"Oikeat kunkkarit ovat palanneet!" – Ravikansa juhli kuninkuusraveja iloisena ja jopa liikuttuneena

Ravikuningatar Suven Sametti (vas.) ja ravikuningas Evartti pääsivät esittäytymään jättiyleisön eteen. Forssan Pilvenmäellä oli sunnuntaina 21851 katsojaa. Kuva: Juho Hämäläinen/Suomen Hippos.

"Mahtavaa, että kunkkarit ovat palanneet! Siis oikeat kunkkarit!"

Tämä iloinen huudahdus kuului viikonloppuna lukuisista suista Forssan Pilvenmäen raviradalla. Pilvenmäki kylpi sunnuntaina auringossa, ja lähes kaikki paikallaolijat tuntuivat hymyilevän kilpaa auringon kanssa.

Kaikesta ja kaikista näki, että kuninkuusraveja oli kaivattu suuresti. Toki titteleistä ajettiin myös kahtena edellisenä "koronakesänä", mutta vuonna 2020 Seinäjoella ilman yleisöä ja vuosi sitten uudestaan samalla radalla rajoitetuin yleisömäärin.

Siksi viikonlopun yleisömäärä, yhteensä 45625 katsojaa, joista 21851 sunnuntaina, sai muidenkin kuin järjestäjien suut messingille.

Kuninkuusraveissa ei ole sijaa synkistelylle. Kuva: Harri Pirinen.

Hyvän mielen tapahtuma

Kuninkuusravit on aina ollut (suomen)hevosväen todellinen hyvän mielen tapahtuma - kunkkarit ovat tutkitusti yleisömäärään suhteutettuna vähiten järjestyshäiriöitä aiheuttava massatapahtuma.

Mutta nyt raviväki tuntui olevan jopa poikkeuksellisen hyvällä mielellä ja helpottunutta.

– Sitä ei voi liikaa korostaa, miten upeaa on, että paikalla on näin paljon yleisöä ja kannustus on aivan mahtavaa, Evartin kolmannen kerran peräkkäin ravikuninkaaksi ohjastanut Santtu Raitala sanoi voittajahaastattelussa.

Suven Sametilla toisen peräkkäisen kuningatartittelin vienyt Tapio Perttunen oli vielä ravien päättymisen jälkeen vip-alueella tamman taustajoukkojen kesken vietetyssä juhlassa lähes liikuttunut.

– Se on aivan valtavan upeaa, kun näkee radalta tuon yleisömäärän ja kuulee sen pauhun, Perttunen kuvaili.

Santtu Raitala (vas.) ja Tapio Perttunen pääsivät juhlimaan perinteisin menoin. Kuva: Juho Hämäläinen/Suomen Hippos.

"Maailman hienoin kilpailu"

Maailma on täynnä hienoja urheilutapahtumia ja ravikilpailuja, mutta kuninkuusravit on tiettävästi koko maailmassa ainutlaatuinen hevoskilpailu.

Lähes sata vuotta sitten suomenhevosmiehet jossain päin eteläistä Suomea keksivät tavan ottaa selvää, kenellä on oikeasti paras hevonen.

Päätettiin järjestää kuninkuusravit, joissa hevoset juoksivat kolme matkaa: 2000 metriä, mailin eli 1609 metriä ja 3000 metriä, ja kaikkien matkojen ajat lasketaan yhteen. Tällaisen kilpailun voittoon tarvitaan sekä nopeus- että kestävyysominaisuuksia. Tässäkin tapauksessa paras idea oli hyvin yksinkertainen.

Ensimmäiset kuninkuusravit järjestettiin vuonna 1924 Lahdessa, ja kuninkaaksi kruunattiin Evert Järvisen ohjastama Huovi. Myös kuudet seuraavat kunkkarit käytiin Lahdessa.

Toki Suurta orikilpailua oli ajettu valtionajojen yhteydessä jo vuodesta 1884. "Kuninkuusajotkin" oli ajettu kerran jo vuonna 1913 Tampereella, mutta niiden järjestäminen loppui ensimmäisen maailmansodan vuoksi.

– Tämä kuninkuusravien konsepti on kilpailuna maailman paras, Santtu Raitala kiteytti.
Kilpailu haastaa hevosten lisäksi myös miehet ja naiset.

– Tässä joutuu tosissaan miettimään taktiikoita ja menemään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Yleensä taktiikkaa mietitään yhdessä valmentajan kanssa, sillä kahdet aivot tuottavat usein parempia näkemyksiä kuin yhdet, erinomaisena taktikkona ja erittäin kylmäverisenä ohjastajana tunnettu Raitala sanoi.

Santtu Raitala pääsi taluttamaan Evartin kuninkuuskilpailun voittajaesittelyyn jo kolmannen kerran peräkkäin. Evartin vasemmalla puolella hevosen valmentajan Antti Ojanperän puoliso ja Evartin hoitaja Jutta Ihalainen perheen tyttären kanssa. Kuva: Harri Pirinen. Kuninkuuskilpailuun osallistuneen H.V. Tuurin omistajat Marko Vuolukka (vas.), Sonja Piiroinen ja Tapio Sukava olivat hyvällä tuulella kuninkuusravien yleisömeren keskellä, vaikka heidän oriinsa kilpailu päättyi pettymykseen. Kuva: Harri Pirinen. Suven Sametin taustajoukot pääsivät kuninkaallisten kärryjen kyytiin. Kuva: Juho Hämäläinen/Suomen Hippos. Evartti (vas.) ja Parvelan Retu esittivät jättiyleisölle hienon kamppailun kuninkuuskilpailun päätösmatkalla. Parvelan Retu voitti 3100 metrin matkan, mutta Evartti ravikuninkuuden. Kuva: Juho Hämäläinen/Suomen Hippos. Ihodelaislähtöinen pitkän linjan ravi-ihminen Laura Ruohola (oik.) tuuletti Forssassa erityisesti Pikkukunkku-lähdön voittajan V.G. Voiton kunniaksi. - Se on sellainen ori, joka paikalle tullessaan ilmoittaa, kuka täällä määrää. Ja tuleva ravikuningas, Ruohola ennusti. Kuva: Harri Pirinen. Osmo Bernitz (vas.), Antti Hautakoski ja Olli Vuolukka vannoivat ensimmäisissä kuninkuusraveissaan H.V. Tuurin nimeen. Kuva: Harri Pirinen. Suven Sametin omistajajoukon voittojuhlissa oli hymy herkässä. Kuva: Harri Pirinen. Suven Sametin valmentajaa, ohjastajaa ja osaomistajaa Tapio Perttusta lykästi taas Forssan kuninkuusraveissa. Perttunen on voittanut valmentaja-ohjastajana viisi kuningatartitteliä ja yhden ravikuninkuuden. Hän on ensimmäinen henkilö, joka on voittanut tittelin kolmella eri hevosella. (Hipo, ravikuningas 1981, Saran Salama, ravikuningatar 2006, 2007 ja 2008, Suven Sametti, ravikuningatar 2021 ja 2022). Kuva: Harri Pirinen. H.V. Tuurin osaomistaja Marko Vuolukka näyttää Janne Nummikosken paidasta, miten lujaa ori on parhaimmillaan juossut. Kuva: Harri Pirinen. Uusi sukupolvikin pääsi juhlistamaan Suven Sametin voittopokaalien kanssa. Kuva: Harri Pirinen. Kuninkuusraveissa maan parhaat suomenhevoset juoksevat lujaa. Kuva: Harri Pirinen.

Sukupolvien yhteinen juttu

Kuninkuusravit on myös hyvin vahvasti ylisukupolvinen kokemus, isiltä ja äideiltä, jopa isoisiltä ja isoäideiltä nuoremmille siirtyvä perinne. Vuodesta 1978 alkaen hevosten parissa puuhaillut raumalainen Marko Vuolukka kiteytti tapahtuman hengen.

– Minulle näiden kuninkuusravien hienoin asia oli se, että keskimmäinen poikani ja kaksi tämän noin parikymppistä kaveria halusivat ensimmäisen kerran lähteä mukaan. Ja sanoivat, että lähtevät ensi vuonnakin, Vuolukka iloitsi.

Kenties suomalaisimman mahdollisen urheilutapahtuman suosio on pysynyt ja jopa voimistunut. Tästä kertoo, että alle 17000 asukkaan Forssassa kunkkareissa kävi kolmen päivän aikana yhteensä 45625 katsojaa.

– Pelkäsin, että tänne tulee jotain 5000 katsojaa. Hienoa, että väkeä oli näin paljon, Tapio Perttunen tunnelmoi.

Kunkkariperinnettä ei koronakaan pystynyt nujertamaan.

Ensi vuonna kuninkuusravit ajetaan Kouvolassa ja vuonna 2024 Jyväskylässä.