Pelaajakehitys: Miten kävi, kun Mestis-seura kohtasi A-nuorten SM-liigajoukkueen?

Tapparan junioripuolella ei ole nähty ulkomaalaispelaajien vyöryä, mutta täysin kotimaisin voimin kirvesrinnoissa ei operoida. Vuonna 2001 syntynyt ja 192-senttinen Hugo Haš siirtyi kirvesrintoihin Sparta Prahan B-junioreista. Kaksi vuotta Tampereella viihtynyt Martin Bodak (1998) puolestaan jatkoi matkaansa Kanadan junioriliigaan WHL:ään.

Yksi konkreettinen esimerkki Suomi-kiekon nykytilasta ja pelaajien osaamisesta nähtiin keskiviikkona, kun Tapparan A-nuoret ja Mestiksen LeKi kohtasivat harjoitusottelussa torstaina.

Lopputuloksena oli LeKin voitto  8–0 (2–0, 1–0, 5–0), mutta puhtaasti tulosta tuijottamalla tasoerosta saa turhan värittyneen vaikutelman. Jos nostaa esiin, että kahden A-ikäisen maalivahdin (Kimmo Rautiainen ja Leevi Nikkinen) torjunnat menivät tasan 24–24, sekään ei anna kuin yhden tarkastelukulman.

Moniulotteisuutta tavoiteltaessa on pakko arvioida ottelua pidemmän kaavan kautta. Tällä tapaa:

LeKin kokoonpanossa oli peräti 15 vuonna 1996 tai sen jälkeen syntynyttä – siis A-ikäisiä pelaajia, jotka voisivat ikänsä puolesta pelata yhä myös oman ikäluokkansa SM-liigassa.

– Tietysti pitää muistaa, että A-ikäisiä on kolmesta eri seurasta eli HPK:sta, Tapparasta ja Ilveksestä, Juha Juujärvi huomauttaa.

Jos tuomareita ei lasketa, "kasarin kasvatteja" eli 1980-luvulla syntyneitä kaukalossa nähtiin vain yksi. LeKin nestori Jaakko Kerisalmi on syntynyt vuonna 1988.

Toisaalta vastapuolella eli Tapparan A:n paidassa ei kuitenkaan nähty kuin kolme 2000-luvulla syntynyttä: 17-vuotias puolustaja Jaakko Vuorinen ja saman pelipaikan "nollaykköset" eli Iivari Räsänen ja tshekkilupaus Hugo Has.

Kentällä olisi todennäköisesti nähty neljäskin millenniumin kasvatti, ellei Patrik Puistola olisi tällä viikolla U17-maajoukkueen matkassa.

Tapparan A:ta valmentava ja pitkän Mestis-kokemuksen hankkinut Juujärvi on nähnyt vastaavan A vastaan Mestis-kamppailun ennenkin.

– Silloin peli päättyi Mestis-joukkueelle 10–1, ja johtopäätös oli, että onko tasoero todellakin näin suuri, Juujärvi muistelee.

Entä sitten tällä kertaa?

– Tasoeroa on, mutta tuloksen taakse katsomalla näkyy muutakin. Kahden ensimmäisen erän kolmesta maalista yksi tuli ohjurilla, kaksi maila vastaan maila -väännöistä. Ruuti vain loppui kesken, juniorit hävisivät vahvemmalle. Ja kun jokaisessa tilanteessa sai ja piti vääntää täysillä, se kulutti energiaa, joka näkyi kolmannessa erässä myös henkisellä puolella.

Päätöserän viidestä maalista yksi tuli tyhjiin, ja sen jälkeen LeKin Mestis-miehistö teki vielä yhden veskarin taakse.

– Syöttökovuus ja syöttöjen laatu on Mestiksessä parempi, tässä pelissä ero oli iso myös viimeistelyssä. LeKi käytti kahta vaille kaikki paikkansa, me emme yhtään. Paikkoja kyllä oli, samoin ylivoima-aikaa, Juujärvi vertaa.

Mitä nyt nähdyn kaltaisesta kohtaamisesta sitten voi oppia?

– Meillä on A:ssa monta pelaajaa, jotka oppisivat pelaamaan tuota peliä, jos he saisivat näitä pelejä pelata. Toisaalta kolikossa on kaksi puolta: osa pelaajista kehittyy paremmin, kun ei koko ajan joudu ihan niin koville.

Nykymuotoinen Mestis ei ole ysiluokkalaisten tai lukion juuri aloittaneiden mopoautoilijoiden sarja muuta kuin harvojen poikkeusten osalta.

– Patrik Laine ja (Jesse) Puljujärvi pystyivät pelaamaan Mestiksessä jo 16-vuotiaina, ja liigassa vuotta myöhemmin, mutta jos pelien tasoa ajatellaan yleisen massan mukaan, silloin kärki ei taas kehity maksimaalisesti. Ihan  

Suomalaisia sarjajärjestelmiä voi piirrellä ruutupaperilla jos jonkinlaisessa muodossa, mutta kaikki vaikuttavat tekijät eivät ole hallittavissa.

– Liigan laajentuminen, ulkomailta avautuneet pelipaikat ja Jokereiden siirtyminen KHL:ään ovat vaikuttaneet. Tilaa on tullut kaikilla tasoilla entistä nuoremmille pelaajille.

A:ssa on aiempaa nuorempia pelaajia, toisaalta osalla joukkueista on riveissään myös liigakokemusta hankkineita ysikutosia eli yli kaksikymppisiä. 

– On silti vaikea sanoa, mitä on menetetty eri sarjojen ikärakenteiden muuttuessa, Juujärvi arvioi.

Mikä sitten on oleellista, kun nuorten pelaajien kehitykselle halutaan antaa paras buusti?

– Tilannetta on mietitty yksilöiden kehityksen kannalta. Mestiksen etuja ovat arjen kovempi kilpailu, kokeneiden pelaajien panos ja esimerkki ja sarjan pelillinen taso: vauhti ja järjen merkitys, Juujärvi analysoi.

– Ei Mestis kuitenkaan ole itseisarvo. Jos rooli Mestis-joukkueessa pieni, eli selviydyt kyllä mukana, mutta et tuota, niin se on aina riski. Vastuuseen pitää kasvaa, siksi iso rooli A:ssa on parempi kuin mukana oleminen Mestiksessä, Juujärvi huomauttaa.

Samaa mieltä on myös keskustelua vieressä kuunteleva LeKin päävalmentaja Miikka Kuusela.

– Pelaajien kehittymiseenhän tässä pyritään, ja vielä niin, että arki on hallinnassa, suunniteltua eikä mitään kimpoilua. Pelatessa muutaman vuoden ikäero näkyy selvästi, mutta nuorista pelaajista on aina vaikea sanoa, koska he pystyvät ottamaan valtavan isoja kehitysharppauksia lyhyessä ajassa, Kuusela sanoo.

Mestis-joukkueen valmentaja näki keskiviikon Mestis–A-kamppailun samassa valossa kuin A-nuorten penkin takana ollut Juujärvi.

– Jos pelaajien kehityksen kannalta miettii, niin sarjojen välillä näyttäisi olevan kuilu. Ei se 8–0 silti kerro koko totuutta, ei se nyt "kahdeksan–nolla-peli" ollut, vaikka olimmekin toista erää lukuun ottamatta pelin päällä valtaosan ottelusta, Kuusela pohtii.

Kuuselan joukkueessa 2000-luvulla syntyneitä oli  yksi: alle 18-vuotiaiden maajoukkueen runkopuolustaja Toni Utunen.

Hermeksen kasvatti sai viime kaudella jo ensimmäiset minuuttinsa Liigassakin, mutta Sorsapuiston ulkoilmaottelun vajaan kahden minuutin jääajasta ei vielä voi vetää johtopäätöksiä muuta kuin potentiaalista. Utusesta tuli samalla ensimmäinen vuonna 2000 syntynyt Liigassa *).

Vuotta nuorempi Mikko Kukkonen nähtiin tositoimissa jo pari kuukautta aiemmin lokakuussa. Kiekkoareena käsitteli jukuripakin debyyttiä viime syksynä useassakin jutussa, esimerkiksi jo Pitsiturnauksessa.

Mihinkään nuoruusennätyksiin Mestiksessä ei pyritä, mutta toisaalta on sula mahdottomuus muodostaa Liigan alapuolelle toista täysammattilaissarjaa, jossa nuoria ei olisi kuin mausteena.

– Siihen tässä pyritään, että jokaiselle pelaajalle löytyisi oikea pelipaikka ja -taso. Hyvä kombinaatio on sellainen, että joukkueessa on myös aikuisikäisiä pelaajia, joiden pitää olla luonteeltaan ja persoonina sellaisia, että tulevat juttuun näiden nuorten kanssa – ja osaavat tarvittaessa myös kouluttaa heitä, Kuusela hymähtää.

Nyt pelatun "testipelin" jälkeen LeKi luisteluttaa kaukaloon perjantain Suomen Cupin starttiinsa kentällisen verran partanaamoja, kun 34-vuotias Ossi Pellinen, Tommi Välimaa ja usean Mestis-kauden jo pelanneet Sami Laakso ja Tuomas Koskinen ilmestyvät rosteriin.

*) Knoppitietona todettakoon, että KooKoon Santeri Salmela (synt. 2000) pelasi ensimmäisen liigaottelunsa samana päivänä kuin Tapparan samana vuonna syntynyt Toni Utunen.

Lisää aiheesta

Barkov ja Haapala mukana hiomassa Tapparan nuorten yksilötaitoa

Haanpää: "Mestiksen on laitettava itsensä kuntoon"