Pitsiturnauksen pioneerityö antaa Lukolle selkänojaa korona-ajan ottelutapahtuman rakentamisessa – "Suunnitteluun on käytetty tosi paljon aikaa"

Koronaviruspandemian luomat erityisolosuhteet tuovat monenlaista pähkäiltävää, kun Lukko pyrkii rakentamaan ottelutapahtumastaan turvallista.

| Päivitetty

Mikael Eklöfillä on tänä syksynä ollut yksi työtehtävä ylitse muiden. Lukon markkinointi- ja tapahtumajohtaja on käyttänyt liki kaiken työaikansa siihen, että seuran ottelutapahtumasta saadaan turvallinen ja viranomaismääräysten mukainen.

Koronaviruspandemian takia moni pieni asia pitää nyt tehdä toisin kuin ennen.

Viikon päästä kaiken pitää olla valmiina. Liigakausi käynnistyy torstaina HPK:n ja Kärppien kohtaamisella, ja Lukko avaa sesongin perjantaina kotiottelulla Tapparaa vastaan.

– Suunnitteluun on käytetty tosi paljon aikaa. Minkä me näemme etuna ja vahvuutena, niin me olemme tehneet Pitsiturnauksessa pioneerityötä, Mikael Eklöf huomauttaa.

Pitsiturnaus antoi suunnittelupohjaa

Pitsiturnaus oli syksyn ensimmäinen tuhansien ihmisten sisätapahtuma koko Suomessa. Lukko näki paljon vaivaa tapahtumaan osallistuneiden ihmisten turvallisuuden eteen ja sai jälkikäteen positiivista palautetta.

Ja mikä tärkeintä, koronavirustartuntoja ei turnauksen jälkeen raportoitu.

– Ne kokemukset antoivat meille suunnittelupohjaa. Seurasimme turnauksessa ihmisten käyttäytymistä ja kävimme läpi myös esimerkiksi kentänhoitajien havintoja, Eklöf paljastaa.

Edelleen Pitsiturnaus on syksyn suurin liigatapahtuma. Torstaina TPS:n ja Tapparan välistä harjoituspeliä seurasi 2 035 katsojaa.

– Olemme tehneet todella syväanalyyttistä tutkintaa. Olemme myös konsultoineet monen alan asiantuntijoita ja saaneet jaettua kokemusta, kun muut liigaseurat ovat järjestäneet harjoituspelejään.

Kuusi lohkoa vaihtui neljään

Työtä ei ole helpottanut epävarmuus tulevasta. Liiga ilmoitti juhannuksen tienoilla, että kausi käynnistyy lokakuun alussa eli pari viikkoa normaalia myöhemmin.

Kuitenkin vasta tämän viikon tiistaina aluehallintovirastot kertoivat, millaisilla rajoituksilla lokakuun tapahtumiin saa ottaa yleisöä.

Linjauksen mukaan lokakuussakin voi järjestää yli 50 hengen yleisötilaisuuksia niin sisällä kuin ulkonakin, kunhan turvavälit ja riittävä hygienia pystytään varmistamaan.

Liigan kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä ehti kertoa päivää aiemmin, että seurat pyrkivät 40–60 prosentin katsojakapasiteettiin.

Lukon kohdalla prosenttiluku on 57,78, sillä Äijänsuolle otetaan ainakin lokakuussa 2 600 katsojaa, kun hallin maksimikapasiteetti on nykyään 4 500.

Pitsiturnauksesta kapasiteetti on pudonnut sadalla katsojalla.

– Pitsiturnauksessa yleisölohkoja oli kuusi, nyt neljä. Meillä oli työnimenä alle 700 katsojan lohkot, ja sen takia yleisöä otetaan nyt hieman vähemmän, Eklöf perustelee.

Kaikki neljä lohkoa pitävät sisällään vielä erillisiä katsomolohkoja, eli halli on pilkottu kymmeniin minilohkoihin.

– Tässä on mietitty altistumisasioita. Tavoite on, että jos todetaan tartunta vaikka A3-katsomossa, niin tällä järjestelyllä ja toiminnalla pystytään rajaamaan jäljitys siihen katsomonosaan, Eklöf kertoo.

Maskipakko yhdessä katsomolohkossa

Katsomolohkoihin Lukko myy numeroimattomia lippuja. Kausikorttipaikat on merkitty erikseen, mutta muuten katsomolohkosta saa etsiä paikan vapaasti.

Kapasiteetti lohkoissa on laskettu niin, että ihmisten on mahdollista seurata peliä turvaetäisyyksien päästä. Lohkojen välillä ei ole mahdollista liikkua pelin aikana.

– Keskimääräinen ryhmäkoko peleissä on kolme ihmistä. Me toivomme, että ryhmät pysyvät tiiviinä, jolloin muihin katsojiin jää turvaetäisyys, Eklöf painottaa.

– Ratkaisu, että joka toinen penkki olisi tyhjä, on huono ratkaisu. Se tarkoittaisi, ettei peliä voisi katsoa oman perheenjäsenen vieressä, Lukon toimitusjohtaja Timo Rajala huomauttaa.

Lukko painottaa, että ottelutapahtumaan ei pidä saapua sairaana. Seura linjaa ottelutapahtumansa turvallisuusohjeessa, että kuumemittausta tullaan tekemään tapahtumahenkilökunnalle ja tarvittaessa myös yleisölle. Kuumeisia ja silminnähden flunssaoireisia henkilöitä ei päästetä halliin ilman tarkempaa selvitystä tilanteesta.

Hallissa on luonnollisesti runsaasti käsidesiautomaatteja, ja sisäänkäynneillä on myös tarjolla kertakäyttöisiä kasvomaskeja. Lukko suosittelee yleisöä käyttämään maskeja, mutta maskipakkoa peleissä ei ole.

Paitsi yhdessä katsomossa: B5-katsomon yläosassa on lohko, jossa edellytetään ja valvotaan kasvomaskin käyttöä.

– Ostamalla lipun B5-katsomoon voit olla varma, että kaikilla samassa katsomossa on maskit kasvoillaan, Rajala viestittää.

Kausikortteja myyty aivan entiseen malliin

Lukko avaa toistaiseksi lipunmyynnin vain lokakuun peleihin, koska yleisörajoitukset saattavat olla jo marraskuussa toisenlaiset. Kausikortteja Lukko on myynyt noin 1 500 eli yhtä paljon kuin ennen viime kauttakin.

Seisomakatsomon kausikortit ovat menneet kaupaksi niin hyvin, ettei irtolippuja käytännössä ole tarjolla.

– Käytännössä kaikki kausikortit menivät jo keväällä. Muutamia peruutuksia on tullut, mutta puhutaan yksittäisistä tapauksista, Rajala kertoo.

Koska koronarajoitusten takia katsomoihin voi ottaa vähemmän väkeä, monet seurat ovat lähteneet nostamaan lippujen hintoja. Lukonkin lipunhinnoissa on tapahtunut nousua verrattuna viime kauteen.

– Hiukan nostettiin, mutta esimerkiksi halvimman istumapaikan hintaa ei nostettu. Hinnat ovat kuitenkin tismalleen samat kuin viime keväänä päätettiin. Ne olisivat olleet nämä, oli koronaa tai ei, Eklöf kertoo.

Eetu-kettu piti jättää pois

Yksi elementti puuttuu kokonaan, kun kausi ensi viikon perjantaina käynnistyy. Lukon maskotti Eetu-kettu ei ole paikalla.

– Eetu-kettu on ollut äärettömän vaikea kysymys. Se on maskotti, jonka ajatus perustuu läsnäoloon ja kosketukseen. Maskotin tarkoitus sotii kaikkia koronaohjeistuksia vastaan, Eklöf huokaa.

– Ainakaan alkuun Eetu-kettu ei ole läsnä ollenkaan. Eikä myöskään uusi Inga-kettumme.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut