Pallo-Iirot pestasi päätoimisen valmennuspäällikön alle 10-vuotiaiden joukkueisiin – tällainen on toimenkuva

Jasper Ahosen tehtävä on helpottaa vapaaehtoisten valmentajien taakkaa.

| Päivitetty

Pallo-Iirojen uusi lasten joukkueiden valmennuspäällikkö Jasper Ahonen painottaa, että nuorimmille pelaajille on tärkeää oma pallo. Kuva: Juha Sinisalo

Jalkapalloseura Pallo-Iirot on palkannut 9-vuotiaiden ja nuorempien joukkueista vastaavan valmennuspäällikön.

Tehtävässä aloittaa Jasper Ahonen, joka on tähän saakka toiminut seurassa vuonna 2015 syntyneiden poikien joukkueen vastuuvalmentajana.

– Tehtäväni on olla arjessa mukana sekä helpottaa vapaaehtoisten valmentajien tehtäviä, Ahonen tiivistää.

Ahosen, 23, vastuualueeseen kuuluu raumalaisseurassa noin 130 pelaajaa ja 30 valmentajaa.

Pallo-Iirojen edustusjoukkueessakin muutaman ottelun pelannut Ahonen kertoo, että hän käy kaikkien ikäluokkien harjoituksissa vähintään kerran viikossa.

– Viikkokalenterini koostuu hyvin pitkälti näiden ikäluokkien harjoituksissa käymisestä. Varmaan noin 9–10 harjoitusta viikkoon tulee.

Lisäksi Ahonen jatkaa 2015 syntyneiden poikien vastuuvalmentajana.

Lajiymmärrystä, energiaa,harjoitusten suunnittelua...

Pallo-Iirojen tausta-ajatus lasten joukkueiden valmennuspäällikön pestaamisessa on se, että jalkapalloharrastusta aloittelevien pelaajien harjoituksia saadaan kehitettyä.

Ahosen mukaan valmentajien kuorman keventäminen ja valmentajien auttaminen harjoitusten suunnittelemisessa on avainasemassa.

– Voin auttaa harjoitusten perusorganisoinnissa, eivätkä harjoitusten sisällötkään ole kaikille itsestäänselvyys. Joillain valmentajilla on pelaajataustaa, ja he ymmärtävät harjoitukset, mutta voi olla, että jotkut tarvitsevat apua myös lajiymmärrykseen, Ahonen sanoo.

Ahosen mukaan pienet lapset kaipaavat valmentajiltaan innostunutta otetta.

– Kaikilla valmentajilla ei välttämättä ole sellaista persoonaa, että pystyisi olemaan jatkuvasti energinen. Siihen annan myös vinkkejä.

Valmennuspäällikön tehtäviin kuuluu joukkueiden vuosisuunnitelmien tekeminen. Lisäksi Ahonen voi antaa valmentajille ideoita harjoitusten sisältöön.

– Se voi olla monelle valmentajalle sellainen kohta, jossa tarvitaan vähän jeesiä. Koko ajan täytyy keksiä harjoitteita, jotka palvelevat niitä asioita, joita halutaan opettaa lapsille.

Lapsi hymy huulilla harjoitusten jälkeen

Myös vanhempien asettama vaatimustaso asettaa paineita valmentajille.

– Vanhemmiltakin tulee aika paljon palautetta, mikä heidän mielestään menee huonosti. Sitä on ajateltu myös, Ahonen sanoo.

Millä tavalla vanhemmille välittyy harjoitusten onnistuminen?

– Välitön palaute on se, kun lapsi tulee treeneistä. Onko hänellä hymy huulilla vai tuleeko hän itkien autoon? Onko lapsella ollut kivaa treeneissä? Siitä se lähtee, Ahonen toteaa.

Jasper Ahonen pelasi itsekin Pallo-Iiroissa 4-vuotiaasta tämän vuoden kevääseen saakka. Kuva: Juha Sinisalo

Jokaiselle lapselle huolehditaan oma pallo

Mitä 9-vuotiaiden ja nuorempien harjoituksissa lapsille opetetaan? Ahonen näkee, että tärkeintä on pallon kanssa touhuaminen.

– Jokainen saa harjoituksissa oman pallon alusta alkaen ja oppii kuljettamaan sitä. Tehdään mahdollisimman taitavia pelaajia.

Lapset ovat vasta egosentrisessä (itsekeskeisessä) vaiheessa, joten he eivät välttämättä näe kentällä muuta kuin itsensä ja pallon.

– Pelitaktiset jutut ehditään oppia myöhemminkin, Ahonen sanoo.

Pallo-Iiroissa jokainen ikäluokka harjoittelee yhtenä joukkueena. Ikäluokan sisällä on kuitenkin useita peliryhmiä. Peliryhmät eivät nuorimmissa ikäluokissa ole lukkoonlyötyjä, mutta myöhemmin pelaajia voidaan jaotella myös tasoryhmiin.

– Osa lapsista on erittäin kilpailullisia ja osa harrastaa rennommin. Sen takia tarjoamme kaiken tasoisille ryhmiä, jotta kaikille tulisi sopiva kokemus. Valmentaja loppupeleissä päättää, kuka missäkin ryhmässä pelaa.

Ei täysin tavaton palkkaus

Valmennuspäällikön palkkaaminen pienten lasten joukkueille ei ole tavatonta, toteaa Palloliiton eteläisen alueen seurakehittäjä Taneli Haara.

– Seurat ovat panostaneetkin alkupään harrasta-jien valmennukseen. Yleensä niissä joukkueissa valmentajatkin ovat aloittelevia, joten he tarvitsevat koulutusta ja tukea tekemiseen, Haara kertoo.

Lasten ja nuorten valmennuksen kehittäminen on Haaran mukaan yksi Palloliiton painopisteistä.

– Valmennuksen täytyy olla hauskaa, liikuttavaa ja toiminnallista. Se on todella tärkeää harrastamisen alkuvaiheessa, Haara sanoo.

Huuhkajapolulla Pallo-Iirotkin voi päästä kansainvälisiin otteluihin

Pallo-Iirot on mukana Suomen Palloliiton johtamassa 11–14-vuotiaiden Huuhkajapolussa, joka alkaa ensi vuonna.

Poikien Huuhkajapolku ja tyttöjen Helmaripolku tähtäävät suomalaisen huippujalkapalloilun kehittämiseen.

Huuhkajapolkuun pääsi mukaan 16 seuraa ja Helmaripolkuun kahdeksan.

Polkuihin kuuluvat muun muassa valtakunnalliset Huuhkaja- ja Helmariliigat sekä 12–14-vuotiail-le kansainväliset turnaukset, joissa parhaat suomalaiset joukkueet pääsevät mittaamaan tasoaan ulkomaalaisia joukkueita vastaan.

Huuhkaja- ja Helmaripolun aikana Palloliitto aloittaa myös pelaajatarkkailun maajoukkueita varten. Tarkkailu alkaa 13–14-vuotiaista pelaajista.

Huuhkajapolkua voikin Pallo-Iirojen valmennuspäällikkö Kimmo Hörkön mukaan ajatella myös nuorten pelaajien polkuna kohti maajoukkuetta.

– Ei se sitä tarkoita, että Palloliiton väkeä olisi jokaisessa tapahtumassa tarkkailemassa pelaajia. Mutta kyllä heitä silloin tällöin turnauksissa on mukana, Raumallakin.

– Tällä tavalla saadaan pienempienkin seurojen pelaajia mukaan maajoukkuekuvioihin nuoremmasta alkaen, Hörkkö toteaa.

Huuhkaja- ja Helmaripolkujen tavoitteet on asetettu seurojen ja Palloliiton kesken. Kimmo Hörkön mukaan Huuhkajapolussa mukana olevien seurojen ja joukkueiden toimintaa mitataan ennalta asetettujen mittareiden mukaan.

Tarkoitus ei ole kuitenkaan luoda seuroille valmista mallia siitä, miten joukkueiden tai pelaajien tulisi pelata.

– Jokainen seura tekee omat johtopäätöksensä siitä, miten ne haluavat pelata. Seurat ja joukkueet saavat tukea Palloliitolta ja Eerikkilän urheiluopistosta, Hörkkö valaisee.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut