Juho Suoramaa on saanut nauttia urheilusta Äijänsuolla katsojana jäätyään sivuun urheiluseurarooleista Lukossa ja Pallo-Iiroissa. Kuva: Juha Sinisalo
Juho Suoramaa, jäit vuonna 2020 sivuun sekä työstäsi Rauman vastaanottokeskuksen johtajana että urheiluseurarooleistasi Pallo-Iirojen kilpailupäällikkönä ja Lukon liigajoukkueen viestintävastaavana. Mitä kuuluu nykyään?
"Kiitos kysymästä, hyvää kuuluu. Viime vuonna oli useampi pallo samanaikaisesti ilmassa, joten on ollut virkistävää välillä katsoa ja tehdä jotain ihan muuta. Olen saanut nauttia perheen kanssa ja aloittanut myös uudessa työssä."
Perataan mennyttä jalkapallokautta vähän tarkemmin. Iirojen miesten edustusjoukkue keräsi Kakkosen B-lohkossa 17 ottelusta 8 pistettä ja putosi kauden päätteeksi Kolmoseen. Mikä kaudessa meni mielestäsi pieleen?
"On mielestäni selvää, että ei ole yhtä tai kahta syytä heikon tuloksen takana, vaan moni asia meni niin pitkässä kuin lyhyessä pelissä pieleen. Kuluneeseen kauteen lähtö oli jo erittäin vaikea. Sarjanousijana pelasimme hyvän kauden 2019, mutta viime kauteen lähdettäessä joukkueessa tapahtui aivan liian paljon vaihtuvuutta. Joukkueen kasaamisessa oltiin jäljessä aikataulusta ja koronatilanteen takia joukkueen rakentamisen aikana toiminta oli kriittisessä vaiheessa jäissä, kun käytännössä koko seura oli lomautettuna.
Sekin on sanottava, että kaikissa pelaajahankinnoissa ei onnistuttu ja vaikka aikaikkuna joukkueen vahvistamiselle oli huomattavasti suppeampi, niin meidän olisi pitänyt pystyä paremmin onnistumaan Rauman ulkopuolelta tulleiden vahvistusten rekrytoinnissa.
Lopulta kun tieto kauden aloittamisesta tuli, niin joukkueella oli todella lyhyt valmistautumisaika ja miltei koko avaava kokoonpano oli vaihtunut. Toki moni muukin joukkue oli aloittamisen suhteen ihan samassa tilanteessa. Kausi olikin sitten vastoinkäymisiä toisensa perään. Päävalmentajan odotuksissa oli vaikea alku juuri lyhyen valmistautumisajan ja suuren vaihtuvuuden vuoksi, mutta tulevaan loukkaantumissumaan ei kukaan ollut varautunut. Oma kompetenssini ei riitä arvioimaan, kuinka paljon näissä oli taustalla lyhyt valmistautuminen, mutta joukkue koki monta epäonnistakin loukkaantumista. Tappioiden ja loukkaantumisten seuratessa toisiaan negatiivista kierrettä oli vaikeaa saada enää katki.
Siinä vaiheessa kun pelillisesti alkoi hieman näkyä valonpilkahduksia, niin päävalmentaja joutui jättämään tehtävänsä ja joukkueensa. Oltiin jo tekemättömän paikan edessä. Pelillistä kehitystä nähtiin myös loppukaudella Kimmo Hörkön johdolla ja moni nuori sai vastuuta edustusjoukkueessa, jos nyt jotain positiivista kaudesta jäi muisteltavaksi."
Millaisen vastuun kannat entisenä kilpailupäällikkönä edustusjoukkueen menestyksestä?
"Päävastuun. Oli kyse sitten urheiluseurasta, harrastustoiminnasta, yrityksestä tai vaikka ompeluseurasta, niin joku nimetty henkilö kantaa pääasiallisen vastuun."
Iirojen kauden 2020 joukkueessa pelasi poikkeuksellinen monta, laskentatavasta riippuen 6–7, ulkomaalaispelaajaa: englantilaiset James Whiting ja Stanley Bridgeman, venäläinen Kirill Radchenko, brasilialainen Nicolas Gomes Ramos, nigerialainen Chinedu Akuvuo, hollantilais-arubalainen Randell Harrevelt ja Turun alasarjoista tullut malilainen Haya Fofana. Miksi seurassa kallistuttiin kansainvälisyyteen?
"Pakon edessä. Neuvottelimme kaikkien pelaajien kanssa kesken kauden ja myös kauden jälkeen. Kaikki pelaajat haluttiin pitää. Ensimmäisen kierroksen jälkeen oli jo selvää, että vaihvuutta on luvassa paikkakunnalta pois muuttamisien ja lopettamisien myötä, mutta toisella kierroksella myös siksi, että jotkut pelaajat eivät halunneet joukkueessa jatkaa. Kuten aikaisemmin mainitsin, niin joukkueen rakentamisessa olimme hieman jäljessä aikataulusta alkuvuodesta ja koronan myötä kaikki hankinnat menivät jäihin.
Päävalmentaja kiersi muun muassa sopimuksettomien pelaajien tapahtumissa neuvottelemassa, mutta oli haastavampaa saada nopealla aikataululla paikattua poislähtijöitä suomalaisilla pelaajilla. Syy on kuitenkin aika looginen. Paikkakuntaa Raumalle vaihtaakseen kotimainen pelaaja vaati pääasiassa usein esimerkiksi työn pelaamisen lisäksi kun taas ulkomaisia pelaajia oli tarjolla ja valmiita tulemaan puolen vuoden sopimuksilla. Taloudellisesti EU:n sisäiset pelaajat olivat meille todella edullisia. EU:n ulkopuolelta tulleiden palkat pitivät sisällään asuntoja ja yhteistyökumppanien avulla saatuja aterioita.
Missään nimessä tämä ei siis ollut toivottu, eikä tavoiteltu tilanne. On myös hyvä nostaa esiin, että varsinkin ulkomaalaiset tarvitsevat erilaista tukea ja apua myös kentän ulkopuolella. Oleskelulupien ja käytännön asioiden hoitaminen sekä sosiaalinen tuki vaatii tunteja vapaaehtoispohjalta toimivalta taustaorganisaatiolta."
Hoidit tosiaan kilpailupäällikön tehtävää vapaaehtoistyönä ilman korvausta. Miten päädyit aikanaan pestiin ja mitä rooliin kuului?
"Seuran junioripäällikkö Pasi Lehtonen ehdotti aikanaan tehtävään. Tulin Pantsen päävalmentajakaudella tekemään edustuksen viestintää ja siinä joukkueenjohtajan tehtävissä ja myös ottelutapahtumien ympärillä puuhatessa kai Pasi näki, että välitin edustusjoukkueesta.
Rooliin kuului kilpailujaoston kasaaminen, edustuksen budjetointi ja kulujen seuranta, valmennuksen ja taustaryhmän kokoaminen sekä joukkueen kokoaminen yhteistyössä päävalmentajan kanssa. Tietenkin unohtamatta päävalmentajan tukemista työssään. Käytännön työt joukkueen kasaamisen suhteen sitten vaihtelivat suuresti päävalmentajan toiveiden mukaan. Esimerkiksi Akusti Salosen aikana kävin henkilökohtaisesti tapaamassa jokaisen pelaajan, jonka joukkueeseen halusimme. Scott Green taas päätoimisena itse hoiti neuvottelut ja pelaajahankinnat, jolloin tehtäväksi jäi lähinnä valmistella sopimukset sekä seurata että pysymme annetussa budjetissa. Päävalmentajien rekrytointiin pyysimme kilpailujaoston avuksi myös seuran urheilupuolen ihmisiä.
Lokakuussa 2019 ilmoitin seuran hallitukselle, etten 2021 kaudella enää toimi kilpailupäällikkönä."
Scott Green valmensi Raumalla puolitoista kautta. Kuva: Juha Sinisalo
Olit valitsemassa loppuvuodesta 2018 Iirojen päävalmentajaksi englantilaista Scott Greeniä, joka otti vastuulleen myös A-nuoret ja reservijoukkueen. Ensimmäisellä kaudellaan Green johti Iirot nousijajoukkueena Kakkosessa mukavasti seitsemännelle sijalle, toinen kausi jäi kesken joukkueen ollessa sarjassa viimeisenä. Miten arvioit Greenin aikaa Raumalla?
"Tuloksellisesti ensimmäinen kausi oli hyvä. Green oli työteliäs ja tekikin omien tehtävien lisäksi paljon sellaisia tehtäviä, joita varmasti Englannissa on hoitanut taustatiimi. Toinen kausi jäi tosiaan kesken, joten sitä kautta on vaikea arvioida kokonaisuutta.
Oli kyse sitten työelämästä ylipäätään tai urheilusta niin kokemukseni mukaan pääsääntöisesti jokainen haluaa tehdä parhaansa. Täydellisyyttä ei kannata etsiä mistään, eikä jalkapallon kolmanneksi korkeimmalta sarjatasolta varsinkaan. Scott tuli tekemään työtä omana itsenään ja toteutti muutosta, jota myös häneltä odotettiin. Juurisyy esimerkiksi joukkueen vaihtuvuuteen on etsittävä yksittäisten valmentajien sijaan edustusjoukkueen toiminnan johtamisesta."
Iirot tiedotti 4. elokuuta Greenin palaavan perhesyiden takia välittömästi kesken kauden Englantiin. 19. elokuuta Englannin seitsemännellä sarjaportaalla pelaava Gosport Borough tiedotti Greenin aloittavan apuvalmentajanaan. Yllätyitkö, että Green löysi uuden seuran niin nopeasti?
"Siitä löytynee konsensus, että jalkapallon taso Englannissa on kotimaatamme edellä. Scott Green tuli Raumalle valmentamaan ajatuksenaan, että saa arvokasta kokemusta aikuisten päävalmentajana toimimisesta ja saa samanlaista boostia uralleen kuin mitä sai 1980-luvulla pelaajana. En kuitenkaan niin alas löisi suomalaisen jalkapallon tilaa, että seitsemäs sarjataso Englannissa osa-aikaisena apuvalmentajana olisi askel uralla eteenpäin verrattuna täysipäiväisenä päävalmentajana Suomen kolmanneksi korkeimmalla tasolla.
En siis yllättynyt. Kyse on kuitenkin erittäin verkostoituneesta henkilöstä, ja hänen kanssaan miltei päivittäin tekemisissä olleena tiedän, että henkilökohtaiset syyt lähdön taustalla olivat ihan todellisia."
Iirojen valmentajat ja sijoitukset 2005–2020
Päävalmentajat:
Sijoitukset ja sarjatasot:
Iirojen päävalmentajan paikalla on riittänyt vaihtuvuutta, sillä miesten edustusjoukkueella on ollut viimeisen 15 vuoden aikana (2005–2020) kymmenen eri valmentajaa. Joukossa on ollut niin raumalaisia, ulkopaikkakuntalaisia kuin ulkomaalaisiakin. Onko päävalmentajan rekrytointiprosessissa tai urheilupuolen toiminnassa sinun näkökulmastasi jotain, joka kaipaisi viilaamista?
"Mielestäni olennaista tässä on, että urheilua johdetaan. Seuralla pitää olla selkeä suunnitelma siitä, mitä se haluaa sisällöllisesti edustusjoukkueen toiminnalta, omien junioripelaajien sisäänajamiselta ja siitä, että löytyy sopiva valmentaja seuran näköistä linjaa toteuttamaan. Vähän laajemmassa perspektiivissa kausi 2020 oli kuitenkin vain yksi kausi, jossa konkretisoitui se, ettei Pallo-Iirojen edustusjoukkueella ole ollut todellista urheilullista suunnitelmaa. Pallo-Iirot on tehnyt jo pitkään erinomaista työtä junioripuolella, mutta edustuksessa nämä muutokset näkyvät pidemmällä aikavälillä.
Siitä asti, kun tulin edustuksen viestintään vuonna 2015, pelaavasta rungosta on lähtenyt käytännössä joka vuosi tärkeitä pelaajia pois. Aloittaessamme kilpailujaoston uudella kokoonpanolla vuonna 2018 oli selvää, että edustusjoukkue tarvitsee Rauman ulkopuolelta pelaajia, mikäli seuran linjaamiin tavoitteisiin halutaan päästä. Tavallaan tehtävämme oli toimia ylimenokausien aikana ennen kuin junioripuolelta alkaisi tulla yhä enemmän runko- ja kärkipelaajia omista kasvateista.
Tuon strategian mukaan kilpailujaosto järjesti ulkopuolelta tuleville pelaajille töitä, asuntoja, ulkopuolisia sponsoreita, ruokaetuja ja niin edelleen. Mielestäni tuo malli oli varsin toimiva, ja tästä kiitos Vellu Varholle, Kasper Nyholmille ja Jere Tammelalle. Kuitenkaan mitään urheiluun liittyvää suunnitelmaa, mikä määrittelisi kuinka paljon, miten ja millä arvoilla edustusjoukkue harjoittelee sekä operoi ei ollut. Eikä sitä toki edellytettykään kilpailujaostolta.
Edustusjoukkueen toiminta on ollut aina kulloisenkin päävalmentajan näköistä. Urheilujohtamisen puutteessa on riski, että erilaiset signaalit joukkueen sisältä tai ulkopuolelta voivat vaikuttaa toimintakulttuurin muutoksiin liian rajusti, jolloin toiminnasta tulee poukkoilevaa. Kuitenkin pitää muistaa, että käytännössä pelaajat ovat suurimmassa osin amatöörejä käyttäen vapaa-aikaansa harrastukseensa. On mielestäni inhimillistä, että kun Pallo-Iirot on satsannut paljon juniorityön urheilullisiin sisältöihin tuloksekkaasti, niin paukkuja ei ole riittänyt ainakaan vielä samalla tavalla edustusjoukkueisiin."
Iirot pelaa ensi kaudella Länsi-Suomen Kolmosessa. Mikä olisi mielestäsi miesten edustusjoukkueelle sopiva sarjataso?
"Kulloinenkin sarjataso kertoo aina sen mitä toiminnalla on ansaittu. Hirttäytyminen johonkin ajatukseen missä pitäisi olla, mutta ilman selkeitä askelmerkkejä, tuottaa todennäköisemmin pettymyksiä.
Mielestäni sarjataso on sopiva sen mukaan, että junioripelaajat saavat siellä riittävän kehittäviä pelejä kontra sitten, että edustukselle annetut resurssit ja tavoitteet ovat kaikki linjassa. Resurssit Iiroilla ovat olleet Kakkosen tasolle ok, mutta pelaajien houkuttelemiseksi Raumalle tarvitaan jotain muutakin. Kilpailujaostossa toimineena kallistun yhä enemmän sille kannalle, että joukkueen tulisi koostua miltei täysin omista kasvateista tai Rauman seudulla asuvista pelaajista, ja sarjataso sen mukaan.
Toisaalta sitten tulossa on ilmeisen lahjakkaita juniorimaajoukkueiden portteja kolkuttelevia pelaajia, joita ei varmasti haluta kasvattaa muille. Siksi mahdollisimman korkealla sarjatasolla on merkitystä."
Miltä tilanne junioripuolella näyttää tulevaisuutta ajatellen?
"En ole oikea ihminen analysoimaan tarkemmin, mutta käsittääkseni ilmeisen hyvältä näyttää. Tyttöfutiksessa on pitkään jo ollut nostetta ja nyt esimerkiksi kolmessa ikäluokassa (D-C) pojissa Pallo-Iiroissa pelataan korkeimmalla sarjatasolla ja haasteryhmätkin toiseksi korkeimmalla. Kuten juniorivalmentaja Johan Suominen Twitterissä kirjoitti, niin näitä seuroja ei Suomessa valtavan montaa ole, jotka samaan pystyvät."
SPR:n Satakunnan piirin vastaanottotoiminnan johtajana ja Rauman vastaanottokeskuksen johtajana työskennellyt Juho Suoramaa on aloittanut uudessa työssä sosiaalipalveluita tarjoavassa Vasp Oy:ssa. Urheiluseuratyökin kiinnostaa miestä edelleen. Kuva: Juha Sinisalo
Vaihdetaan vielä lyhyesti toiseen sinulle rakkaaseen lajiin eli jääkiekkoon. Hoidit Lukon liigajoukkueen viestintää syksystä 2018 kesään 2020. Millainen kokemus se oli?
"Hieno kokemus. Minuun luotettiin täysin ja saimme Lukossa vapaat kädet visioida ja toteuttaa viestintää. Visuaalisuus, huumori ja yhteisöllisyys olivat avainsanoja ja mielestäni näissä onnistuttiin. Olisi ollut mahdollisuus jatkaa sopimusta, mutta oli hyvin epävarmaa pystyisinkö tulevassa työssäni sovittamaan yhteen tätä viestintää, päivätyötä ja perhettä. Lisäksi ajattelin, että seuraava askel viestinnässä olisi ollut läsnäolon lisääminen."
Olet myös kannattajaryhmä Raumam Boikatte perustajia, tosin sittemmin jättänyt vastuuroolin nuoremmille. Miltä intohimoisesta kannattajasta tuntuu seurata, kun Lukko porskuttaa Liigan kärjessä?
"Päällimmäinen tunne on ylpeys. Toiminta on parhaalla tolalla koskaan oman kannattajuuteni aikana. Lukossa iso muutos on tapahtunut nimenomaan urheilun johtajuudessa. Resurssit, ammattitaitoiset ja hyvät ihmiset oikeilla paikoilla niin olen varma, että jatkumoa tälle on tulossa."
Olet nyt pitkästä aikaa päässyt seuraamaan urheilua kannattajana ja vanhempana ilman seuraroolia. Kiinnostaako urheilun parissa työskenteleminen vielä?
"Kiinnostaa ehdottomasti ja olisihan se hienoa päästä tekemään esimerkiksi viestintää ja markkinointia täysipäiväisesti."
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.