Kuin koko kauden alku pienoiskoossa, summasi Lukon päävalmentaja Tomi Lämsä sinikeltaisten viimeisen pelin ennen maajoukkuetaukoa.
Puolet siitä Lukko oli unessa, toisen puolen painoi raivoisasti päälle.
Lopputulos oli tappio, HPK:n kuuden ottelun tappioputken katkeaminen ja hämeenlinnalaisten voittoputken keskinäisissä kamppailuissa venyminen kuuden ottelun mittaiseksi.
Kun syksyn uurastuksen katkaiseva tauko alkoi, Lukko oli puhtaasti pisteitä tuijottamalla sarjataulukossa kuudennella sijalla. Samassa pistemäärässä eli 31:ssä ovat myös ylä- ja alapuolella olevat joukkueet eli JYP ja Ässät.
Pisteiden mukaan järjestelty sarjatilanne ei kuitenkaan oikeastaan ole totuus, sillä joukkueilla on hyvinkin erilaisia pelimääriä takanaan.
Lukko on pelannut koko SM-liigasta eniten eli 22 sarjapeliä. Se on neljä enemmän kuin JYPillä, Jukureilla, Sportilla ja SaiPalla, jotka ovat kaikki pelanneet vain 18 peliä.
Paremmin tilannetta voi peilata ottamalla vertailun pistekeskiarvon mukaan. Se pudottaa Lukon yhdeksänneksi.
– Emme me tietenkään ihan tyytyväisiä tuohon pistemäärään ole. On ollut sellaisia pelejä, jotka olisi ilman muuta pitänyt voittaa, mutta ei sitten ole voitettu, Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt summaa.
– Siihen nähden, miten olemme pelanneet, meillä pitäisi olla vähän enemmän pisteitä. Vähän turhia pisteitä on jäänyt matkan varrelle.
Maaleja menee, mutta ei vain yhdestä syystä
Tilastot paljastavat alkukaudesta muutakin. Esimerkiksi sen, että Lukon alivoimapeli on ollut erittäin hyvää – toiseksi parasta koko sarjassa.
Vastaavasti ylivoima on ollut heikkoa: Lukon ylivoimaprosentti on vasta 11:nneksi paras.
Maaleja Lukko on sekä tehnyt että päästänyt viidenneksi eniten, ja maaliero on neljä pykälää miinuksen puolella.
– On selvä juttu, että liikaa meille on maaleja mennyt. On liikaa pelejä, joissa meille on tehty neljä, viisi, jopa kuusi maalia. Omiin menevien maalien määrää pitää saada alemmas, Sahlstedt painottaa.
– Mun perspektiivistäni katsottuna ei ole vain yhtä asiaa, mikä siihen on johtanut. Välillä maalivahtipeli on ollut heikkoa, välillä viisikkopelaaminen on pettänyt, välillä ei ole oltu valmiita. Tämä on ammattilaissarja, ja jokaiseen peliin pitäisi pystyä valmistautumaan.
Ehkä silti on jopa inhimillistä, sillä sen lisäksi, että Lukko on pelannut SM-liigassa kaikista kiivaimmalla tahdilla, se on samaan aikaan kiertänyt myös CHL-kaukaloita.
Läpi syksyn raumalaiset ovat pelanneet kolmen pelin viikkotahdilla.
– Se on yksi osasyy, kun kahdeksan ja puoli viikkoa painat kolmea peliä viikossa ilman mitään taukoa, Sahlstedt laskee.
– Eikä kyse ole vain siitä, että pelataan kolme kertaa viikossa. Tässä on myös matkustaminen aika isossa roolissa. Se on yksi osa tätä isoa kokonaisuutta.
Loukkaantumisten piikkiin ei mitään
Kokonaisuuteen kuuluu myös se, että Lukko alkoi ennen taukoa kärsiä loukkaantumisista. Samuli Piipponen ja Harri Kainulainen loukkaantuivat jo alkukaudesta, ja heidän odotetaan olevan mukana taas maajoukkuetauon jälkeen.
Heidän lisäkseen erilaisia kolhuja ja vaivoja on ollut Gabriel Fontainella, Linus Nymanilla, Josh Brookilla, Tuukka Tieksolalla ja Jakob Stenqvistillä. Millainen vaikutus terveystilanteella on ollut pelisuorituksiin?
– Ei mun mielestäni iso. Meiltä on kaksi ollut pitkään pois, mutta leijonanosa noista peleistä on päästy pelaamaan aika normiryhmällä. Vain tämä viimeinen peli pelattiin risalla ryhmällä, joten en laittaisi niiden piikkiin mitään, Sahlstedt vastaa.
Vaan minkä piikkiin?
– Sen piikkiin, että meille on tehty liikaa maaleja. Se on asia numero yksi, Sahlstedt täsmentää.
– Olemme hävinneet pelejä ja on jäänyt ottamatta pisteitä, vaikka olemme olleet pelin päällä. Joskus sellaisessa pelissä on puolustettu huonosti, joskus alivoima on vuotanut, joskus maalivahti ei ole onnistunut. Oma tekemisensä siinä on kuormalla, kun emme ole henkisesti pystyneet lataamaan kaikkea.
– Mun mielestäni me olemme kuitenkin pelanneet pääsääntöisesti hyvin. On siellä huonoja pelejä joukossa, mutta niitä on jokaisella joukkueella. Sillä tavalla mulla on luottavainen olo, että peli ja pelaaminen riittävät joukkuetta kuin joukkuetta vastaan.
Lukko voittaa laukaukset, mutta ei tee niillä tulosta
Tukea voi hakea jälleen myös tilastoista. Lukko on laukonut koko sarjassa eniten eli 802 kertaa. Vastaavasti Lukkoa vastaan on lauottu 659 kertaa, eli laukaisumäärien erotus on 143 laukausta.
Se on koko sarjassa ylivoimaisesti paras lukema. Lukon peli siis tuottaa suhteessa eniten laukauksia tai laukaisupaikkoja, mutta ei silti parasta tulosta.
CHL:n viimeisen runkosarjapelin jälkeen raumalaiset ovat pelanneet kahdeksan liigapeliä ja hävinneet niistä viisi.
Voitoista kaksi on irronnut vahvoilla esityksillä Ässistä ja yksi KooKoosta pelissä, jossa Lukko menetti päätöserässä neljän maalin johdon.
Samalla Lukon suoritus on muuttunut passiiviseksi. Joukkueen kapteeni Julius Mattila mainitsi HPK-pelin jälkeen, että trap-muodostelmalla puolustaminen on Lukon pelikirjassa viimeinen vaihtoehto.
Kuluneiden parin viikon aikana se on kuitenkin näyttänyt olevan se yleisin vaihtoehto.
– Se nyt johtuu lähinnä ihan pelikuormasta. Ei Lämsä ajattele niin, että me haluamme seistä jossain helvetin trapissa. Ei se ole ikinä meillä päämääränä, Sahlstedt napauttaa.
– On tullut tilanteita, joissa vastustajalla on energiatasot korkeammalla, eikä meillä ole ollut mahdollisuutta kovaan karvaukseen. On ollut pakko ajatella näin, että ei kuluteta liikaa energiaa. Nämä ovat olleet pelitaktisia valintoja, kun ajatellaan pitkällä tähtäimellä.
Laajempi joukkue olisi strateginen muutos
Yksi ihmetyksen aihe Lukon alkukaudessa on ollut joukkueen kokoonpanon kapeus. Vaikka CHL:n tuoma lisäkuorma oli tiedossa, Lukko ei lähtenyt rakentamaan laajempaa joukkuetta.
Ulkopuolelta katsottuna se oli riski, joka realisoitui.
– Näinkin sitä voi ajatella. Sitten voi tulla joku mua isompi kertomaan, miten me organisoidaan se, kun kaikki ovat samaan aikaan terveinä ja osa pitäisi laittaa katsomoon, Sahlstedt kommentoi.
– Kun alkukaudesta on useampi äijä katsomossa, niin aika usein siinä tullaan pyytämään siirtoa. Ammattilaissarjassa kun pelataan, niin valmentaja aika mielellään valitsee ne parhaat mahdolliset pelaajat kokoonpanoon. Kierrättäminen on silloin aika hankalaa.
– Mä olen sitä mieltä, että on hyvä olla laajuutta, kun mennään kevään peleihin. Pelaajatkin ymmärtävät sen paremmin. Mutta jos alkukaudesta huomaat, että olet aika usein katsomossa, niin aika mielellään siinä ruvetaan katselemaan pelipaikkaa muualta.
Tällä kaudella Lukko on peluuttanut liigapeleissä 25 kenttäpelaajaa ja kahta maalivahtia. A-junioreista Venni Tolppola on pukenut kolmeen ja Daniil Trakth kahteen liigapeliin.
– Me olemme halunneet, että A-junnuilla on alkukaudella mahdollisuus päästä näyttämään. Se on myös strateginen muutos, jos lähdemme sille tielle, että hankimme laajemman joukkueen. Silloin me emme pääse edes kokeilemaan niitä nuoria, Sahlstedt huomauttaa.
Hyökkäykseen tarkoitus hankkia vielä yksi pelaaja
Kesken kauden Lukko on täydentänyt joukkuettaan Joonas Järvisellä, joka tuli puolustukseen täyttämään Samuli Piipposen loukkaantumisesta syntynyttä aukkoa. Onko joukkue nyt tarpeeksi laaja?
– Kyllä se on hyökkäykseltään ainakin yhtä pelaajaa vajaa, Sahlstedt myöntää.
– Kyllä me hyökkääjäpelaaja ainakin tarvitaan jossain vaiheessa. Nyt on saanut katsoa tuon alkukauden ja nuo CHL-pelit, niin kyllä se varmaan näin on, että tarvitaan vielä pelaaja.
Maajoukkuetauko on usein aikaa, jolloin joukkueissa tapahtuu muutoksia. Pelin avasi nyt SaiPa, joka teki tshekkiläisen Mountfield HK:n kanssa maalivahtien vaihtokaupan: Jan Lukas lähti Tshekkiin ja Henri Kiviaho saapui Lappeenrantaan.
– Pelaaja hankitaan sitten, kun meidän mielestämme sopiva löytyy. Se voi tapahtua huomenna tai paljon myöhemmin, Sahlstedt sanoo.
– Meillä on Lämsän kanssa ajatus, mitä me olemme hakemassa, mutta ihan sentyyppistä pelaajaa ei ole ollut tarjolla.
Keskushyökkääjä vai laitahyökkääjä?
– Laituri mieluummin. Meillä on periaatteessa viisi sentteriä, kun saadaan Kainulainen takaisin. Fontaine on kuitenkin sentteri, joten laituria me ehkä eniten haemme.
Alkuviikko lepoa ja vasta maanantaina matkaan
Lukko odottaa, että jopa kaikki viime aikoina sivussa olleet pelaajat olisivat pelikuntoisia, kun kausi taas jatkuu. Suurin kysymysmerkki on Gabriel Fontaine.
– Fontainen vammasta en osaa sanoa vielä, eikä osaa kukaan muukaan. Tilannetta tutkitaan tällä viikolla lisää, ja toivottavasti saataisiin selkoa vamman laadusta, Sahlstedt toteaa.
Maajoukkuetauon aikana Lukko yrittää ensisijaisesti palautua. Joukkue kokoontuu harjoituksiin seuraavaksi torstaina, ja keskiviikolle on merkitty omatoiminen treeni.
– Nyt levätään, Sahlstedt tokaisee.
Seuraavan pelinsä Lukko pelaa ensi viikon tiistaina Innsbruckissa. Normaalisti raumalaiset ovat aloittaneet matkansa CHL-vieraspeleihin sunnuntaina ja palanneet kotiin torstai-iltana, mutta nyt matkustusohjelmaakin on muokattu.
Vielä maanantaiaamuna joukkue harjoittelee Äijänsuolla ja lähtee vasta sen jälkeen reissuun.
– Olisi ollut pirun kiva levätä hyvin ja harjoitella hyvin, mutta nyt joudutaan alkuviikko vain lepäämään. Kyllä tämä niin kova pätkä on ollut, Sahlstedt tietää.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.