Nordlund teki paluun juoksuradoille aikuisena – tavoitteena olympialaiset 2024

17-vuotias Nelli Nordlund itki mallitoimiston pukuhuoneessa vuonna 2014. Hänelle oli kerrottu hänen olevan liian lihaksikas malliksi. Se iski teinityttöön lujaa. Häntä oli käsketty valitsemaan joko malli- tai urheilu-ura. Pari viikkoa aiemmin Nordlund oli voittanut 1500 metrillä 17-vuotiaiden Suomen mestaruuden.

Valinta oli urheilu.

Heinäkuussa 2021 Nordlund seisoi jälleen kuvattavana, mutta tällä kertaa nuortenlehti Demin aukeaman sijaan urheilunsa takia treenien jälkeen Eurajoen yleisurheilukentällä.

Huippulahjakkuutena pidetyn, silloisen eurajokelaisen juoksu-ura oli tyssännyt toistuviin rasitusmurtumiin vuonna 2015.

– Marraskuussa 2014 jalkojeni todettiin olevan täynnä kalkkia. Minulla oli jälleen alkavat rasitusmurtumat molemmissa reisissäni, vaikka olin kolmen kuukauden tauon jälkeen juossut vasta kolme viikkoa. Juoksin vielä pari kisaa 2015, mutta pidän viimeisenä todellisena kisanani nuorten Suomi-Ruotsi-maaottelua 2014, Nordlund muistelee istuessaan yleisurheilukentän katoksen alla auringonpaisteessa.

– En lopettanut motivaatio-ongelmiin. Minulla ei myöskään ollut teinien haasteita tai halua päästä juopottelemaan. En vain pystynyt juoksemaan.

Nyt Nordlund on takaisin radalla, 24-vuotiaana. Määrätietoinen harjoittelu käynnistyi viime syksynä. Tavoitteet ovat kirkkaat.

Sanat tulvivat hymyn ja säihkyvien silmien takaa aikuisen äänenpainolla, eivät teini-ikäisen suusta.

– Haluan voittaa SM-mitalin Kalevan Kisoissa elokuun lopulla. Ensi vuonna voitan Suomen mestaruuden, mutta tähtään Pariisin olympialaisiin 2024. Jos en pääse sinne, sitten Los Angelesiin 2028.

Tosissaan radalla

Nordlundin lauseita voi pitää haihatteluna. Onhan hän jo heivannut nuorena alkaneen kotimaisen menestysuransa eikä tehnyt kuuteen vuoteen kuntonsa eteen juuri muuta kuin lenkkeili silloin tällöin.

– Minua ei kiinnosta, mitä kotisohvilla ajatellaan. Minulle päätökseni ovat selviä ja olen täysin motivoitunut tekemään töitä niiden eteen. Harjoittelen 10-12 kertaa viikossa, Nordlund muistuttaa.

– Näytän kaikille, ennen kaikkea itselleni.

Raitanen ispiraationa

Tokion olympialaiset ovat Nordlundin mielessä TV-katsojan roolissa. Eurajoen Veikkojen edustaja uskoi Senni Salmisella olleen jopa mitalimahdollisuudet, mutta kolmiloikan Suomen ennätyksen kesällä kirjannut urheilija jäi karsintaan. Nordlundia kiinnosti ja kiinnostaa myös 800 ja 1500 metrin juoksija Sara Kuiviston sekä seitsenottelija Maria Huntingtonin otteet. Topi Raitasen 3000 metrin estejuoksuun kohdistuu erityiset fiilikset.

– Raitanen kisasi kanssani samaan aikaan nuorissa, ja nyt hän on Tokiossa. Se antaa lisäuskoa, että minullakin on mahdollisuudet olympialaisiin.

– Se oli kova veto, kun hän juoksi alkuerästä finaaliin. Ei se mikään yllätys ollut, koska hänen kirikykynsä on ihan omaa luokkaa. Suomen ennätys on hyvinkin mahdollinen finaalissa ja sijoitus kahdeksan parhaan joukossa, ellei jopa kuuden sakissa.

Kovia tavoitteita ei hävetä

Nordlund on 1500 ja 3000 metrin nuorten Suomen mestari. Hänellä on myös SM-hopeaa ja maastosta -pronssia, mutta ne ovat liian himmeitä mitaleja muisteltavaksi häviämistä ja huonoja harjoittelukertoja inhoavalle naiselle.

– Sanon tavoitteeni selkeästi. Pidän Suomen mestaruutta, EM-kisoissa menestymistä ja olympialaisiin pääsyä täysin realistisena. Minulla on tarvittava motivaatio, lahjakkuuttakin, ja ennen kaikkea määrätietoinen harjoitussuunnitelma.

