Oskari Setänen asetti kolme vuotta sitten kovat tavoitteet, kun hän palasi Lukkoon – nyt niistä on tullut totta

Leijoniin valittu euralaismaalivahti näkee nyt nousseensa tavoittelemalleen tasolle ja kokee samalla kasvaneensa ihmisenä.

”Tepsissä saavutettiin se niin sanottu ponkaisu pelaavien maalivahtien joukkueeseen. Lähdin hakemaan paikkaa vakituisena liigamaalivahtina, ja se onnistui. Nyt musta tuntuu, että olisin valmis ottamaan sen seuraavan stepin ihan Suomen absoluuttiseen kärkeen. Tuntuu, että Rauma olisi pirun hyvä paikka siihen.”

”Odotan sen verran tilastollisesti, että olen liigan tärkeimmissä tilastoissa, mitäs siellä nyt on: torjuntaprosenttia, päästettyjen maalien keskiarvoa, voittoja varsinkin. Sitä mä odotan, että olen siellä kärkipäässä. Sitä mä tulen täältä hakemaan.”

Oskari Setänen paalutti tavoitteensa varsin selvästi, kun hänen paluunsa Lukkoon julkaistiin huhtikuussa 2018.

Luonnollisesti euralaisen ajatukset olivat seuraavassa pelikaudessa, jonka alkuun oli puolisen vuotta. Silloin tavoitteista ei tullut totta, ja ykkösmaalivahdin asemakin siirtyi kauden aikana Lassi Lehtiselle.

Mutta nyt, kaksi ja puoli vuotta myöhemmin, Setänen voi rauhallisin mielin käydä läpi, mitä aikanaan tuli lausuttua.

Kouvolan-sukellus heikensi tilastoja

Lukon viime tiistainen visiitti Kouvolaan heikensi Setäsen tilastoja, mutta sitä ennen hän oli kaikissa liigan tärkeimmissä tilastoissa ykkönen tai kakkonen.

Kauden kuudes peli toi ensimmäisen tappion ja kuusi päästettyä maalia. Saman verran maaleja Setänen oli päästänyt verkkoonsa koko alkukauden aikana.

Kun maajoukkuetauko alkoi, Setänen oli kaikissa tärkeimmissä tilastoissa vähintään neljänneksi paras. Hän on torjunut tällä kaudella Lukolle kuusi voittoa torjuntaprosentilla 92,97 ja maalikeskiarvolla 1,86.

Otteet kaukalossa riittivät tuomaan uran ensimmäisen A-maajoukkuekomennuksen. Setänen muodostaa Karjala-turnauksessa Leijonien maalivahtitandemin yhdessä Sami Rajaniemen kanssa.

Nuorisomaajoukkueissa Setänen pelasi säännöllisesti, mutta edellinen edustustehtävä on kaudelta 2013–14, jolloin hän pelasi yhden alle 20-vuotiaiden maaottelun.

– Yksi tärkeä asia jäi silloin sanomatta. En silloin tajunnut sanoa, että tavoitteena pitäisi olla myös ihmisenä kasvaminen, Setänen huomauttaa.

– Nyt olen mennyt ihmisenä eteenpäin. Olen oppinut ymmärtämään asioita ja aikuistunut. En ole osannut nimetä sitä tavoitteeksi, mutta se on isoin asia. Vaikka jääkiekkopelit loppuisivat tähän päivään, siitä on apua loppuelämän ajaksi.

Mentaalivalmentaja ensimmäistä kertaa

Setänen kokee saaneensa apua henkisestä valmennuksesta. Lukko on jo muutaman vuoden ajan käyttänyt mentaalivalmentaja Mirjam Wallinia pelaajiensa tukena, ja Setänenkin tapaa häntä säännöllisesti – on tavannut siitä asti, kun palasi TPS:stä Lukkoon.

– Toki fyysisen kunnon pitää olla hyvä. Peruspohjien pitää olla kunnossa ja näin, Setänen toteaa.

– Mutta olen keskittynyt paljon henkiseen puoleen, kun seura on antanut meille mahdollisuuden käyttää henkistä valmentajaa.

Panelian Raikkaan kasvatti on pelannut liigatasolla Lukossa, Ässissä ja TPS:ssä, mutta koskaan aiemmin hän ei ollut tutustunut henkiseen valmennukseen.

Setänen kokee, että henkisen valmennuksen tulokset alkoivat näkyä kunnolla vasta pelikaudella 2019– 20.

Hänen mielestään tuolloin henkisiä onnistumisia alkoi tulla runsaasti, kaudesta tuli tasaisempi ja huonon pelin taso nousi.

– Kyse on pitkälti normiarjen valinnoista. Teet niitä asioita, joista koet tulevan hyvä olo. Ja vastaavasti pyrit välttämään niitä asioita, jotka eivät tuo, Setänen tiivistää.

– Nämä eivät välttämättä edes ole Mirjam Wallinin oppeja. Se auttaa, että arjessa ottaa pienen pysähdyksen, jonka aikana pystyy tarkastelemaan, mitä on tullut tehtyä.

Wallin on virallisesti ja tästä kaudesta lähtien myös julkisesti osa Lukon valmennusryhmää. Hän asuu Turussa ja tekee yhteistyötä myös Mikkelin Jukurien kanssa.

– Yhtäläinen apu on ollut meidän muu valmennuksemme, samoin kaikki ihmiset, jotka mun ympärilläni ovat eli oma perhe ja tyttöystävä, Setänen puntaroi.

– Pitkä prosessi tämä on. Nyt on menossa kolmas vuosi, ja nyt alan oppia tunnistamaan itseäni. Ihan yhtä lailla opin ymmärtämään valmennustiimiämme.

Vuorio hioo tekniikkaa, Norrena opetti voittamaan

Kaikki kehitys ei kuitenkaan ole ollut henkistä. Setäsellä on menossa kolmas vuosi Mikael Vuorion maalivahtivalmennuksessa, ja heti yhteistyön ensimetreillä euralaisen tekniikkaa alettiin muokata.

– Omasta mielestäni mun tekniikkani ei ollut hirveän hyvällä tasolla, kun tulin tänne. Sekin on sellainen tie, että siinä ei voi koskaan olla valmis, Setänen tokaisee.

– Eniten me olemme yrittäneet parantaa liikkumista ja luistelua. Siihen uskon, että nykypäivän maalivahtipeli perustuu liikkumiseen, tapahtuu se sitten jäissä tai pystyssä.

Kun Setänen pelasi TPS:ssä, hänen maalivahtivalmentajanaan toimi mittavan kansainvälisen pelaajauran tehnyt Fredrik Norrena, joka oli varsin erityylinen koutsi kuin Vuorio.

Kärjistetysti Vuorio keskittyy tekniikan hiomiseen ja Norrena on kova tsemppari.

– Aika lailla näin. ”Mikun” kanssa käydään aika lailla tarkkaan tekniikkahommia läpi, kun taas ”Norrelta” sain aika paljon henkisen puolen oppeja. Hän tiesi, miten pelejä voitetaan, Setänen kuvailee.

Perimmäinen luonne ei ole muuttunut

Henkinen valmennus puskee jälleen esiin, kun Setänen puhuu tekniikkansa kehittymisestä. Erityisesti maalivahdin pitää kaukalossa pystyä keskittymään, mutta ei vain peleissä.

– Varmaan mun perimmäinen luonteeni ei ole mihinkään muuttunut, vaan samanlaista sättäämistä se kopissa on edelleen, hän naurahtaa.

– Mutta yritän nyt arvostaa harjoitustilannetta paremmin. Kun mennään jäälle, siellä yritetään keskittyä napsu enemmän.

Setänen osaa katsoa asiaa isommassakin kuvassa. Jos kaikki keskittyvät hieman paremmin, Rauman Lukon harjoitukset ovat hieman laadukkaampia.

Ja jos tiistainen Kouvolan-sukellus jätetään pois laskuista, Lukon otteet peleissä ovat tänä syksynä olleet varsin laadukkaita – samoin kuin Setäsen torjunnatkin.

– Hyvin on mennyt, ei mitään valittamista, Setänen toteaa.

– Päällimmäisenä tunteena on positiivinen huoli, että kaikki menee jatkossakin yhtä hyvin.

Aina vilpittömän iloinen voitoista luukkuvahtinakin

Myös sana positiivinen oli esillä, kun Setäsen siirto TPS:stä Lukkoon aikanaan julkaistiin. Lukon päävalmentaja Pekka Virta kuvaili tuolloin uutta maalivahtiaan ”positiiviseksi bändin äijäksi”.

Setänen on värikäs, puhelias ja iloinen ihminen. Kevään 2019 pudotuspelien aikaan hän näytti myös olevansa joukkuepelaaja.

Lukon pukukopissa kuvatut videot paljastivat, millaisella antaumuksella Setänen juhli voittoja, vaikka hän olikin ollut pelissä luukkuvahtina.

– Mun on pakko olla pelissä sisällä. Jos tuossa nukkuu pleksin takana, niin ei siitä ole mitään mahdollisuutta herätä, jos vaihdetaankin maaliin, Setänen perustelee.

– Ja tämä on meidän yhteinen juttumme. Mä olen vilpittömästi iloinen, jos meidän äijämme voittavat. Uskon, että jos ei ilostu oman joukkueen voitoista, vaikka ei pelaisikaan, on syytä tehdä melkoista itsetutkiskelua.

Kypärässä Metallica ja Oscar de la Hoya

Oskari Setänen sai viime kaudella uuden maskin, joka herätti monenlaista huomiota. Maskin vasemmalle puolelle on taiteiltu Metallican legendaarisen Master of Puppets -levyn kantta mukaileva hautausmaa.

– Ensinnäkin tykkään Metallicasta ja olen ollut kolme kertaa heidän keikallaan. Toisekseen heidän levyjensä kannet ovat tyylikkäitä ja jo itsessään taidetta, Setänen huomauttaa.

– Musiikki on mulle muutenkin tärkeä asia. Tykkään soittaa ja kuunnella, joten tämä on luonnollinen yhtälö.Parhaiten maalivahdin käteen istuu kitara. Hän silti varoo sanomasta, että osaisi soittaa.

– Kitaraa mä tykkään soittaa, se on parempi muotoilu, hän virnistää.

Selitystä toiseen kypärästä löytyvään elementtiin on vaikeampi keksiä. Kypärän takaosassa komeilee ammattilaisnyrkkeilyn ylemmän välisarjan moninkertaisen maailmanmestarin Oscar de la Hoyan kuva.

Tarinaan liittyy oleellisesti nykyään TPS:n maalivahtivalmentajana toimiva Ari Moisanen.

– Se on ”Mosen” keksimä juttu. Hän on kutsunut mua Oscar de la Hoyaksi siitä asti, kun olin 16, Setänen paljastaa.

– Kun joskus sain A-junnuihin ensimmäisen itselleni maalatun maskin, siinä oli Oscar de la Hoyan kuva. ”Mose” sanoi, että se oli joululahja mulle. Se on ollut ihan hauska juttu ja kulkenut tuossa mukana.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut