Jos Rauman Feran ja Porin Pesäkarhujen kokoonpanoista kokoaisi Satakunnan dream teamin, siihen joukkueeseen ei montaa Feran pelaajaa mahtuisi.
Ehkä Pesäkarhujen kolmoskopparin Elisa Paunan voisi vaihtaa porilaisten kakkoskärjessä Feran Aino Tanhuaan tai jokeriosastolla etenijä Kiia Kauton Feran vaihtajaspesialistiin Meea Lehtiseen. Ehkä.
Niin kova Pesäkarhujen joukkue on tälläkin kaudella, vaikka viime vuoden mestarijoukkueesta lopetti muun muassa Suomen parhaimpiin etukenttäpelaajiin kuuluva Kaisa-Maija Rosvall. Fera-kasvatin jättämän aukon Pesäkarhut paikkasi käytännössä parhaalla mahdollisella vaihtoehdolla, pelinjohtaja Jarkko Pokelan Manse-vuosien luottopelaajalla Ida Lähteellä.
Sävelet Satakunnan paikalliskamppailuissa ovatkin olleet Superpesiksessä viime vuosina kohtuullisen selvät, sillä Fera on viimeksi kukistanut Pesäkarhut kesällä 2018.
Näihin lähtökohdiin nähden oli Feralta todella hyvä suoritus nipistää keskiviikkona Porista yksi piste. Sarjan suurin mestarisuosikki Pesäkarhut otti voiton vasta supervuoron jälkeen lukemin 2–1 (5–1, 3–4, 1–0).
– Hyvätunnelmainen matsi, olen kyllä täysin tyytyväinen pisteeseen. Porista ei hetkeen ole pisteitä tullut, ja vieläpä näin hyvällä pelillä, myhäili Feran pelinjohtaja Erno Tuomainen.
Tanhua täräytti jälleen kunnarin
Tunnelmankin kanssa oli kyllä välillä vähän niin ja näin. Jo ennen ottelua fiilistä lässäytti kolea sää, jonka takia kauden ensimmäistä paikalliskamppailua oli saapunut seuraamaan Porin pesäpallostadionin derbyhistoriaan nähden vaatimattomat 810 katsojaa.
Avausjakson pelillinen lataus taas lässähti siitä, että Feran räpylävirheiden siivittämänä Pesäkarhut nappasi nopeasti 3–0-johdon. Kun Emilia Linna pamautti vielä nätisti takaa läpi, hän olikin tykittänyt kotijoukkueen jakson kaikki viisi juoksua.
Avausjakson kolmostilanteet 10–8 eivät olleet Feran kannalta lainkaan karseat, mutta kotiutusprosentit 50–12,5 olivat. Toisella jaksolla tilanne muuttui, kun Fera teki seitsemästä kolmostilanteesta peräti neljä juoksua.
Vielä kuuden vuoroparin jälkeen kuitenkin näytti, että Fera haastoi ihan kivasti, mutta käteen jää jälleen nolla pistettä.
Käännekohdaksi muodostui Aino Tanhuan tyhjään kenttään täräyttämä kunnari, joka tasoitti toisen jakson 1–1:een. Se oli Tanhualle jo kauden kolmas kunnari, sillä viime sunnuntaina hän löi peräti kaksi, kun Fera haki supervuorossa voiton Pöytyältä.
– Kunnari tuntui ihan hyvältä, mutta nyt tappion jälkeen ei välttämättä tunnu niin hyvältä. Pisteet olisi ollut kiva saada, Tanhua totesi.
Ulkopeli sytytti hurmokseen
Pöytyältä ja Roihulta kerätyt viisi pistettä antoivat Feralle itseluottamusta, jonka kunnari nosti uusiin sfääreihin. Vaikka Pori meni vielä 2–1-johtoonkin, Fera pystyi viimeisessä sisävuorossaan ryöstämään jaksovoiton pahasta paikasta.
Jakson 2–2-tasoituksen toi Tanhua, kun Pesäkarhujen huippulupaus Tiia Peltonen heitti ajolähdössä yllättävän harhaheiton kotipesään.
Virhe tuntui suistavan mestarin hetkeksi tolaltaan, ja Fera käytti ulkokentän haparoinnin hyväkseen. Jatkuneesta ajolähdöstä onnistuivat juoksun tekemisessä myös Kestin siskokset Eveliina (1/0) ja Essi (0/1) sekä Iida Lomppi (1/0) ja Fanny Lahtinen (0/1). Juoksut riittivät jaksovoittoon.
– Hurmos lähti siitä, ett saimme ulkona pelattua hyvin, huomautti pelinjohtaja Tuomainen.
Supervuorossa Pesäkarhut sai aivan niukin naukin yhden juoksun. Sekin riitti mainiosti voittoon, kun Feralta paloi heti kärjestä kaksi pelaajaa ja jättipommi sammui nopeasti suutariksi.
Vaikka Meea Lehtinen löi Feralle kaksi juoksua (2/0), raumalaisten hahmoiksi nousivat Tanhua (1+0/2), lukkari Ilona Hakoniemi sekä erinomaisesti vaihtanut ja polttolinjassa pelannut Fanny Lahtinen.
Pokela toivoi sopivasti kuittailua
Fera ja Pesäkarhut kohtaavat back-to-back-hengessä uudelleen perjantaina Otanlahdessa. Kokeilu oli molempien pelinjohtajien mieleen, kun Raumalla pelataan vieläpä Pesäpalloliiton 100-vuotisjuhlahengessä.
– Sytyn kyllä näille, pääsee pitämään pelirytmistä kiinni. Tällaisia back-to-back-pelejä voisi olla muidenkin joukkueiden kanssa kuin Porin, Tuomainen sanoi.
– Näistä saa hyvää informaatiota, kun pitkässä juoksussa kaikilla on tähtäin loppukaudessa. Näkee vähän, miten pelivire säilyy välipäivän jälkeen, miten vastustaja reagoi ja miten oma joukkue reagoi. Yhdellä välipäivällä ehtii vielä pikkuisen palautuakin, Pesäkarhujen pelinjohtaja Jarkko Pokela totesi.
Valmentajien ei tarvitse käydä läpi ihan samanlaisia videosulkeisia, kun vastassa ei ole esimerkiksi tuntematon sarjanousija, vaan jo aiemmilta vuosilta tuttu vastustaja, joka on vieläpä juuri scoutattu.
– Jos vastustaja olisi tuntemattomampi, ensimmäisessä pelissä vähän enemmän tunnusteltaisiin ja toiseen peliin reagoitaisiin voimakkaammin. Nythän työstö tehtiin ennen tätä Porin peliä, ja Raumalle jää vain pikkutarkennukset. Tietyllä tavalla molemmat tietävät jo mitä odottaa, mutta voihan se olla, että nyt kun sanoin näin, niin kaikki on mullin mallin perjantaina.
Porin kultasormivalmentaja Jarkko Pokela lähetti kysyttäessä terveisiä Otanlahden ”puukkokatsomolle”.
– Toivottavasti tulevat paikalle. Mikäs sen herkullisempaa kuin hyvä keli, juhlapeli, paljon meteliä. Pesikseen kuuluu sellainen pieni naljailu, kunhan siinä on sopivasti pilkettä silmäkulmassa, Raumallakin aikanaan peliä johtanut mies virnisti.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.