Nordlundin juoksumatkat ovat käytännössä tuttuja jo nuoruudesta. 800 metriä palvelee 1500 metriä, joka auttaa puolestaan 5000 metrillä, varsinkin kisan viimeisillä kierroksilla. 3000 metriä ei enää juosta arvokisoissa, joten viistonnia on Nordlundin päämatka.

5000 metrin Suomen ennätys on Annemari Sandelin (nyk. Kiekara) 14:56,22 minuuttia vuodelta 1996. Tämän kauden kotimainen kärkitulos on Kristiina Mäen 15:52.94 ja toiseksi paras Nina Chydeniuksen 16:25.63. Mäki on syntynyt vuonna 1991 ja Chydenius 1990, eli he ovat yli kuusi vuotta Nordlundia vanhempia.

Hollantilainen Sifan Hassan juoksi Euroopan ennätykseksi 14:22,12 Lontoon olympialaisissa 2019. Maailmanennätys on etiopialaisen Letesenbet Gideyn 14:06,62.

Tokion olympialaisten alaraja oli 15:10,00.

Nordlund uskoo olevansa nyt 16:40 vauhdissa. Ensi kesänä hänen on omien sanojensa mukaan pakko päästä alle 16 minuutin, mikä ei ole maailmalla vielä mitään.

– Kaikki on mahdollista. Sitä en silti tiedä, onko minulla sellaiset ominaisuudet, millä voi nousta maailman kärkeen. Jos pääsen lähelle nykyistä olympiarajaa, ovat olympialaiset minulle sopivat kisat. Jos jään vaikka 15:30:een, ovat EM:t korkeimmat kisani.

Parisuhde syrjään radalla

Nordlund muutti heinäkuussa Aleksi Anttolaisen kanssa vuokralle kerrostalokaksioon Hollolaan.

Lahdesta muuton tehnyt Anttolainen on maamme eturivin suunnistajia. Hänellä on valmentajan ammattitutkinto ja hän valmentaa Lahden suunnistajia.

Maaliskuusta lähtien hän on valmentanut myös Nordlundia, joka luotti aiemmin Jukka Viitasen ja hänen lisäkseen paluustaan lähtien Olli-Pekka Jalosen oppeihin.

Aloite valmentajanvaihdokseen tuli Viitaselta hyvässä yhteishengessä.

– Olen tyytyväinen, miten valmennussuhteemme on Aleksin kanssa toiminut. Alussa tosin kyseenalaistin omia mahdollisuuksiani, koska maaliskuinen mattotesti meni huonosti. Lisäksi on pitänyt miettiä, miten sulkea parisuhde pois valmennuksesta. Olen vihainen itselleni, jos en onnistu ja kuitenkin noudatan Aleksin laatimaa treenisuunnitelmaa. En voi antaa sen vaikuttaa seurusteluumme. Hyvä puoli on hänen ammattitaitonsa lisäksi se, että hän näkee kehitykseni ja mielialani koko ajan, Nordlund hymähtelee.

Lapsia kehiin

Nordlund on juoksu-uransa tauolla ehtinyt toimia au pairina Ruotsin Tukholmassa, opiskella Uppsalan yliopistossa Gotlannin-saarella Visbyssä, viettää puolivuotiset vaihto-opiskelut niin Norjassa kuin Hollannissakin, myydä turvajärjestelmiä ovelta ovelle Vaasassa ja toimia lainavirkailijana Tukholmassa kilpailuttaen lainoja puhelimitse Suomeen.

Mennyt alkuvuosi sujui pääasiassa Luulajassa yliopisto-opiskelun merkeissä.

Nordlund toivoo luovansa itselleen pitkän urheilu-uran. Hänestä olisi myös hienoa yhdistää kansainvälisen kaupan yliopistotutkinto urheiluun esimerkiksi markkinoinnin kautta.

Etäopiskelu mahdollistaa ajallisesti täyden panostuksen urheiluun, mutta Nordlund myös tulee toimeen pienellä. Hänen tulonsa koostuvat opintotuesta ja -lainasta. Lähitulevaisuuden pitää sisältää tuloja myös urheilusta.

– Kun voitan SM-mitalin Kalevan Kisoissa, odotan edustamaltani seuralta rahallista tukea. Toivon, että se on Eurajoen Veikot, mutta muitakin seuroja on. Haluan urheilla ammattimaisesti ja silloin on tehtävä monenlaisia ratkaisuja. Haen myös sponsoreita.

Urheilu-uransa jälkeen Nordlund näkee itsensä työtä tekevänä perheenäitinä.

– Jos kehitykseni tyssää urheilussa, sitten niitä lapsia kehiin, Nordlund heittää suunnatessaan jatkamaan matkaansa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.