Nuorelle tuomarille huutaminen voi jättää pysyvän muistijäljen – "Huusivat päät punaisina"

Riikka Loutti haluaa, että Feran junioripeleistä lähtevillä tuomareilla on pelin jälkeen hyvä mieli. Kuva: Juha Sinisalo Kuva: Juha Sinisalo

Ensin FC Raumassa valmentavat Vahannon veljekset Sami ja Riku esittivät Länsi-Suomen sivuilla huolensa siitä, miten lasten urheilu on muuttunut liian vakavaksi ja totiseksi.

Sitten Helsingin Sanomien yleisönosastossa julkaistiin runsaasti huomiota saanut nimimerkki ”Futisäidin” teksti, jossa kerrottiin, miten isossa 10-vuotiaiden jalkapalloturnauksessa huutelu kentän laidalta oli lannistanut nuoret erotuomarit.

Myös Palloliitto otti kirjoituksen jälkeen kantaa junioripeleissä huonosti käyttäytyviin aikuisiin.

Myöhemmin Ilta-Sanomat haastatteli kyseisen jalkapalloturnauksen 15- ja 16-vuotiaita tuomareita, jotka kertoivat, miten niin katsomossa olleet aikuiset kuin joukkueiden valmentajatkin kritisoivat teinien tuomiota.

Kirosanojakin lenteli.

Veikkausliigan kokenein tuomari Antti Munukka arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa, että nuorille tuomareille huutaminen on vakava ongelma.

– Tiedän, että asia on ollut pinnalla. Se on usein tässä vaiheessa, kun kausi alkaa ja uudet tuomarit harjoittelevat tuomitsemista, Feran puheenjohtaja Riikka Loutti huomauttaa.

– Kysehän on siitä, että samalla tavalla kuin pelaajat opettelevat pelaamista ja valmentajat opettelevat valmentamista, myös tuomarit opettelevat tuomitsemista. Virheitä tulee väkisinkin.

Lähtemätön muistijälki

Loutti muistaa hyvin, miten hän aikanaan toimi ensimmäistä kertaa pesäpallopelissä tuomarina. Aivan tarkka ajankohta ei ole muistissa, mutta Loutti arvioi olleensa neljäs- tai viidesluokkalainen.

Loutti teki pahimman mahdollisen virheen – meni muuttamaan tuomiota toisen joukkueen pelinjohtajan näkemyksen mukaan.

– Sen jälkeen mulle huusivat päät punaisina molempien joukkueiden pelinjohtajat. Ja totta kai he hyökkäsivät, kun menin muuttamaan tuomiota, Loutti huomauttaa.

Tuon pelin muistijälki on niin syvä, ettei Loutti tänä päivänäkään – aikuisena, entisenä superpesispelaajana ja ison pesäpalloseuran puheenjohtajana – mielellään mene tuomariksi.

Loutti tietää, että hänen 13-vuotias Pinja-tyttärensä on jo nyt äitiään varmempi tuomari.

– Tuomarointiasia on haaste. Tuomareille pitää kertoa, jos he tekevät virheen, mutta on iso ero siinä, miten sen kertoo. Jos sen sanoo tunteella tilanteessa, tuomarilla on varmasti huono mieli, Loutti painottaa.

Palaute vasta pelin jälkeen

Tämän kevään keskustelun käynnistänyt jalkapalloturnaus pelattiin Helsingissä, mutta ongelma on maanlaajuinen.

– Ongelmatilanteita on, enkä voi sanoa, että Ferassa ei olisi, mutta meillä on myös laadukkaat tuomarit. Vähemmän niitä meillä tulee kuin jossain muualla, Loutti toteaa.

Fera on tänä keväänä nostanut aiheen esille myös seuran sisällä.

Muutoksena aiempiin toimintatapoihin Feran junioripeleissä kaikki peliin osallistuvat tuomarit menevät loppukiilaan pelituomarin taakse ja kättelyiden jälkeen pelinjohtajat kiittävät tuomareita sekä keskustelevat, jos pelin aikana on ollut epäselviä tilanteita.

– Joku on vähän kilpailuhenkisempi, ja siinä saattavat tunteet nousta pintaan. Kun asioita ruvetaan siinä tilanteen aikana setvimään, aiheutuu aina harmitusta, Loutti tietää.

– Ennen pelejä pidetään tuomaripuhuttelu, jossa käydään esimerkiksi rajoitukset läpi. Ne ovat tärkeitä hetkiä aloitteleville tuomareille, jotka saavat siinä huomata, että pelinjohtajat ovat ihan ihmisiä, hauskoja ja mukavia.

– Silloin he osaavat vähän paremmin suhtautua, jos pelin aikana tuleekin tiukkaa tekstiä. Yleensä niissä tuomari myös kertoo, paljonko on tuominnut, ja pelinjohtajat osaavat suhtautua paremmin. Koko pelitapahtuma on helpompi, kun ennen peliä on vähän naureskeltu.

Riikka Loutti tietää, että tuomarilaikoille ei lopulta ole käyttäjiä, jos tuomareiden innostus lytätään jo juniorivaiheessa. Kuva: Juha Sinisalo Kuva: Juha Sinisalo

Varjotuomarit tueksi

Vanhemmille ja joukkueille puolestaan on painotettu, ettei yleisö saa puuttua pelin kulkuun tai tuomioihin. Ainut henkilö, joka saa mennä tukemaan tuomaria, on peliin nimetty kentän vanhin tai tuomaritarkkailija.

Tuomaritarkkailijoita Feralla on kaksi, samoin tuomarikouluttajia.

– On ihan äärettömän tärkeää, että heillä on tukena joku aikuinen, jonka kanssa voi keskustella tilanteista, Loutti näkee.

Tähän kesään tähtäävällä harjoituskaudella Fera toi harjoituspeleihin varjotuomarit. He olivat B- ja D-tyttöjä, jotka ohjasivat aloittelevia tuomareita suoraan pelitilanteessa.

– Toisilla paikkakunnilla on ehkä enemmän ongelmia kuin toisilla. Kaikkialla ei ole samanlaisia resursseja, mutta me panostamme tähän, ja se näkyy myös kentällä. Meillä on hyvä tuomaripolku, Loutti uskoo.

– Tuomareiden rauha on myös asia, jota me nyt painotamme, kun leiri alkaa. Seesteisyys tarvitaan.

Paineistusta kaiken ikäisillä

Etenee-leiri tuo viikonvaihteessa Raumalle lähes tuhat pesäpallouransa alkutaipaleella olevaa lasta. Kyseessä on viidettä kertaa järjestettävä Satakunnan ja Pohjanmaan yhteinen alueleiri.

Raumalla pelaavat perjantaista sunnuntaihin D- ja E-ikäiset. Loutti tietää, että tuomareiden paineistamista esiintyy jo nuoremmillakin ikäluokilla.

– Sitä esiintyy G-ikäisillä eli ihan siitä asti, kun aloitetaan. En näe, että se olisi jossain vaiheessa yleisempää. Se on paljon valmentajan perusomaisuudesta kiinni, Loutti toteaa.

Hyvä mieli kuuluu kaikille

Palloliiton erotuomaripäällikkö Johan Holmqvist painotti omassa puheenvuorossaan, että tunteet ja intohimo eivät oikeuta huonoon käytökseen.

Kun tuomari on 15-vuotias tai jopa reippaasti nuorempi, ei aikuisten huonoon käytökseen puuttuminen varmastikaan ole helppoa.

On siis aikuisten tehtävä käyttäytyä ja osoittaa nuorille esimerkkiä.

– Tarkoituksena on, että kaikki lähtisivät hyvillä mielin pelistä. Ei niin, että tuomarilla on pelin jälkeen huono mieli, Loutti linjaa.Jos on, kentillä on helposti pian yksi tuomari vähemmän. Ja ilman tuomareita ei lopulta ole pelejä.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.