Näin Suomen EM-sankari kommentoi uskomatonta kultakisaansa – haamuraja kiinnostaa

Wilma Murto paransi kolmesti Suomen ennätystään huimassa EM-finaalissa.

Wilma Murto palautti Suomen yleisurheilun ulkoratojen arvokisamitaleille ja Suomen naiset EM-kultakantaan, kun hän saavutti Euroopan mestaruuden myöhään keskiviikkoiltana Münchenissä hypätyssä naisten seiväsfinaalissa.

Hän taivutti Suomen ennätyksen uusiin lukemiin 475 ja hetken päästä 480. Murto ylitti vielä 485. Kreikan Aikaterini Stefanidi yritti panna kampoihin, mutta korkeudet 475 jälkeen olivat liikaa hänelle. Slovenian Tina Sutej otti pronssia tuloksella 475.

– Se tuli ulos, mikä on ollut tulossa pitkän aikaa. Meni kuin pitikin, Murto aloitti kirjoittavien toimittajien eteen ehdittyään.

Antamiensa televisio- ja radiohaastattelujen määrää hän ei muistanut.

Edellinen Euroopan mestaruuden saavuttanut suomalaisnainen oli Sari Essayah, joka käveli 10 kilometrin kultaan Helsingissä 1994. Suomen yleisurheilun edellisestä mitalista oli vierähtänyt kuusi vuotta.

Murto jatkoi komeaa arvokilpailujen sarjaansa, kun Tokion olympialaisten viidennen ja Eugenen MM-kilpailujen kuudennen sijan jatkoksi hän saavutti vihdoin kiiltävät tuliaiset.

Münchenissä Murto selvitti avauskorkeutensa 440 ensimmäisellä ja sen jälkeen 455 toisella yrityksellä. Ennen EM-kilpailuja hän oli hypännyt tällä kaudella 460 MM-finaalissa, mutta hän teki kauden parhaansa 465 toisella yrityksellä.

– 465 oli yksi ratkaisevista hetkistä. Sitten aloin laskea, että vain kolme kilpailijaa oli jäljellä. Siitä lähti flow, Murto selvitti.

Viisi metriä kiinnostaa

Murto pystyi siirtymään korkeuteen 475 ilman ylitystä viisi senttiä alemmasta.

– 470:n hyppääminen olisi ollut mitalin varmistelua. Päätin jättää väliin, kullasta taistellut urheilija sanoi.

Hän onnistui ensimmäisellään korkeudessa 475 ja siirsi vielä Suomen ennätyksen uudelle kymmensenttiluvulle korkeudessa 480 ja sitten vielä 485:ssä. Hänen Müncheniä edeltänyt Suomen ennätys oli viime vuodelta 472.

– Viimeisestä korkeudesta ei jäänyt mitään mieleen.

Vielä hurjempaa korkeutta 490 hän ei lähtenyt yrittämään. Vähempikin riitti Euroopan mestaruuskilpailujen kisaennätykseen.

– Ajattelin, että päivän työt olivat tässä.

Viisi metriä kiinnostaa tulevaisuudessa.

– Olen nyt 13 senttiä lähempänä sitä maalia.

20 vuoden odotus

Murto palautti Suomen ulkoratojen arvokilpailujen mitalikantaan kuusien mitalittomien kisojen jälkeen. Edellinen suomalaismitali oli Antti Ruuskasen keihään EM-pronssi Amsterdamista 2016.

Kauemmin oli edellisestä suomalaisnaisen saavuttamasta mitalista, mutta München hymyili 20 vuoden jälkeen. Ennen Murtoa edellinen yleisurheilun ulkoratojen arvokilpailumitalin saavuttanut suomalaisnainen oli Heli Koivula, joka loikki EM-hopealle Münchenissä 10. elokuuta 2002. Kaksi päivää aiemmin Mikaela Ingberg saavutti pronssia naisten keihäänheitossa.

Jonkun muun lajin kuin keihäänheiton arvokisamitalin Suomi saavutti viimeksi 12. elokuuta 2006, kun Olli-Pekka Karjalainen heitti EM-hopealle Göteborgissa. Mitali kirkastui laboratoriossa kullaksi, kun Ivan Tsih'an jäi kiinni kiellettyjen aineiden käyttämisestä. Päivää ennen Karjalaisen moukarifinaalia Jukka Keskisalo juoksi 3 000 metrin esteiden Euroopan mestariksi.

Tuon jälkeen ulkoratojen arvokilpailujen suomalaismitalit olivat keihäänheittäjien Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen ja Ari Mannio varassa. Tosin tuoreimmasta keihäsmitalistakin on kulunut jo kuusi vuotta.

"En olisi uskonut, että 485 menee yli"

Elina Lampela sijoittui 11:nneksi ensimmäisessä arvokilpailufinaalissaan. Hän pudotti avauskorkeuden 425, mutta selvitti sen toisella yrityksellään. Murto aloitti varmasti korkeudesta 440.

Lampela pudotti kahdesti 440 ja joutui nopeaan tahtiin viimeiseen yritykseensä mutta pääsi yli rima väpättäen.Hänelle jo pelkkä finaaliin pääseminen oli hyvä saavutus, koska Tokion olympialaisissa ja Eugenen MM-kilpailuissa kohtalona oli karsiutuminen. Tokiossa hän ei saanut tulosta, ja Eugenen karsinnassa ylittyi vain avauskorkeus 420.

Münchenin EM-finaalissa 455 osoittautui liian vaikeaksi, mutta sen ylittäminen olisi vaatinut suomalaiselta ennätyksen. Lampelan ennätys on 453 ja kauden paras 450.

– Huikea kisa. Näin, etten ole niin kovin kaukana Euroopan kärjestä. Uskon, että on mahdollista päästä lähelle, Lampela jutteli.

Kauden parhaansa hän hyppäsi kesäkuussa Espoossa ja uudestaan elokuussa Joensuussa, jossa järjestetyissä Kalevan kisoissa Lampela otti SM-kultaa Murron nenän edestä. Lampela häkeltyi kilpasiskonsa ylivoimasta.

– En olisi uskonut, että 485 menee yli. Verryttelyissä jo näin, että hyvin kulkee.

Arvokilpailuissa 24-vuotias Murto on ikätoveriinsa Lampelaan verrattuna "vanha tekijä". Hän hyppäsi EM-finaalissa jo kuusi vuotta sitten ja oli seitsemäs. Tokion olympialaisten ja Eugenen MM-kilpailujen parempien sijojen jälkeen kultainen huipennus odotti Münchenin pimenneessä mutta lämpimässä keskiviikkoillassa.

Petteri Ikonen, STT

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut