Noel Pietilän luistelua ei voi olla huomaamatta – "Hänellä on ääretön nopeus"

Lukon nuori puolustaja on sekä nopea että taitava luistimilla.

– Kun hän pelaa, sitä ei vaan voi olla huomaamatta.

Kalle Sahlstedtin sanat lupasivat paljon, kun Lukko aikanaan tiedotti puolustaja Noel Pietilän sopimuksesta.

Lukon urheilujohtaja kuvaili uutta pelaajaa myös ”äärimmäisen hyväksi luistelemaan”.

Noista sanoista on kulunut puolitoista vuotta. Nyt voidaan hyvällä syyllä todeta, että Sahlstedt ei lausunut ylisanoja turhaan.

Pienikokoinen Pietilä on tänä syksynä tullut liigakaukaloihin vauhdilla ja todellakin pistänyt silmään.

Huomionarvoista on etenkin hänen luistelunsa, joka on kuin sekoitus Reijo Ruotsalaista ja Miro Heiskasta.

– Kyllä mä ihan hyvä luistelija olen. Aina voisi tietysti olla nopeampi, mutta kyllä se vahvuuksiin kuuluu, Pietilä tokaisee hymyillen.

Yleisurheilun ja salibandyn jälkeen kiekkokaukaloihin

Nuorukaisen luistelutaidon taustalla on luonnollisesti paljon harjoittelua, mutta silti hieman tavanomaisuudesta poikkeava tarina.

Pietilä ensinnäkin on aloittanut jääkiekon varsin myöhään, vasta tokaluokkalaisena. Urheilun maailmaan hän oli tutustunut jo aiemmin, mutta lajit olivat ensin yleisurheilu ja salibandy.

Pietilä oli piikkarit jalassakin nopea. Pikajuoksun lisäksi hän oli ikätovereitaan parempi pituushyppääjänä.

– Olen aina katsonut jääkiekkoa, kun serkut pelasivat sitä jo ennen minua. Aloitin kuitenkin jääkiekon vasta muiden lajien jälkeen. Alussa ehkä vähän kokeilumielessä, Pietilä muistelee.

– Sitten kun aloitin itse jääkiekon, jääkiekkomode ei enää vaihtunutkaan pois, kun yritin pelata sählyä samalla. Istuin koko ajan jäähyllä.

Pietilä on kotoisin Hyvinkäältä, ja pelaamisen hän aloitti Jää-Ahmojen junioreissa. Tie vei jo nuorena pääkaupunkiseudulle ensin HIFK:n junioreihin, sitten Bluesiin ja myöhemmin uudelleen HIFK:n väreihin, mutta siirtoja ei tehty jääkiekon takia.

– Muutin Vantaalle, mutta sinne mentiin vanhempien työn ja koulun perässä, Pietilä paljastaa.

”Isoin juttu on se, että peppu pysyy alhaalla”

Tyypillinen pieneltä paikkakunnalta ponnistaneen liigakiekkoilijan tarina kuuluu nykyään usein niin, että luistelemaan on opittu kolmen vanhana ja vieraalle paikkakunnalle on muutettu jääkiekon takia jo ennen rippikouluikää.

– Mulla on vähän erilainen tarina, Pietilä naurahtaa.

– Joskus vitosluokkalaisena taisimme sinne muuttaa. Ura, tai jääkiekon pelaaminen, alkoi vähän myöhemmin kuin monella.

Vahvan luistelutaidon siemen on kuitenkin kylvetty jo Hyvinkäällä. Pietilän suvussa jääkiekolla on ollut selvä osansa, sillä hän on pelannut sekä pappansa että isänsä valmennuksessa.

Nopeus näkyi myös jäällä.

– Pienestä pitäen on sanottu, että perse alas. Kun pysyy matalana, saa voiman kautta nopeutta, Pietilä kertoo.

– Isoin juttu on se, että peppu pysyy alhaalla.

Luistelutaito hankittu jääkiekkoharjoituksissa

Pietilä ei ole harrastanut taito- tai pikaluistelua, vaan luistelutaito on hankittu jääkiekkoharjoituksissa.

– On mulla ollut vähän luisteluvalmentajiakin, mutta suurimmaksi osaksi kaikki on tullut joukkueen kanssa. Kaikki teränkäyttöharjoitukset on tehty tarkkaan, Pietilä kertaa.

– Tosi kiitollinen olen kaikille koutseille.

Kaudella 2015–16 Pietilän uurastus palkittiin ensmmäisen kerran kunnolla, kun hän pääsi pelaamaan kaksi alle 16-vuotiaiden maaottelua.

Samalla kaudella Bluesin paita vaihtui HIFK:n nuttuun.

Toissakeväänä matka jatkui Raumalle.

– Olin pelannut IFK:n A:ssa jo kolme vuotta, kun kuulin, että täällä ollaan kiinnostuneita, Pietilä kertoo.

– Olin heti, että joo. Olin seurannut Lukon toimintaa, ja täällä oli mennyt hyvin jo ennen mestaruuskautta. Olin heti tosi kiinnostunut ja tulin avoimin mielin.

Alkukauden minuutit positiivinen yllätys

Pietilä solmi 2+1-vuotisen sopimuksen Lukon kanssa. Suurin osa viime kaudesta meni raumalaisten A:ssa, mutta kuudessa ottelussa hän mahtui myös liigajoukkueen kokoonpanoon.

Viidessä niistä Pietilä myös pelasi normaalin vaihtorytmin minuutit. Pelimäärät eivät riittäneet kahteen kultamitaliin, joten Pietilä on viime kaudelta vain A-nuorten Suomen mestari.

Tältä syksyltä liigaminuutteja on kuitenkin jo koossa enemmän kuin koko viime kaudella. Seitsemään peliin Pietilä on kerännyt myös kaksi syöttöpistettä.

Toistaiseksi Pietilä ei ole ollut kertaakaan jäällä vastustajan maalin aikana. Liigan tehotilastossa hän on neljäntenä lukemalla +6.

– On positiivinen yllätys, että olen päässyt vähän enemmän messiin, sekä joukkuehommiin että peleihin, Pietilä sanoo.

Pietilä on vain 175-senttinen ja 72-kiloinen, mutta hän ei liigakaukaloissa silti jää jalkoihin. Nuorukainen pikemmin on luistellut karkuun isommiltaan.

– Vähän siihen mun pelini perustuu, että pitää olla itsevarma. Sitä nuo äijätkin ovat sanoneet, että ole oma itsesi, uskalla pelata vahvuuksillasi, Pietilä kuvailee.

– Kun olen näin pieni, on pitänyt löytää ne omat keinot pelata tätä peliä. 

Lähtöpotkut kuin Danforthilla tai Saarelalla konsanaan

Kalle Sahlstedt ei lähde ottamaan kunniaa Noel Pietilän löytämisestä. Hän sijoittaa sulan Lukon junioriurheilujohtaja Timo Elon hattuun.

– Elo hänet oli nähnyt ja vinkkasi, että tätä pitäisi käydä katsomassa, Sahlstedt muistelee.

– Me kävimme ja näimme, että tässä olisi pomminvarmasti A-junnuihin hyvä pelaaja. Keskustelimme lähinnä siitä, voisiko hänestä tulla myös liigapelaaja.

Ennen Lukkoon siirtymistään Pietilä oli HIFK:n A:n puolustajien maalikuningas.

Hän voitti HIFK:ssa C-nuorten Suomen mestaruuden ja A-nuorten SM-pronssia, mutta ei silti ollut mahtunut maajoukkuekuvioihin kuin kahteen peliin.

– Ajattelimme, että hänellä on niin poikkeuksellisen hyvä liike, että jos hän kehittyisi muissa jutuissa, hänestä voisi tulla liigapelaaja, Sahlstedt kertaa.

– Annoimme mahdollisuuden, ja nyt tuntuu, että se oli oikea ratkaisu.

Pietilä on saanut näyttöpaikan liigakaukaloissa ja pelannut ennakkoluulottomasti.

– Hänellä on ääretön nopeus. On ollut hieno katsoa, miten hän tulee paineen alta pois. Hän on voittanut meille monta kertaa siniviivan tai punaviivan, Sahlstedt huomauttaa.

– Hän ei luistele samalla tavalla kuin Justin Danforth tai Aleksi Saarela, mutta hänen lähtönsä on aika samalla tasolla. Maksimivauhdissa hän saattaa vielä jäädä, mutta vahvasti hän lähtee liikkeelle.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut