13 tunnin kotipeli. Niin Länsi-Suomi kuvaili viime elokuussa Kiira Kaivolan ensiesiintymistä Pallo-Iirojen maalilla Ykkösessä. Välimatka Tampereelta Raumalle ei ole kovin pitkä, mutta Ilveksen lainamaalivahti joutui taittamaan sen monen mutkan kautta. Juna vei Poriin ja kotiin, siinä välissä hovikuskiksi järjestyi Iirojen nykyinen kapteeni Jessica Kannosto.
Tuolloin näytti, että Haukiputaan Palloa vastaan pelattu ottelu jää Kaivolan ainoaksi Raumalla. 20-vuotias lahjakas maalivahti oli kuitenkin ollut vakiokalustoa nuorten maajoukkueissa ja esiintynyt jo lupaavasti Ilveksen liigajoukkueessa, joten hänen tulevaisuutensa näytti olevan vähintään liigatasolla. Tuolloin kylvettiin kuitenkin siemen sille, että Kaivolasta tuli alkavalle kaudelle Pallo-Iirojen tärkein hankinta.
– Kiira on ihan oikeasti, sanotaan nyt Suomen nuoria top5-maalivahteja Ilveksen valmentajankin mukaan. Hän oli ihan maaginen, kun voitimme viimeisessä harjoituspelissä TPS:n. Aika harvoin Raumalle saadaan tämän tason pelaajia hankittua, ainakaan jalkapallossa, Pallo-Iirojen valmentaja Iiro Koivula hehkuttaa.
Mitä siis tapahtui? Antaa Kaivolan kertoa.
– Kun viime kausi päättyi, olin päättänyt, että lopetan korkeammalla tasolla jalkapallon. Minun piti siirtyä Tampere Unitedin naisten Kolmosessa pelaavaan joukkueeseen kenttäpelaajaksi, ja treenasinkin siellä jo jonkin aikaa, Kaivola yllättää.
Päätöksen taustalla oli se, että Kaivola aloitti syksyllä opiskelut yliopistossa Tampereella. Samalla Ilves kävi raastavaa taistelua liigapaikastaan.
– Ilveksen liigajoukkueessa treenattiin niin paljon ja oikeasti kovaa, etten vain jaksanut sitä tahtia, koska opinnotkin vievät niin paljon aikaa. Tuli hirveän kovat suorituspaineet, Kaivola taustoittaa.
Raumalle joukkuetta kasannut Koivula nyppäsi oikeasta narusta oikeaan aikaan.
– Iiro soitti ja kysyi, olisiko mitenkään mahdollista lähteä Raumalle. Hetken kun mietin, niin olihan se mahdollista. Sen yhden lainapelin ansiosta tunsin vielä valmentajan ja pelaajia etukäteen, Kaivola kertoo.
Viime hetken sopimus
Pakettiin kuuluu, että Tampereella tietojohtamista opiskeleva Kaivola käy harjoituksissa Raumalla opintojensa ehdoilla.Aivan sarja-avauksen kynnyksellä Iirot vahvistui vielä toisellakin insinööriopiskelijalla, kun PKKU:n riveissä viime kaudella Ykköstä pelannut Jessica Pakarinen laittoi nimensä sopimuspaperiin.
Jo pidempään Raumalla opiskellut ja harjoitellut laitapuolustaja teki kolmessa harjoitusottelussa Iirojen molemmat maalit.Viime kaudella Iirot sijoittui Ykkösessä yhdeksänneksi, mikä oli nousijajoukkueelta kelpo suoritus.
Uusien hankintojen myötä Iiroilla on hyvät mahdollisuudet taistella sarjassa vähintään keskikastin sijoituksista. Suurin menetys oli Ilvekseen jo syksyllä siirtynyt huippulupaus Sofia Määttä, joka oli raumalaisten paras maalintekijä.
– Harjoituspelit ovat näyttäneet tosi hyvältä joukkueen kannalta. Uskon, että tästä tulee oikeasti hyvä kausi ja saamme hyviä tuloksia aikaan, Kaivola sanoo.
– Ainakin keskikastiin, ehkä ylempään keskikastiin olisi hyvä päästä, mutta tärkeämpää on pystyä pelaamaan kaikki pelit hyvällä tasolla. Toivon, että tulee tasainen kausi, eikä hirveästi notkahduksia.
Notkahdukset eivät ole aivan poikkeuksellisia Ykkösessä, jossa Kaivola toteaa tasoerojen näkyvän enemmän kuin liigajoukkueissa.
– Pelitempo on vähän hitaampi, mikä voi olla maalivahdille esimerkiksi jalalla pelaamista ajatellen helpompaa. Vaikeuksia taas voi tulla aluksi ennen kuin oppii tuntemaan kunnolla joukkuekaverit, Kaivola pohtii.
Heti ensimmäisellä pelireissulla oli ainakin aikaa tutustua tovereihin, sillä Iirot aloitti kautensa kaksipäiväisellä reissulla Oulussa. Kaivola oli heti Iirojen parhaita ottelussa, jossa kärkikastiin povattu ONS oli parempi maalein 3–0.
Omaa parasta pöytään
Vaikka jalkapallo näytti nurjaakin puoltaan Kaivolalle, esimerkiksi hienot muistot liigadebyytistä Ahvenanmaalta ja alle 17-vuotiaiden EM-karsintaturnauksesta Portugalista tuntuvat yhä mukavilta. Kaivola haluaa yhä pelata, koska tuntee jalkapallon tuovan tiettyä rytmiä arkeen.
– Nautin edelleen jalkapallosta, vaikka viime kaudella paineet kumosivatkin sitä hyvää oloa.
Iiroissa hän haluaa vain pelata niin hyvin kuin osaa ja pitää sitä kautta joukkuetta kiinni pisteiden syrjässä jokaisessa ottelussa. Aika saa näyttää, vieläkö 21-vuotias maalivahti innostuu kokeilemaan rahkeitaan korkeammallakin tasolla.
– En osaa sanoa siihen vielä yhtään mitään. Pitää katsoa, miten tämä kausi menee, että tuleeko sitä kaipuuta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.