Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti käväisi Lukon vieraana – tällaisia vinkkejä hän antoi sponsoreita kaipaaville urheilijoille ja seuroille

Kuopion Palloseuran pääomistaja ja pankkiiriliike Icecapitalin toimitusjohtaja kannustaa urheilijoita ja seuroja miettimään, pyytävätkö he sponsoreilta vain rahaa vai tarjoavatko jotain vastineeksi.

| Päivitetty

Kun Rami Aarikka huomaa Länsi-Suomen valokuvaajan räpsivän haastattelutilanteessa valokuvia, Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja hakee välittömästi jääkaapista firmansa tuotteen ja kaataa Ari Lahdelle lasillisen.

Näkyvyys kelpaisi Aarikalle, mutta olut ei Lahdelle. Palloliiton puheenjohtaja, Kuopion Palloseuran pääomistaja ja pankkiiriliike Icecapitalin toimitusjohtaja pitää huolta julkisuuskuvastaan ja kieltäytyy kohteliaasti.

Joskus Lahti ja Aarikka ovat tosin sanoneet toisilleen kyllä, kiitos. Lahti kuuluu Wirvoitusjuomatehtaan pienomistajiin. Wirvoitusjuomatehdas puolestaan on yksi KuPS:n pääyhteistyökumppaneista.

Kukko-logon ilmestyminen KuPS:n pelipaitaan julkaistiin aikanaan vuonna 2015 samassa tiedotustilaisuudessa kuin entisen yhdysvaltalaisen superlupauksen Freddy Adun siirto KuPS:n paitaan.

– Adulla ei hirveän paljon ollut yhteistyösopimuksen kanssa tekemistä. Enemmän kysymys oli siitä, että KuPS on tunnettu brändi Savonmaalla ja Laitila halusi tehdä siellä itsensä tunnetuksi, Lahti kertoo.

Yritykset haluavat myös vastinetta

Yhteistyötä ehdotti Lahti, jonka mieleen oli tullut leikkisä Kukko–kalakukko-synergia oluen ja savolaisen perinneruuan välillä.

– Ari kysyi, mitä te haluatte tältä alueelta ja mihin te haluaisitte vaikuttaa. Paketti räätälöitiin sen mukaan, Aarikka taustoittaa.

Ainakin urheilullisen menestyksen kannalta kumppanuus on mennyt nappiin. KuPS on voittanut kukon kiekuessa jalkapallon Veikkausliigassa värisuoran: SM-kullan 2019, -hopean 2017 ja -pronssin 2018.

– Kaikkien urheiluseurojen kannattaa miettiä sponsoreitaan, Aarikka vitsailee.

Heitossa piilee myös tietynlainen totuus. Wirvoitusjuomatehtaan ja KuPS:n esimerkki kertoo, että urheilusponsoroinnissa ei riitä enää se, että seura tarjoaa rahan vastineeksi vain näkyvyyttä verkkareissa, laitamainoksessa tai nettisivuilla.

Esimerkiksi Feran entinen toiminnanjohtaja Mikko Virtanen ei halunnut käyttää koko sponsorointi-sanaa, koska se oli hänen mielestään vanhanaikainen.

Wirvoitusjuomatehdaskin meni Savoon sillä ajatuksella, että kun tuote tulee ihmisille tutuksi, myyntiluvut nousevat.

– Väitän, että tänä päivänä on aika vähän sponsoreita, jotka lähtevät pelkästään tukemaan urheilua, kyllä tekemisellä pitää olla myös joku vastine, Aarikka sanoo.

Myyminen helppoa, molempien etu ei

Ari Lahti näkee asian hyvin pitkälti samalla tavalla. Hän korostaa, että urheilun – urheilijoiden, seurojen ja liittojen – pitäisi päivittää ymmärrystään asiakkaasta.

– Liike-elämä on kovempaa päivä päivältä. Pitäisi ymmärtää, mitä se yritys, joka laittaa rahaa urheiluseuraan, haluaa.

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas sponsoroi urheilua Aarikan mukaan kymmenillä tuhansilla euroilla, mutta kuitenkin alta sadan tonnin. Karkeimmat kyselijät pyytävät edelleen rahaa urheiluunsa tarjoamatta juuri mitään vastineeksi.

– Myyminen on suht helppoa, mutta se jokin lisäarvo, mikä saa eurot kilisemään myös sponsoroivan yrityksen kassaan, ei ole aina niin helppoa löytää, Lahti sanoo.

Jalkapallopomo muistuttaa, että pelkkä passiivinen näkyvyys ei ole pitkässä juoksussa seurankaan kannalta välttämättä paras vaihtoehto.

– Jotkut brändit saattavat oman tunnettavuutensa takia haluta näkyä paljon ja etsivät halpoja tapoja, mutta se ei ole houkutteleva lähtökohta myöskään urheiluseuran kannalta. Monipuolisempi, arvokkaampi sisältö luo pohjan pitkäjänteisemmälle yhteistyölle, Lahti huomauttaa.

– Seuroilla ei välttämättä ole tämän alan osaamista, kun taas yrityksissä vastassa on ammattilaisia, Aarikka lisää.

Sukupolvien Unelma onnistui liiankin hyvin

Lahden mielestä hyvä esimerkki onnistuneesta näkyvyydestä ja lisäarvosta on, luonnollisesti, Palloliiton kehittämä Sukupolvien Unelma -konsepti.

Siinä rajattu joukko yrityksiä sitoutui vuodeksi tukemaan suomalaisen jalkapalloilun menestystekijöitä kaikilla tasoilla. Yli sukupolvien elänyt unelma oli Suomen miesten arvokisapaikka, joka toteutui marraskuussa.

– Se onnistui heti vähän liiankin hyvin, Lahti naurahtaa.

– Nyt mukaan lähteneet yritykset saavat puolessatoista kuukaudessa vastineeksi sen arvon, mitä maksavat koko vuoden kumppanuudesta. Ja näkyvyys tulee vain kasvamaan.

EM-kisapaikka on näkynyt Palloliiton yhteistyökumppanirintamalla. Lahden mukaan yritykset ovat jopa itse ottaneet nyt liittoon yhteyttä.

– Yhteistyökumppaneille on paljon helpompi käydä puhumassa, ovet avautuvat paljon helpommin, Lahti kuvailee.

– Yrityskentässä on selvästi havahduttu, että jalkapallo on iso laji. Koska kyseessä on valtakunnallinen laji, Palloliiton näkökulmasta haluammekin toimia isojen kuluttajabrändien kanssa.

MM-kisoista putoaminen maksoi Italialle miljardin

Esimerkkejä isoista kuluttaja-brändeistä ovat vaikkapa Finnair ja VR, jotka tulisivat tahtomattaankin hyötymään EM-kisapaikasta.

Jopa kymmenettuhannet suomalaiset suuntaavat kesällä lentokoneilla ja junilla Kööpenhaminaan ja Pietariin, jossa Suomi pelaa kisojen alkulohkonsa.

Palloliitto saa EM-kisoihin osallistumisesta Euroopan jalkapalloliitolta 9,25 miljoonan rahapotin, mutta EM-paikan todellinen arvo on Lahden mukaan paljon suurempi.

Hän luettelee, miten liitto tulee myymään fanituotteita ja esimerkiksi ravintolat kisakatsomoissa omia tuotteitaan. Vaikeammin laskettava vaikutus on, miten mahdollinen jalkapallon suosion nousu harrastuksena vaikuttaisi kansanterveyteen.

Lahti näkee suomalaisten itsetunnon saaneen kisapaikan myötä sopivan buustin, joka tulee sekin näkymään taloudellisesti.

– Otan vertailukohdaksi, että kun Italia ei päässyt Venäjän MM-kisoihin, niin The Financial Times laski, että se maksoi Italialle välillisesti noin miljardi euroa. Suomi ei nyt ihan niissä luvuissa liiku, mutta kisapaikan kohdalla puhutaan isoista luvuista, useiden kymmenien miljoonien eurojen tuotoista.

Pääomistajan osingot tulevat tunteina

Ari Lahti lähti Kuopion Palloseuran toimintaan mukaan jo 1990-luvun lopussa, kun taustayhtiö KuPS Oy oli ajautunut pahoihin talousvaikeuksiin.

Lahti, 56, on laskenut sijoittaneensa KuPS:n reilun 20 vuoden aikana noin 6–7 miljoonaa euroa. Miksi?

– Se on aika yksinkertainen syy, eikä sillä ole sponsoroinnin kanssa mitään tekemistä, Lahti hymyilee.

– Se on ollut kotiseututyötä ja omaa panostusta yhteiskuntavastuuseen rakastamani lajin parissa. Haluan nuorille esikuvia paikallisesti, että he lähtisivät mukaan jalkapalloon ja liikuntaan.

Rahoja on tarvittu, sillä KuPS on tehnyt viime vuosina tappioita puolesta miljoonasta miljoonaan.

Sijoituspankkiirina omaisuutensa tehnyt Lahti tietää, että KuPS:sta ei kannata odottaa omia eurojaan takaisin.

Sen sijaan urheilu maksaa takaisin kokemuksina, kuten syksyllä varmistuneena Suomen mestaruutena.

– Tässä ne osingot, mitkä normaalisijoittamisessa tulevat, saa hieman eri tavalla. Ne tulevat tunnekuohuina, tunteina sekä ylä- ja alamäkinä, mitkä saa kokea, Lahti kuvaili tuolloin lokakuun lopulla Iltalehdelle.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut