Päivä ihmisten joukkueen kanssa

Länsi-Suomi vietti yhden päivän tutustumassa Lukon yhteistyöseura KeuPa HT:n toimintaan.

| Päivitetty

Sankan lumisateen keskellä ei tule ensimmäisenä mieleen, että Keuruu on kesäkaupunki, jossa on paljon loma-asuntoja.

Talvellakin ainakin yhdestä paikasta elämää pitäisi löytyä, nimittäin heti säkylämäisen keskustakadun jälkeen löytyvästä jäähallista.

Ja löytyyhän sitä. Paikallisen kiekkoylpeyden huoltaja-joukkueenjohtaja Markus Lahtinen ohjaa vieraan KeuPa HT:n pukuhuoneen ovelta huoltorakennuksen taakse. Lyhyen käytävän jälkeen oikealta aukeavasta pienestä huoneesta kuuluu Ville Niemisen ääni. Kaikesta päätellen hän vastailee jälleen entistä joukkuekaveriaan, NHL-tähti Aleksandr Barkovia koskeviin kysymyksiin.

– Mitä ne multa siitä taas kyselevät. Kopioisivat aiemmista haastatteluista, Nieminen puuskahtaa, heittää puhelimen pöydälle ja ojentaa kätensä.

– Tervetuloa ihmisten joukkueeseen!

Päävalmentajakin on monitoimimies

Tässä tietokoneensa ääressä istuu ihmisten valmentaja, siis KeuPan päävalmentaja. Niemisen tiiviistä valtakunnasta löytyvät äkkivilkaisulla muun muassa KeuPan logolla varustettu jopo, suuvettä ja petivaatteet äkkivierailujen varalle.

– Pitäisi olla avokonttori. Sen verran montaa asiaa tässä kaikki hoitavat, Nieminen naurahtaa.

Kuin hänen sanojensa vakuudeksi harjoituksissa loukkaantunut Ville Hyvärinen astelee kopin ovelle. Lukosta palanneen puolustajan vamman laatu pitäisi selvittää kuvauksissa, joten Nieminen tarttuu taas puhelimeen ja alkaa raivata puolustajalleen vapaita aikoja.

– Niämisen Ville moro, voisiksää hoitaa...

Meteoriitti iskee uudelleen joka syksy

Kopissa käy vilske. KeuPan toimitusjohtajan pestin tammikuussa jättänyt pitkäaikainen taustavoima Olli Raaska on juuri lähdössä, kun nykyinen puheenjohtaja-toimitusjohtaja Anders Pekkanen saapuu.

Pekkanen on kertomassa jääkiekon merkityksestä Keuruulle, kun Nieminen keskeyttää ja alkaa tarinoida alueelle muinoin pudonneesta meteoriista ja Keurusselän kraaterista.

– Sanotaan, että meteoriitti putosi tänne kauan sitten, mutta tuntuu kuin se jysähtäisi tohon kylälle joka syksy, Nieminen heittää.

Selväksi tuli, reilun 10 000 asukkaan keskisuomalaisessa kaupungissa on siis talvella hiljaista.

Viime vuosina lähitienoon laduilla on hiihdetty SM-hiihtojakin, mutta ne ovat yksittäisiä isompia tapahtumia. KeuPan kotiottelut tuovat pitäjään elämää lähes viikottain.

– Jääkiekko on tärkein asia tälle paikkakunnalle. Täällä ei ole kilpailevaa urheilua samassa mittakaavassa lähellekään. Siis sellaista, jossa puhuttaisiin valtakunnallisesta näkyvyydestä, Pekkanen sanoo.

KeuPan lähihistoria on silkkaa satutarinaa

Valmentajankopista näkyvät ulkojäät muistuttavat KeuPan historiasta. Yleisseura Keuruun Pallo perustettiin vuonna 1950.

– 1960-luvun alussa olin itse tekemässä siihen ensimmäisiä ulkojäitä. Katsomot tehtiin lumesta ja pelattiin jotain nelosdivaria, muistelee seuran kotiotteluiden vakiokävijöihin kuuluva Pekka Siiskonen.

Keuruun jäähalli valmistui vuonna 1995. Samana vuonna KeuPa HT erkani omaksi jääkiekkoseurakseen.

Myöhemmin talkoilla hallin yhteyteen rakennetun Soturi-klubin seinältä löytyvästä kuvagalleriasta voi ihastella KeuPa HT:n lähistoriaa, joka on huikea satutarina.

Pitkään II-divaria pelannut joukkue nousi Suomi-sarjaan ja juhli mestaruutta heti ensimmäisellä kaudella 2011–12. Kaksi vuotta myöhemmin hallin kattoon hinattiin jo toinen mestaruusviiri, vaikka seura oli talousvaikeuksien takia aikeissa luopua sarjapaikastaan vielä pari viikkoa ennen sarjan alkua.

Pelaajat keräsivät viime tingassa vaadittavat rahat kasaan.

Kolmas kerta sanoi KeuPalle toden, sillä kaksi kertaa Mestis-karsinnoissa kolmanneksi jäänyt seura nousi nyt laittamalla paperit sisään. Jälleen suuressa roolissa olivat pelaajat, sillä maalivahti Petri Pitkänen ja Taneli Maasalo puuhasivat Raaskan apuna taustoja kuntoon.

Maasalo on melkoinen seuraikoni: joukkueen ainoa keuruulainen pelaaja, kapteeni, ykkössentteri, markkinointipäällikkö ja välillä toimitusjohtajakin. On vaikea keksiä pelaajaa, joka olisi seuralleen tärkeämpi kuin hän.

– Kyllähän tämä melkoista hokielämää on, Maasalo naurahtaa.

”Ajankäyttöongelma, jos ei ehdi”

Vauhti on ollut niin kova, että seuraorganisaatiolla on ollut tekemistä pysyä perässä. Lounasravintolan pöytään siirtynyt puheenjohtaja Pekkanen ei kiistä talouspuolen haasteita, joista Raaskankin siirtäminen sivuun toimitusjohtajan tehtävistä viestittää.

KeuPa teki ensimmäisellä Mestis-kaudellaan 40 000 euron tappion. Turskaa tullee myös toisesta kaudesta, sillä osa raskaan kauden laskuista lankesi maksuun vasta syksyllä ja joukkueen osalta nihkeästi käyntiin lähtenyt kausi näkyi yleisömäärissä.

– Tähän saakka toiminta on ollut tappiollista, mutta ei niin hälyyttävästi, että tulevaisuus olisi vaarassa. Tulopuolta pyritään kasvattamaan ja se näyttää ensi kaudeksi jopa niin hyvältä, että kahden viime kauden tappiot pystytään kuittaamaan, Pekkanen vakuuttaa.

Toista kautta KeuPan puheenjohtana toimiva Pekkanen tietää, että jääkiekon kylkeen pitäisi pystyä kasvattamaan muutakin liiketoimintaa. Sen esimerkiksi Raaska sai huomata vaikeaksi.

Pekkanen on itse metallialan yrittäjä, jonka päivässä on rajallinen määrä tunteja. Nytkin hän pyytää puolitoista tuntia, että ehtii hakea tyttärensä koulusta ennen illan kotiottelua.

– Se on ajankäyttöongelma, jos ei ehdi. Vaimo ei sitä tahdo vaan aina ymmärtää, Pekkanen virnistää.

BB-talossa riittää kavereita

Sillä välin ehtiikin hyvin piipahtaa katsomassa paikallista nähtävyyttä, BB-taloa. Isosta omakotitalosta on vaikea erehtyä, sillä sen pihalla järjestystä valvoo KeuPan pelipaitaan puettu puukarhu.

Talon vakioasukkeihin kuuluvat esimerkiksi Lukon sopimuspelaajat: maalivahti Antti Karjalainen, puolustaja Roni Sevänen ja hyökkääjä Eetu Koivistoinen.

Karjalainen makaa alakerrassa kuumeessa, mutta Roope Niskanen, Keni Karalahti ja Konsta Mesikämmen ovat yläkerrassa Seväsen ja Koivistoisen kanssa katsomassa telkkaria.

– Ei ainakaan tylsää tule. Aina löytyy joku kaveri ja keksitään tekemistä. Yksin voisi päivät olla välillä pitkiä, Niskanen kertoo.

Kavereita tosiaan on riittänyt, sillä BB-talossa on käynyt tämänkin kauden aikana lähemmäs 20 asukasta.

– Ei yhteisasumisessa mitään haittoja ole. Hyvin on saatu poikien kanssa siivoiltua, kuten näet. Eilen ei jouduttu tämän eteen tekemään juuri mitään, Koivistoinen heittää ja saa porukan röhähtämään nauruun.

Multian traktori-isännät pakkasessa peleihin

Vierailu BB-taloon jää lyhyeksi, sillä on aika lähteä jälleen hallille. Jollain muullakin on kyseisenä perjantaina samat aikeet.

