Tunteet olivat monella pinnassa, kun Pallo-Iirojen toiminnanjohtaja Janne Koivisto kiersi perjantaina kentällä kättelemässä miesten edustusjoukkueen pelaajia.
Taistelu pimeässä illassa ei tuonut kaivattua palkintoa. PPJ pystyi tekemään tarvittavat maalit ja kampesi itsensä ensi kaudeksi Kakkoseen. Vipuvartena helsinkiläiset pystyivät käyttämään vierasmaalisääntöä.
Pallo-Iirojen kohtalona on lähteä yrittämään nousua uudelleen. Edessä on toinen peräkkäinen kausi Kolmosessa.
Se ei kuitenkaan ole sinikeltaisin silmin katsottuna katastrofi. Ei ainakaan yhden yön nukkumisen jälkeen.
– Ainut harmi on se, että nousumahdollisuuksia tulee niin harvoin. Se on aina vuoden setti, Koivisto huomauttaa.
– Se nouseminen on niin julmetun vaikeaa. Kun pääsee pelaamaan noususta, paikka pitäisi käyttää.
Samassa paikassa Pallo-Iirot haluaa olla myös ensi syksynä. Paluu Kakkoseen on yksiselitteinen päämäärä.
– Ensi vuodelle on ihan selvä tavoite. Käytännössä meidän pitää lähteä voittamaan jokaista ottelua, Koivisto linjaa.
– Urheilussa se on suhteellisen vaikeaa, ehkä jopa mahdotonta, eikä sarjan voittaminen välttämättä sitä edes vaadi. Ei voi kuitenkaan olla mitään muuta tavoitetta.
Joukkueen runko pysyy hyvin kasassa
Tulevaankin kauteen Pallo-Iirojen miesten edustus lähtee Kimmo Hörkön valmennuksessa. Hänen sopimuksessaan oli optio, jonka käyttämisestä seura tiedotti syyskuun puolivälissä.
Tämän kauden joukkueen runko on pysymässä hyvin kasassa, vaikka julkaistuja jatkosopimuksia onkin vasta kolme.
Maalivahti Miko Lainio, puolustaja Markus Babb ja keskikenttäpelaaja Topias Silvennoinen ovat aikanaan allekirjoittaneet sopimukset, jotka kattavat myös ensi kauden.
Varmuudella ryhmästä poistuu kokenut Jussi Aalto, jonka pelaajaura päättyi perjantain nousukarsintapeliin.
– Nyt nuollaan haavat ja käydään pelaajien kanssa tilanteet läpi. Selvitetään, kuinka moni haluaa heittäytyä kohti sitä tavoitetta, että halutaan voittaa jokainen ottelu, Koivisto luonnehtii.
Tosin hän on jo käytännössä pelaajien ajatuksia selvittänytkin.
– Voi olla, että joku lähtee tuosta hakemaan paikkaa korkeammalta, mutta mitä on korostettu, että sen pitää olla selkeästi korkeampi sarjataso, Koivisto painottaa.
– Olen saanut pelaajilta palautetta, että moni on syttynyt tähän juttuun. Otamme sen kiitollisena vastaan.
Parempi ympäristö kuin kilpailijoilla jo nyt
Pallo-Iirot pyrkii käytännössä rakentamaan pelaajille niin hyvää toimintaympäristöä, että muualle ei tarvitsisi lähteä. Toki seuran tavoitteena on työntää pelaajia myös urallaan eteenpäin.
– Me pystymme tarjoamaan aika paljon paremman ympäristön kuin moni muu tässä sarjassa. Kunhan saataisiin vielä toiminnan tasoa nostettua, Koivisto sanoo.
– Siinä iso rooli on Hörkön Kimmolla. Hänelle täytyy nostaa hattua, sillä hänen asenteensa tulee vääjäämättä johtamaan siihen, että taso nousee, hän jatkaa.
– Lähdetään siitä liikkeelle, että meidän toimintamme on niin hyvää yksilötasolla, joukkuetasolla ja seuratasolla, että se nousu tulee. Ei sen enempää.
