Olympiapronssi tuo kullekin Suomen naisten maajoukkueen pelaajalle Jääkiekkoliitolta 3 000 euron bonuksen.
Lisäksi Olympiakomitea antaa naisleijonille 40 000 euroa. Kun se jaetaan Etelä-Koreassa olleiden 23 kisapelaajan kesken, pelaajakohtainen yhteispotti kohoaa liiton bonuksen kanssa lähelle 5 000 euroa.
Miehet olisivat saaneet pronssista liitolta jaettavaksi 120 000 euroa. Olympiakomitealta oli tarjolla jaettavaksi 40 000 euroa, mutta mitalijahti loppui jo puolivälierissä.
Naiskiekkoilijalle 5 000 euroa on iso raha.
– Se tarkoittaa sitä, ettei tarvitse mennä kesätöihin – vaikka mä menen silti, hyökkääjä Sara Säkkinen virnistää.
Lukiota käyvät Säkkinen, 19, ja hyökkääjä Petra Nieminen, 18, olivat Suomen joukkueen nuorimmat pelaajat.
Molemmat opiskelevat Kuortaneella ja pelaavat Jääkiekkoliiton Team Kuortaneen väreissä Naisten Liigaa. Lukion jälkeen molempien suunnitelmissa siintää Yhdysvaltojen yliopistokiekkoilu.
Huipputason jääkiekon ja opiskelun yhdistelmä on määrätietoisille nuorille pelaajille vastustamaton hybridi.
– On ihan selvä, että pelaajavirta vie toiselle puolelle "lampea", kun ajattelee millaiset mahdollisuudet Pohjois-Amerikassa on tarjolla. Yhtä aikaa on mahdollista hankkkia ammatti ja harjoitella ammattimaisesti, eikä siitä tarvitse maksaa, naisten maajoukkuevalmentaja Pasi Mustonen sanoo.
Suomessa aikuisikäisille pelaajille tällaiseen luodaan vasta edellytyksiä.
Naisten koripallossa on kuultu sellaisiakin äänenpainoja, että on huolestuttavaa, jos pelaajakehitys ulkoistetaan Pohjois-Amerikkaan. Kyse on tietysti näkökulmasta, painotetaanko kotimaisen sarjan kehittämistä vai yksilöiden eteenpäin saattelemista.
Naisten jääkiekko on hieman samassa asemassa. Vaikka seuratyötä halutaan ammattimaistaa, Jääkiekkoliitto ei pane pahakseen, vaikka pelaajavirta vie kärjen osalta Pohjois-Amerikkaan.
– Pojissa se ei meidän näkemyksemme mukaan ole paras vaihtoehto, kun taas naisissa niin on, liiton toimitusjohtaja Matti Nurminen sanoo.
Kahteen kärkimaahan verrattuna suomalaisilla on eniten kiinni kuromista luisteluvoimassa ja nopeustaitavuudessa. Naisleijonat on juuri tästä syystä hakenut peli- ja kamppailukovuutta pelaamaalla poikajoukkueita vastaan.
Kaikki olympiajoukkueen naiset ovat tänä talvena myös harjoitelleet poikien kanssa.
– Kuortaneella olemme treenanneet poikien kanssa tiistaisin ja keskiviikkoisin. Lisäksi olin joulutauolla Tapparan B2-poikien mukana, Petra Nieminen kertoo.
Tunnettavuus kasvussa
Päävalmentaja Mustonen muistuttaa, että taso nousee maailmalla koko ajan.
– Jenkeillä ja kanadalaisilla on ammattimaiset olot. Maailmalla mennään muuallakin kovaa karkuun. Etelä-Korea on satsannut valtavasti, Kiinassa on kaksi joukkuetta ammattilaisia ja Japanissa mittavat voimavarat, Mustonen erittelee.
– Suomi-kiekon uusi strategia on valmisteilla, ja aika paljon täytyy tapahtua, jos nais- ja tyttökiekosta ei tule yksi painopistealueista. Niitä valitaan neljä–viisi, Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela ennakoi.
Naiskiekon tunnettavuus on kasvanut Suomessa.
– Olosuhteet täytyy saada sellaisiksi, että pelaamisesta ei tarvitse maksaa naisten liigassa. Nais- ja tyttökiekkoon tarvitaan myös vahvempi pelaajapolku, Nummela paaluttaa.
Oulussa omistauduttu
Liittovetoisen Kuortaneen lisäksi lajiväki toivoo seuroilta entistä vahvempaa sitoutumista naiskiekkoiluun.
Oulu on jo nyt hyvä esimerkki. Kärpät operoi Naisten Liigan suurimmalla budjetilla, kun rahaa on kasattu 100 000 euroa. Kärppien toiminta on monella muullakin saralla astetta ammattimaisempaa kuin kilpailevissa seuroissa.
– Kärpät on kehittänyt pelaajapolun, josta voi nousta kansainväliselle huipulle. Muutamissa seuroissa asia on alussa ja ovat halukkaita tekemään asioita, päävalmentaja Mustonen sanoo.
Kärppien naisten joukkueen päävalmentaja Mira Kuisma työskentelee seurassa kokoaikaisesti.
– Aloitin työt Kärpät ry:ssä vuonna 2010 ja aloin tunkea omaa juttua eteenpäin. Kun samalla toimistolla ollaan, naisten asiaa pystyy tuomaan aina vähän esillä.
– Kiinnostus heräsi myös Kärpät Oy:n puolella, kun Juha Junno oli toimitusjohtajana. He alkoivat seurata tuloksiamme, Junno laittaa yhä edelleen viestejä ja kyselee, miten pelit ovat menneet, Kuisma avaa asenneilmaston muuttumista.