Yksi aikakausi raumalaisessa voimailussa on päättymässä. Kim Päivöke on ollut tuttu näky paikallisilla saleilla joulukuusta 1986 lähtien, ja seuraavan vuoden alusta saakka hän on kiertänyt myös kisatapahtumia.Vuosi toisensa jälkeen penkkipunnerrus on lennättänyt miehen Yhdysvaltoihin WABDL:n MM-kisoihin.
Ensimmäinen kerta oli 2005, ja yhteensä Päivöke on nähty kisoissa 15 kertaa. Joka kerta hän on myös noussut jossain sarjassa palkintokorokkeelle.
Nostotrikoot ja rannesiteet on jälleen pakattu. Edessä on taas yksi keikka Atlantin toiselle puolelle.
Viimeinen keikka.
– Tämä on game over -kisa, Päivöke ilmoittaa napakasti.
Korona muutti maailmaa
Edellisen kerran WABDL:n mitaleista on nostettu syksyllä 2019 Las Vegasissa. Sen jälkeen koronaviruspandemia nappasi otteeseensa koko maailman, ja moni perinteinen urheilutapahtuma jäi järjestämättä.
– Siinä se päätös syntyikin. Tämä korona taisi tehdä sen, että huomasin, että elämässä voi olla jotain muutakin kuin tähtäämistä joka vuosi johonkin kisoihin, Päivöke huomauttaa.
Viimeiselle kilpailureissulle miestä motivoi myös lapsille tehty lupaus. Päivöke on luvannut viedä jokaisen kertaalleen Yhdysvaltoihin.
Nyt on nuoremman tyttären eli Jeminan vuoro.
– Täytin 50 vuotta tämän kuun alussa, ja tässä on pian 36 vuotta kilpailtu. Elämässä täytyy ihan oikeasti jotain muutakin olla.
Päivöke myöntää, ettei hän tällä kertaa ole tähdännyt kisoihin kuin pari kuukautta.
– Eihän se mihinkään riitä, mutta käydään nyt vielä kerran kiittämässä liiton presidenttiä ja kertomassa, että nämä olivat nyt tässä, Päivöke sanoo.
– Ja show vedetään joka tapauksessa.
Kolmatta kertaa Renoon
Tällä kertaa kisat järjestetään Renossa, jossa Päivöke on kilpaillut kahdesti aiemminkin ja josta kaikki sopivasti hänen osaltaan vuonna 2005 alkoi.
Takana on täysi tusina kisoja Las Vegasin kasinokaupungissa, ja kerran kilpailut on järjestetty Anaheimissa.
Renossa on tehty myös Päivökkeen ennätys penkkipaidalla eli 260 kiloa, mutta sellaisista raudoista hän ei enää haaveile.
Nostot tehdään nyt raakana, ja jonkinlainen vertailupohja voisi olla kolmen vuoden takainen 177,5 kilon tulos.
Raumalainen ei osallistu yleiseen sarjaan vaan ainoastaan oman ikäryhmänsä eli 47–53-vuotiaiden veteraanien 100-kiloisiin.
– Olen sellaisessa kunnossa, että 150 täytyy saada. Jos joku kilpailutilanne tulee, niin voihan siinä villiksi heittäytyä, hän sanoo.
Koskiselle debyyttimatka
Yksin Päivöke ei Renoon lähde, vaan kisoissa nähdään myös toinen raumalainen eli 35-vuotias Marika Koskinen.
Siinä missä kaiken kokenut Päivöke on lähdössä viimeiselle kisareissulleen, Koskisella on edessään ensimmäinen kerta.
– Jännittää. Sanotaan, että lähdetään vähän soitellen sotaan tällä kokemuksella, hän tokaisee.
Kyseessä ovat Koskiselle vasta elämän kolmannet voimanostokisat. Debyyttinsä hän teki vuosi sitten Raumalla Soilun muistokisoissa, ja tältä vuodelta takana on FPO-liiton SM-kisa Turussa.
Niistä irtosi hopeamitali.
Kilpailemisesta hänellä tosin on vankka kokemus, mutta laji oli toinen. Vuoteen 2012 saakka Koskinen kilpaili kouluratsastuksessa ja edusti Rauman Ratsastajia.
– Olin tavallaan hyvä, mutta kilpailin seura- ja aluetasolla. Ehkä hevostouhuissa tuli vähän sellainen tilanne, että ajattelin, että elämässä pitää olla jotain muutakin, kun pienen ikäni olin sitä tehnyt, hän miettii.
– Kun hevostouhut loppuivat, kuntosali tuli saman tien kuvioihin. Vuodesta 2013 saakka olen tavoitteellisesti treenannut.
Renossa Koskinen nostaa 67 kilon sarjassa. Hän osallistuu sekä yleiseen sarjaan että 33–39-vuotiaiden ikäluokkaan.
– Kymmenen vuoden väli tässä oikeastaan on, kun en kilpaillut missään. Nyt lähdetään yrittämään parasta ja katsotaan, mihin se riittää.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.