Taso heitteli liikaa jopa pelin sisällä
Koivisto näkee, että perjantain ratkaiseva karsintapeli oli kuin Pallo-Iirojen kausi pienoiskoossa. Avausjaksolla raumalaiset olivat hyviä, mutta toisella jaksolla kotijoukkue ei pystynyt jatkamaan samalla tasolla.
Jatko-ottelussa alkoi aueta saumaa, kun veteraani-ikäiset vastustajat alkoivat väsyä ja taistella kramppeja vastaan. Siitä huolimatta niskalenkki jäi ottamatta.
– Valtaosassa tämän kauden peleistä olimme parempia kuin vastustaja. Olimme jopa ylivoimaisia. Mutta kun urheilussa se parempi ei aina voita, Koivisto huomauttaa.
– Kun tulee tiukka paikka, se vaatii luonnetta. Loppukaudesta meillä oli monta kertaa tiukka paikka, ja tuo joukkue alkoi jo näyttää, että sitä luonnetta löytyy.
Ei vain hyviä ihmisiä,vaan myös voittajia
Pallo-Iirojen mahdollisuudet näyttivät jo karkaavan Kolmosen ylemmässä jatkosarjassa, mutta joukkue nousi hankalasta tilanteesta jyräämällä ensin Turun Palloseuran reservijoukkueen Äijänsuolla ja kukistamalla lopuksi FC Ålandin vieraskentällä.
Suoritukset avasivat paikan jatkokarsintaan.
– Ilman osaamista sulla ei ole yhtään mitään, mutta se ei yksin riitä. Mukana on myös henkinen puoli. Sun täytyy uskaltaa olla parempi, Koivisto näkee.
– Pitää pystyä myös henkisesti menestymään kovassa paikassa. Meidän pitää pystyä kasvattamaan ei vain hyviä ihmisiä, vaan myös voittajia.
– On rohkea heitto, että on vain ajan kysymys, koska noustaan, mutta siihen koko tekemisen pitää tähdätä. Pitää olla riittävästi heittäytyjiä ja riittävästi uskoa omaan tekemiseen.
Edustusjoukkue on päätepiste
Miesten edustusjoukkue ei ollut ainut Pallo-Iirojen ryhmä, jolla oli kauden viimeisissä peleissä panosta. Iirojen C-poikajoukkuetta ei oltu nähty SM-lopputurnauksessa 15 vuoteen, mutta tänä syksynä niihin rymisteli peräti kaksi joukkuetta.
Sekä C14 että C15 saivat huomata vielä olevansa kovassa seurassa, mutta lopputurnauspaikat olivat kuitenkin seuralle tärkeitä maamerkkejä toiminnan kehittymisestä.
– Me olemme tekemässä kokonaisvaltaista juttua. Edustusjoukkue on vain yksi joukkue muiden joukossa, mutta se on päätepiste, johon meidän junioripolkumme päättyy, Koivisto luonnehtii.
– Edustuksessa nähtiin tällä kaudella todella nuoria pelaajia, mutta niin sen täytyy ollakin. Voi olla, että se ajatus jossain vaiheessa muuttuu, mutta ei ihan lähiaikoina.
Asetelmana kalastajakylä vastaan muu maailma
Vaikka nousu jäi nyt haaveeksi ja tappion maku oli karvas, Koiviston suuhun jäi loppukaudesta myös toisenlainen maku.
Palloliiton palkkalistoilta kesällä Iirojen toiminnanjohtajaksi palannut raumalainen sai huomata, että paikalliset ihmiset kiinnostuivat syksyn huipennuksesta.
– Nostan hattua esimerkiksi Lukolle, joka oli mukana fiilistelyissä ja otti omissa kanavissaan meidän juttuamme esille, Koivisto kiittelee.
– Se lämmitti pirusti sydäntä, ja arvostan sitä suuresti. Kalastajakylä vastaan muu maailman tuli hienolla tavalla esiin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.