Marraskuu 2021: Suomen Jääkiekkoliitto tiedottaa Kari Jalosen olevan maan alle 20-vuotiaiden maajoukkueen uusi päävalmentaja. Maaliskuu 2022: Tshekin Jääkiekkoliitto tiedottaa Kari Jalosen olevan maan miesten A-maajoukkueen uusi päävalmentaja.
Kari Jalonen, 62, on kansainvälisestikin kokenut ja menestynyt huippuvalmentaja, joten sinänsä ei ole ihme, että Tshekki halusi pestata hänet miesten maajoukkueensa ensimmäiseksi ulkomaalaiseksi päävalmentajaksi.
Se sen sijaan yllätti, että Karjala-turnauksessa allekirjoitettu sopimus Nuorten Leijonien kanssa kesti vain vajaat neljä kuukautta. Mitä tapahtui?
– Olympialaisten jälkeen vuosi sitten alkoi tapahtua aika paljon, Jalonen naurahtaa.
Silta Tshekkiin rakentui Lev Prahan aikana
Jalonen kertoo saaneensa tshekkiläiseltä agentiltaan varoituksen, että maajoukkueessa ollaan mahdollisesti tekemässä muutoksia, jos Pekingin olympialaiset eivät mene hyvin.
Eiväthän ne menneet, kuten eivät ole menneet sitten Torinon 2006 olympiapronssin. Tshekki hävisi alkulohkossa Tanskalle ja turnaus päättyi jo pudotuspelikarsinnassa tappioon Sveitsille. Filip Pešán sai lähtöpassit penkin takaa.
– Uskoisin, että olin vaihtoehto, koska olin rakentanut sen sillan Lev Prahassa, Jalonen arvioi.
Jalonen johti vuonna 2010 perustetun seuran sen lyhyen historian parhaaseen saavutukseen: KHL-finaaleihin kaudella 2013–14. Lev Prahalla oli tuolloin riveissään raumalaiset maalivahdit Atte Engren ja Petri Vehanen sekä Lukosta siirtynyt pistetykki Justin Azevedo.
– Olin silloin kiinnostunut Tshekin kiekosta, kävin esimerkiksi katsomassa paljon Extraliigaa, erityisesti Sparta Prahan pelejä. Seuran GM tai presidentti oli tuolloin Petr Briza, jolta sain paljon tietoa siitä, missä Tshekin jääkiekko menee, Jalonen kertoo.
Rauman Lukossa kausina 1991–93 häikäisseen entisen huippumaalivahdin mielipiteellä on varmasti painoarvoa tshekkiläisessä jääkiekossa. Hiljan 58 vuotta täyttänyt Briza on sittemmin perinyt Kalervo Kummolan paikan Kansainvälisen Jääkiekkoliiton varapuheenjohtajana.
Kysely tuli oikeaan aikaan, vaikka sopimus olikin
Kun tunnustelu Tshekin suunnasta sitten tuli, Jalonen halusi tarttua haasteeseen. Hän on voittanut päävalmentajana mestaruudet TPS:ssä, Kärpissä ja HIFK:ssa, kahdesti Bernissä Sveitsissä ja nähnyt Lev Prahan lisäksi Venäjän KHL-kulttuuria Torpedo Nizni Novgorodissa.
Maajoukkuetasolla Jalonen on valmentanut sekä Suomen A-maajoukkueen että alle 20-vuotiaat MM-finaaliin, molemmat lopulta hopealle.
– Olen ajatellut isommassa kuvassa tätä niin, että mahdollisuus tuli oikeaan aikaan. Mulla on tarpeeksi kokemusta valmentajana, tarpeeksi menestystä ja selvä sapluuna, mitä haluan joukkueelta, Jalonen perustelee.
Jääkiekkoliitto ei halunnut asettua esteeksi.
Jalonen näkee, että ulkomailla valmentaminenkin voi olla lopulta kotiinpäin.
– KHL-ajasta en halua kauheasti puhua, mutta aina pitää olla niitä suomalaisia valmentajia ulkomailla, jotka raivaavat meille suomalaisille valmentajille tilaa. Paikkoja aukeaa sitä kautta, kun suomalaiset vievät täällä kotimaassa saatua osaamista eteenpäin, Jalonen huomauttaa.
– Haluan myös sanoa tässä yhteydessä sen, että on ainoastaan hyvä asia, että meillä on erilaisia tyyppejä liigavalmentajina.
"Se pelisysteemi, mikä heillä oli, en uskonut siihen. Siellä oli sellaisia asioista, millä ei voi kansainvälisessä jääkiekkossa voittaa."
Kokemusta ja kovaa nahkaa on jo tarvittu
Kokemusta ja kovaa nahkaa Tshekissä onkin jo tarvittu.
Jalosen sopimus ulottuu vuoden 2024 kotikisoihin, mutta periaatteessa Tshekki voi jo nyt onnitella itseään hyvästä kaappauksesta. Jalonen johti maan MM-pronssille viime keväänä Tampereella. Se oli iso mitali Tshekille, joka oli viimeksi ollut arvokisoissa kolmen sakissa vuoden 2012 MM-kisoissa.
Siitä huolimatta Jalosen tyyli ei ole ilahduttanut kaikkia.
Karjala-turnaukseen marraskuussa saapuneet tshekkiläiset toimittajat naureskelivat toisilleen ja pudistelivat päitään, kun Jalosta kuvattiin mediakuutiolle, eikä kivikasvoinen valmentaja tehnyt elettäkään tervehtiäkseen vanhaa kotiyleisöään.
Epäilevien toimittajien lisäksi esimerkiksi entinen NHL-tähtipuolustaja Jiri Hudler on puhunut Jalosesta vähättelevään sävyyn median kautta.
– Koko ajan on sellainen pikku väpätys Karin takana. Joku on sitä mieltä, että pitäisi pelata kuin Naganossa (Tshekki voitti olympiakultaa 1998). Mutta kun on tämä kokemus, niin ei se häiritse mua enää, Jalonen sanoo.
Jalonen sai tuoda valmennustiimiinsä yhden suomalaisen. Sen verran ”väpätys” kuitenkin vaikutti, että videovalmentaja vaihtui täksi kaudeksi Kalle Kaskisesta Fredrik Norrenaan.
– Se vaihdos piti tehdä. Siellä johdossa oli jotain erimielisyyksiä, Jalonen kuittaa.
”Mä olen teille Kari, enkä hey coach”
Suomalaisen ja tshekkiläisen jääkiekkoajattelun erilaisuuden Kari Jalonen tiivistää oikeastaan yhteen lauseeseen.
– Suurin ero on se, että suomalainen on matemaatikko ja tshekkiläinen on taiteilija.
Toki Tshekin pakistossa laitoja ryskyttelee muun muassa Lukosta tuttu David Nemecek, mutta rivien välistä voi lukea, että puolustus- ja viisikkopeliin sitoutuminen olivat Jalosen uudessa huoneentaulussa korkealla.
– Se pelisysteemi, mikä heillä oli, en uskonut siihen. Siellä oli sellaisia asioista, millä ei voi kansainvälisessä jääkiekkossa voittaa.
– Tärkeä juttu oli kuitenkin se, että Tshekki-kiekon DNA, sellainen taito ja luisteluvoima, ei saa hukkua siihen, kun peliin tuodaan hiukan enemmän taktista elementtiä ja struktuuria.
Jalonen on tiukka ja kenties totinenkin johtaja, mutta ei halua silti olla vanhan liiton mies.
– Media kyselee paljon yksilöistä, miksi tämä ei tee sitä ja tämä tätä. Yhtäkään pelaajaa en ole heittänyt bussin alle tai ottanut yksilöihin kantaa, Jalonen ilmoittaa.
– Pelaajat puhuttelivat mua alkuun, että ”hey coach, hey coach”. Sanoin, että mä olen teille Kari. Ja opettelen teidän lempinimenne. Mä johdan niin, että me olemme samalla viivalla. Uskon, että maailma on sillä lailla muuttunut.
Kari Jalonen hyvästeli pelaajana liigajäät ratkaisemalla Lukolle SM-pronssin
Kari Jalonen on voittanut pelaajana ja valmentajana muun muassa 12 Suomen mestaruutta. Ihan sattumalta hän siis tuskin on osunut usein paikalle sinne, missä pelataan mitaleista. SM-liigakaudella 1993–94 se paikka oli Rauman Lukossa.
Jalonen siirtyi Lukkoon vuodenvaihteessa Oulun Kärpistä, joka pelasi tuolloin 1. divisioonassa.
Keskushyökkääjä pitää edelleen nimissään SM-liigan yhden kauden piste-ennätystä (29+64=93), joka syntyi kaudella 1986–87. Raumalla Jalonen oli kuitenkin jo loisteliaan peliuransa ehtoopuolella.
Jalonen kommentoi tuolloin suoraan Länsi-Suomelle, että syy Lukko-siirtoon oli raha. Hänellä oli edelleen Kärpiltä palkkasaatavia.
– Minä olen tavallaan ammattisotilas ja taistelen sen puolesta, joka maksaa palkan ja kenen paitaa kannan päälläni, Jalonen ilmoitti.
Länsi-Suomen pelaaja-arvioissa toimittaja Asko Tanhuanpää antoi Jaloselle kausiarvosanaksi 8. Hän kuvaili tammikuun alussa Lukko-paidan päälleen pukeneen konkarin suoritusta näin:
”Elävä kiekkolegenda, joka ei päässyt torsolla liigakaudellaan missään vaiheessa kunnolla sinuiksi sen enempää uuden joukkueensa kuin sarjatasonkaan kanssa. Kynä toimii edelleen, mutta niin vauhdissa, kovuudessa kuin puolustusaktiivisuudessakin toivomisen varaa. Lukko-kauden pelasti mahtava pronssiottelu, joka nosti myös arvosanaa pykälällä. Lopettanee liigatasolla.”
Viimeinen arvio osui oikeaan. Kari Jalosen optiovuosi Lukon kanssa jäi käyttämättä, kun palkkasoturi suuntasi viimeiselle marssilleen Ranskaan.
Jalonen ehti kuitenkin kirjauttaa nimensä raumalaiskiekkoilun historiaan, sillä hän napautti reboundista pronssiottelun jatkoajalla 3–2-voittomaalin Tapparan maalivahdin Jari Halmeen selän taakse.
Lukolla ei ollut muuten pelaajalistaa selatessa tuolloin hullumpi joukkue: Jarmo Myllys, Jarmo Kuusisto, Tuomas Grönman, Jari Torkki, Kalle Sahlstedt, Tero Arkiomaa, Pasi Saarela, Mika Alatalo, Kimmo Rintanen, Petr Korinek, Lubomir Kolnik…
Valmentaja Vaclav Sykoralle napsahti Länsi-Suomen päättötodistukseen arvosanaksi 10- ja maalivahti Myllykselle täysi kymppi.
– Täytyy varmasti jatkaa Lukossa, kun mitaleita tulee olympialaisissa aina kun Lukossakin. Kulta puuttuu, ja toivottavasti sellainenkin vielä tulee, naureskeli Myllys pronssiottelun jälkeen.
No, Myllys siirtyi Ruotsiin Luulajaan, mutta kultaa tuli niin Elitserienissä (1996, 2004) kuin Leijonissakin (1995). Ja Lukollekin heti perään 2021.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.