– Menestys näkyy yleisömäärissä heti. Nyt on voittoputki alla. Lippuja ja fanituotteita on mennyt heti kaupaksi paremmin, kertoo sekä KeuPan toimistolla että lipunmyynnissä vastaan tuleva Jani Humala.

Yhteensä KeuPan yleisökeskiarvo on Mestiksen kolmanneksi pienin, 508. 3–1-voittoa Jokipojista on seuraamassa kuitenkin 579 katsojaa.

Määrä riittää täyttämään katsomon mukavasti ja sinnikkäästi kannustanut rumpuryhmä paransi entisestään tunnelmaa hyytävyydestään kuuluisassa hallissa.

– Suomen kylmin, vahvistaa aika monta jäähallia nähnyt Nieminen.

Ei ihme, että puheenjohtaja Pekkanen toivoo kaupungilta myötämielisyyttä halliremonttiin. Samaten hän toivoisi keuruulaisten asettumista vieläkin sankemmin joukoin joukkueen taakse.

Pekkanen haaveilee siitä keuruulaisesta kiekkokulttuurista, mitä Lukon päävalmentaja Risto Dufva hänelle aikoinaan Lukko-yhteistyön alkaessa maalaili.

– Piti luoda niin kova kiekkobuumi, että sieltä Multian isännätkin lähtevät traktoreillaan peleihin. Ja pakkasrajana on 25 astetta, Pekkanen nauraa.

”Sanotaan, että meteoriitti putosi tänne kauan sitten, mutta tuntuu kuin se jysähtäisi tohon kylälle joka syksy.”

Ville Nieminen

”Se on ajankäyttöongelma, jos ei ehdi. Vaimo ei sitä tahdo vaan aina ymmärtää.”

Anders Pekkanen

Lukosta pidempiä lainoja

Keuruu

Länsi-Suomi

KeuPan Mestis-nousu sai Rauman Lukon kiinnostumaan keuruulaisista siinä määrin, että liigaseura halusi tiivistää yhteistyötä KeuPan kanssa pelkistä pelaajalainoista lähemmäs farmijoukkuemallia.

Molemmat joukkueet ovat olleet avauskauteen tyytyväisiä, joten sopimus jatkuu myös kahdella seuraavalla kaudella.

Seurojen on tarkoitus kehittää yhteistyötä niin, että Lukosta 260 kilometrin matkan Keuruulle ajavat pelaajat viettäisivät KeuPassa pitempiä jaksoja ja pelaisivat tutussa roolissa.

– Tällaisesta suunnitelmallisuudesta on puhuttu. Se olisi jopa niin pitkälle vietyä, että pelaajat pelaisivat samassa roolissa Keuruulla kuin mitä liigaan kaavaillaan. Kaikki kun eivät esimerkiksi ole niitä pistetehtailijoita tai ratkaisijoita, KeuPan puheenjohtaja Anders Pekkanen maalailee.

KeuPan valmentaja vaihtuu ensi kaudeksi, mutta yhteispelaajia Lukon kanssa tullaan hankkimaan tämän kauden malliin.

Neljästä yhteispelaajasta Lukko jatkoi sopimusta Eetu Koivistoisen kanssa, mutta Ville Hyvärisen, Riku Pitkäsen ja Eetu Karvisen optioita ei käytetty.

Lukko nappasi kuitenkin KeuPasta loppukaudeksi itselleen puolustaja Antti Jaatisen ja hyökkääjä Nestori Lähteen.

Kopin katosta roikkuva luu muistuttaa arvoista

Keuruu

Eetu Setänen, Länsi-Suomi

KeuPan sloganeihin kuuluu ihmisten joukkueen lisäksi myös kevään joukkue. Keuruulaiset ovatkin nousseet Mestiksen jumbopaikalta jo viidenneksi ja seilaavat parhaillaan kahdeksan ottelun voittoputkessa.

Päävalmentaja Ville Niemisen mukaan vireen takaa löytyy useampia asioita. Pelaajaliikenne on rauhoittunut syksystä, kesällä tehty kuntopohja alkaa kantaa ja muutosprosessi alkaa olla selvitetty.

Joukkueen tärkeistä arvoista urheilullisuudesta, sitoutumisesta ja taisteluhengestä muistuttaa KeuPan pukukopin katosta roikkuva naudan reisiluu. Luusta pelaajat eivät voi enää kalvaa, joten liha ympärille on tehtävä omilla teoilla.

– Tiesin, että uuden arvomaailman omaksuminen ja muutoksen tekeminen vie aikaa, Nieminen sanoo.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut