Jouluun valmistautuminen on juhlan aikaa Valentin ja Lucie Claireaux’n Chanell-koiralle. Kun Lucie loihtii keittiössä ranskalaisia jouluherkkuja, päivystää beagle herkeämättömällä tarkkuudella lattialle tippuvia suupaloja.
Ja herkkuja ranskalaisparin joulupöydässä todella riittää: mereneläviä, ankkaa, hanhenmaksapateeta, juustoja, valkosipulileipää, karamellisoituja omenoita, suklaamoussea...
– Jossain kohtaa jouluateriaa vatsa voisi syödä vielä vaan lisää, mutta silloin aivojen täytyy sanoa, että nyt riittää, Valentin kuvailee nauraen ammattiurheilijan arkeaan, joka jatkuu myös jouluna.
– Aattona herkuttelemme enemmän, mutta joulupäivänä ruokalistalla on jo pääasiassa kalaa ja kasviksia, Lucie kertoo.
Ruuasta nautiskelun ohella myös sali, jäätreeni ja lenkkeily kuuluvat Valentinin joulun pyhien ohjelmaan.
– Treenit ovat meille jouluna vapaaehtoisia, mutta oma aikani käy pitkäksi ellen tee mitään. Treenin jälkeen oloni on myös niin hyvä, etten osaisi olla tekemättä mitään.
– Ja Chanell on monta kertaa päivässä muistuttamassa, että ulos pitää päästä lenkille, Valentin naurahtaa.
Tänä vuonna Chanell onkin eräänlainen joulun prinsessa, sillä se saa aattona ainoat paketit.
– Meillä on täällä jo niin paljon tavaraa, ettemme tarvitse lisää. Sovimme, ettemme tänä jouluna osta mitään toisillemme. Vietämme kuitenkin eräällä tapaa matkalaukkuelämää, emmekä aina tiedä miten nopeasti muuton aika voi koittaa, pariskunta kuvailee.
Viime vuonna Claireaux’n pariskunta pääsi ystäviensä kanssa Tampereella nauttimaan suomalaisesta jouluateriasta, jolla pari tutustui myös kinkkuun.
– Kinkku oli hyvää, mutta itse pidän kuitenkin enemmän kalkkunasta, Valentin kuvailee.
– Itse tykästyin yllättäen maksalaatikkoon! Ystävät sanoivat, että se on ruoka, jota joko vihaa tai rakastaa, Lucie kertoo.
Suomalaisia jouluruokia ei silti tänä vuonna perheen aattopöydässä juuri nähdä, vaan tarjoilu noudattelee ranskalaista linjaa juomia myöten.
– Kun Valentin oli maajoukkueen kanssa Ranskassa, tilasin netistä hänen hotellilleen ranskalaisia viinejä, jotka sitten kulkeutuvat hänen mukanaan tänne Suomeen, Lucie kertoo.
Vaikka Lidl onkin yllättänyt parin positiivisesti ranskalaisten tuotteiden valikoimillaan, ovat juuri viinit, hanhenmaksapatee ja alppijuusto hankittu Ranskasta ja perinteiset joulutuoksukynttilät Kanadasta.
Ruuan lisäksi lumi ja perhe ovat Valentinille joulun tärkeimpiä asioita. Tänä vuonna lumi jäänee vähiin, mutta Claireaux’n pariskunta saa aattona odotettuja vieraita, kun Valentinin vanhemmat matkaavat Raumalle Kanadasta Saint-Pierre ja Miquelonin pieneltä saarelta noin 5 000 kilometrin päästä.
– He ovat käyneet kerran aikaisemmin Suomessa ja se oli heille tosi iso juttu, sillä vanhempani eivät ole monesti poistuneet omasta kotikaupungistaan. Viime vierailulla he kuvailivat, että kotikaupungissani ja Raumalla elämänmeno on jollain tapaa samanlaista. Olen myös itse huomannut tämän saman, Valentin sanoo.
Vaikka etäisyys on suuri, Valentinin suku elää ja hengittää Lukon arjessa mukana aina isoäidin Lukko-vanttuita myöten. Perhe onkin suorastaan vuorattu Suomesta lähetetyillä Lukko-fanituotteilla.
Vanhempien joulunajan Rauman-vierailussa toki myös jääkiekolla on iso rooli.
– Kun he viimeksi vuosi sitten olivat Suomessa, Valentin loukkaantui juuri päivää ennen, eivätkä vanhemmat nähneet häntä pelaamassa, Lucie muistelee Valentinin saamaa ranteen viiltohaavaa.
– Olen tosi innoissani, että äiti ja isä pääsevät tällä kertaa katsomaan pelejäni. Erityisiä paineita se ei aiheuta vaan ennemminkin juuri hyvänlaista innostusta, Valentin kuvailee odottavaisena.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.