Liigakauden puhutuin aikalisä on helppo nimetä. Sen nappasi Lukon päävalmentaja Pekka Virta 20. tammikuuta Hämeenlinnassa, kun peliä oli pelattu 59.06 ja raumalaiset johtivat 0–6. HPK:n leiriä temppu ärsytti, mutta se kuvasti Virran tapaa ajatella. Hän halusi turvata maalivahti Lassi Lehtisen nollapelin.
Virta haluaa, että hänen valmentamansa pelaajat saavat mainintoja ansioluetteloonsa ja nimeään näkyviin. Tuo aikalisä otti HPK:lta mahdollisuuden päästä jatkamaan myllytystä pitkään kiekkoon turvautunutta väsynyttä Lukon viisikkoa vastaan.Nolla säilyi, ja pelin jälkeen kaikki puhuivat Lehtisestä. Hän teki liigahistoriaa saalistamalla nollapelin vain viidellä torjunnalla.Samalla säilyi Lehtisen nollaputki, joka kasvoi lopulta 296 minuutin ja 48 sekunnin mittaiseksi. Pitempään yhtäjaksoisesti on pystynyt maalinsa pitämään puhtaana vain Kärppien Justus Annunen.
Koko tammikuun aikana Lehtinen päästi selkänsä taakse vain yhden maalin. Hän torjui Lukolle viisi voittoa torjuntaprosentilla 98,92 ja maalikeskiarvolla 0,20. Ne toivat Lehtisen, helmikuussa 22, ansioluetteloon hienon merkinnän. Hänet valittiin tammikuun parhaaksi liigapelaajaksi.
– Kyllähän se hyvältä tuntuu, että saa tuollaisen kunnianosoituksen. Se kertoo, että jotain on tehnyt oikein, mutta se kertoo myös, että jos maalivahti tuollaisen saa, joukkueellakin kulkee ihan hyvin, Lehtinen kommentoi.
Kaksi kassaria kuukauden parhaina
Rauma oli tammikuussa todellinen kuumien kassarien kaupunki, sillä myös A-nuorten SM-sarjan kuukauden pelaajan palkinto matkasi länsirannikolle. mKunnian sai Alex Mäkelä, joka myös aloitti vuoden vakuuttavassa vireessä kolmella nollapelillä.
Mäkelä, 20, on tällä kaudella ollut selkeästi Lukon A:n ykkösmaalivahti. Viime kaudellakin hän pelasi paljon, mutta jakoi silti torjuntavastuuta saksalaisen Tobias Ancickan kanssa. Kahdella viime kaudella hän on ollut 11 kertaa myös Lukon liigajoukkueen kokoonpanossa.
– Totta kai myös joukkue edellä on suorittanut tosi hyvin, mutta ”Aksu” on pelannut tosi hyvin koko kauden. Ei vain tammikuuta, Lukon A:n maalivahtivalmentaja Petri Vehanen arvioi.
– Lassin suoritus puolestaan on ihan käsittämätön. Tammikuussa yksi maali, miten sitä voi edes kommentoida?
Helponnäköisyys tekee jopa tylsäksi
Lehtisen torjuntavireestä kiitoksen voi suunnata liigajoukkueen maalivahtivalmentajalle Mikael Vuoriolle, kun taas Vehanen on tehnyt töitä Mäkelän kanssa. Vehanen seuraa kuitenkin myös tarkkaan edustusjoukkueen harjoittelua.
– Lassi on sielläkin tasainen suorittaja, Vehanen huomauttaa.
– Mistä itse tykkään, niin kaikessa positiivisuudessaan hän on aika tylsä maalivahti. Hän tekee kaiken helponnäköisesti.
Vehanen huomauttaa, että Lehtisessä ja Mäkelässä on hyvin paljon samaa. He ovat rauhallisia torjujia, joiden on turhaodottaa vetävän kärrynpyörää maalillaan.
– Molemmat ovat teknisesti erittäin taitavia. Perusasiat ovat kunnossa, joten he ovat erittäin tyylikkäitä maalivahteja, Vehanen kehuu.
– Hyvin paljon he näyttävät samalta tuolla kaukalossa. Molemmissa on paljon samaa, sillä he ovat aika eleettömiä.
Molemmat ovat myös varsin pienikokoisia maalivahteja. Virallisten mittojen mukaan Lehtinen on 183-senttinen ja 76-kiloinen, Mäkelä taas 177-senttinen ja 74–kiloinen.
– Molemmat korvaavat taidolla ja osaamisella ne viimeiset puuttuvat sentit, Vehanen näkee.
Vehasesta kahdesti kuukauden paras
Omalla urallaan Vehanen, 43, ansaitsi kaksi kuukauden pelaajan titteliä kotimaan kiekkoliigassa. Hänet arvostettiin sarjan parhaaksi joulukuussa 2001 ja lokakuussa 2009.
– Silloin ekalla kerralla sai auton vielä. Siistin Bemarin sain kuukaudeksi käyttöön, Vehanen muistelee.
– Totta kai se valinta on hieno juttu, mutta ei se niin sanotusti itse tarkoitus ole. Enemmän se kertoo tehdystä työstä. Kyllä SM-liigassa sen verran pelaajia on, että kyllä se ihan kova juttu on.
Kuukauden parhaan liigapelaajan titteli on jaettu syyskuusta 1993 lähtien, ja 16 kertaa se on osunut Lukon pelaajalle. Lukon maalivahdeista kunniamaininnan ovat Vehasen lisäksi saaneet Boris Rousson, Tom Draper ja Ryan Zapolski.
– Uskoisin, että aika paljon voittoprosentit merkkaavat, kun maalivahti palkitaan, Vehanen toteaa.
– Vaikka torjuntaprosentti olisi 95, en usko, että valintaa tulee, jos voitot ovat menneet 3–3. Kaiken pitää natsata, ja koska maalivahti on isossa roolissa hyvässä ja pahassa, niin riman täytyykin olla vähän korkeammalla, raumalainen järkeilee.
Terveisiä kaikille sinkkutytöille
Lehtinen ei tammikuussa suostunut häviämään yhtään peliä, ja muutenkin hän pysäytteli kiekkoja melkoisessa hurmiossa.
Pitkä nollaputki katkesi lauantaina, kun HIFK pystyi tekemään maalin, mutta Lehtisen aloittamien pelien voittoputki ei. Lauantain pelin jälkeen HIFK:n päävalmentaja Jarno Pikkarainen tarjosi lehdistötilaisuudessa selitystä Lehtisen huippuvireelle:
– Nuori rakastunut maalivahti vetää kyllä kovassa flow’ssa, hän tokaisi.
Lassi Lehtinen, mitä Pikkarainen tarkoitti?
– En tiedä, en tiedä. Ehkä se yritti tällaista vähän erilaista psyykkausta.
Et tunnista tuollaista parisuhdestatusta?
– En tunnista kyllä. Että kaikille sinkkutytöille vaan terveisiä, Lehtinen kuittaa.
Kahden miehen maalivahtitandemi kantaa joukkuetta, muistuttaa Vehanen
Vaikka Lassi Lehtinen on maalivahtitilastojen selvä ykkönen ja tammikuun paras liigapelaaja, hän ei kauden alussa ollut edes Lukon ykkösmaalivahti.
Oskari Setänen kantoi syksyllä torjuntavastuun ja pelasi hyvin. Hän keikkui tilastokärkenä ja ansaitsi uransa ensimmäisen A-maajoukkuevalinnan. Euralainen nähtiin Leijonissa marraskuun Karjala-turnauksessa.
– Sekin ratkaisee, miten siinä edessä toimitaan – että maalivahti saa sen mahdollisuuden, Lukon A:n maalivahtivalmentaja Petri Vehanen painottaa.
– Se pitää muistaa, että ei se tee siitä toisesta maalivahdista sen huonompaa, jos toinen pelaa hyvin. Lukolla on tosi hyvä maalivahtitilanne.
Lehtinen ja Setänen muodostavat Lukon maalivahtikaksikon jo kolmatta talvea. Kaudella 2018–19 pelatut ottelut menivät Lehtiselle 38–30 ja kaudella 2019–20 vaaka osoitti Setäsen suuntaan 33–29.
Tällä kaudella Lehtinen on pelannut 17 peliä ja Setänen 15. Maalivahtia on siis vaihdettu kerran eli 24. marraskuuta pelatussa Lukko–KalPa-pelissä.
– Oskari on koko ajan pelannut tosi hyvin, mutta monen silmissä kuva on toinen. Pitää ymmärtää, että he ovat tandemi, joka kantaa tuota joukkuetta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.