon päävalmentaja Marko Virtanen muistutti.
– Pakko se on vain uskoa, että onnetar hymyilee välillä meillekin, vaikka aikamoista pajunköyttä se on kyllä viime aikoina syöttänyt. Olihan meillä tänäänkin aika hemmetin monta paikkaa, Mattila sanoi.
Ei mikään 4-0-sarja
Päävalmentajan viesti Lukon joukkueelle oli nimenomaan usko.
– Pelin henki on selvä. Pitää vain uskoa. Elää hetkessä ja uskoa. Ja kova on usko mulla tuohon joukkueeseen.
– Kyllä se peli siellä koko ajan on ollut. Joudumme vain tekemään julmetun määrän töitä aina yhden maalin eteen. Jos tuo nyt laukaisisi sitä.
Oikeastaan voisi ajatella, että sarjan neljännessä pelissä ei muuttunut aiempiin nähden juuri muu kuin lopputulos. Se kääntyi nyt Lukolle.
– Sinällään olet oikeassa, että aika samantyylisiä pelit ovat pitkälti olleet. Katsotaan nyt nauhalta vielä, löytyykö sieltä jotain suurempaa, mutta se, että lopputulos kääntyi meille, oli varmasti se suurin muutos, Mattila sanoi.
– Koen, että olemme olleet hyvin rytmin päällä, olemme kyenneet painostamaan. Ei ero näin räikeä ole ollut. Olisi tuntunut väärältä, jos tämä sarja 4–0 olisi mennyt, Virtanen totesi.
Avausmaali ja energiaa Äijänsuolle
Lauantaina Lukko pääsee kotiyleisön eteen.
Pelin henki on sinänsä aivan samanlainen kuin perjantainakin: voittaa pitää, että kausi jatkuu. HIFK johtaa sarjaa voitoin 3–1 ja yrittää napata tiketin välieriin.
– Kyllä tuolla kova henki on kopissa. Kuten tästä ja edellisestä kotipelistä näkyy, niin sielu ja sydän on koko ajan pelissä. Se sitten riittää tai ei riitä, Virtanen sanoi.
Mattila huomautti, että Lukko on onnistunut pelaamaan erinomaisia avauseriä. Sellaista hän suunnitteli jälleen lauantaiksi Äijänsuolle.
– Toivottavasti saamme huomenna ensimmäiseen erään avausmaalin ja sitä kautta energiaa halliin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.