Hoitajaopiskelijat saivat kuulla karuja huumetarinoita, Marko Jantunen puolestaan pääsi hypistelemään mieluisaa paperia: "Tämä oli tärkein Rauman-keikka tähän asti"

Lähihoitajaksi Rauman Winnovassa opiskellut Marko Jantunen kannustaa jääkiekkoilijoita opiskelemaan uran aikana. Hän uskoo, että opiskelut tuovat hyvää vastapainoa urheilulle ja antavat tärkeää näkymää urheilu-uran jälkeiselle ajalle. Kuva: Juha Sinisalo Kuva: Juha Sinisalo

Marko Jantunen kävi jääkiekkoilijana Raumalla aika monta kertaa. Voitot ja maalit jäävät kuitenkin sen varjoon, millä asialla hän perjantaina oli länsirannikolla liikkeellä.

Jantunen valmistuu marraskuun viimeinen päivä lähihoitajaksi Winnovasta. Perjantaina entinen kiekkotähti oli tullut pitämään luentoa hoitajaopiskelijoille ja sai samalla käteensä oman opintosuoritusotteensa.

– Tämä oli tärkein Rauman keikka tähän asti. Tänne kannatti tulla, Jantunen virnisti paperia esitellen. 

Tärkeä oli toki myös Jantusen edellinen visiitti, sillä syksyllä 2018 lahtelainen piipahti Äijänsuolla kiekkoilemassa NHL-tähtien kanssa Alumni All Stars -ottelussa, jolla kerättiin mukava potti hyväntekeväisyyteen.

Samalla asialla Jantunen, 51, on tavallaan edelleen: auttamassa niitä, jotka apua tarvitsevat.

Hän työskentelee nykyään Avominne-klinikoiden asiakkuuspäällikkönä. Lähihoitajan opinnot täydentävät Jantusen ammattipätevyyttä päihdetyössä, sillä jo aiemmin hän on suorittanut liikunnanohjauksen perustutkinnon sekä mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinnon.

– Nämä tutkinnot menevät ihan tuonne jääkiekossa voitettujen mestaruuksien joukkoon. Päihderiippuvuudesta mulla onkin ihan tohtoritason omakohtainen koulutus, Jantunen lohkaisi.

Tutkintoja on jo itseasiassa enemmän kuin mestaruuksia. Jantunen pelasi kuudet finaalit Suomessa ja Ruotsissa, mutta juhli liigamestaruutta lopulta vain kerran: Färjestadin kanssa vuonna 2002. Euroopan Cupin hän voitti TPS:ssä 1994. 

Luennollaan Jantunen kuljetti yleisön läpi elämänsä. Sen hurjista käänteistä on julkaistu muun muassa Läpi helvetin -kirja vuonna 2016 ja Laitapuolen hyökkääjä -elokuva tänä syksynä.

Leijoniin ja NHL:n porteille asti yltäneestä kiekkotähdestä tuli huumenarkomaani, joka elää nyt raitistumisen jälkeen toista elämäänsä.

Länsi-Suomen lukijoille luennon sisältö on jo tuttu, sillä LS tapasi Jantusen reilu kuukausi sitten vastaavan luennon yhteydessä Jyväskylässä. Urheilusivuilla torstaina 13. lokakuuta kerrottiin sanomalehtiaukeaman verran Jantusen kiekkourasta, huumehommista ja nykyisestä työstä, joten ei kerrota samaa tarinaa enää uudelleen.

Lue lisää: Rauman Winnovassa lähihoitajaksi opiskeleva Marko Jantunen elää toista elämäänsä – "En osaa sanoa, miksi minä olen vielä hengissä"

Lue lisää: Marko Jantunen hakee hoitoon vaikka kotiovelta – "Sairastunut ei ole paha ihminen"

Mitä Länsi-Suomen lehtiversiosta ei kuukausi sitten selvinnyt, on, miten Jantunen päätyi opiskelemaan juuri Raumalle ja paljonko hän on fyysisesti käynyt kuluttamassa penkkiä Steniuksenkadun kampuksella.

Yhteys Raumalle syntyi toisaalta Jantusen halusta kouluttautua sekä toisaalta työnantaja Avominnen ja Winnovan yhteistyöstä.

Vuonna 2020 alkaneisiin lähihoitajaopintoihin oli tarkoitus sisältyä lähijaksoja Raumalla ja Laitilassa, mutta korona muutti suunnitelmat etäopiskeluksi.

– Opetus etäyhteydellä luisti hyvin ja sopi mulle, koska sain suorittaa tutkintoa rauhassa työn ohessa. Opettajille pitää nostaa hattua, miten he ovat taipuneet korona-aikana, Jantunen kiitteli.

Työtä riittää. Jantunen laskee vieneensä hoitoon yli 200 ihmistä ja esiintyneensä parhaimmillaan vuodessa noin 150 tilaisuudessa. 

– Jatkossa itsellä on sellainen ajatus, että opiskelu-ura jatkuu ammattikorkeakoulussa. Ehkä nyt kuitenkin hetken huilaan ja otan opeteltuja asioita työssä ihan käytäntöön.

Yhteys lapsiin kiinnosti kuulijoita

Kaksituntisen luennon jälkeen oli vielä mahdollisuus kysyä. Raumalaisopiskelijoita jäi kiinnostamaan, mikä Marko Jantusen suhde on nykyään kahteen poikaansa Jonneen ja Jesseen. 

Jantunen jakoi muun muassa sydäntäriipivän hetken vuodelta 2013, kun jo pahasti huumekoukussa ollut isä ajautui vuosiksi eroon lapsistaan.

Silloinen vaimo Sari ei halunnut enää isän olevan tekemisissä poikien kanssa, jos tämä käyttää päihteitä. Ei auttanut, vaikka alle 10-vuotias Jesse huusi yläkerran ikkunasta matkoinsa lähtenyttä isää jäämään vielä kotiin ja saunaan. Päivittäisen amfetamiinipommin kutsu oli riippuvaisen mielessä vahvempi kuin rakkaimpien ihmisten. 

Jos ystävä Pasi ei olisi kärrännyt luurangoksi kuihtunutta ihmisrauniota Avominne-klinikan ovelle loppuvuodesta 2015, lapset eivät olisi luultavasti nähneet isäänsä enää koskaan. 

– Kun olin päätynyt hoitoon, Sari näki, että haluan oikeasti irti aineista ja antoi mahdollisuuden nähdä jälleen poikia. Sari sanoi, että älä pyydä heiltä anteeksi sanoilla, vaan näytä se teoilla. Suhde poikiin on nyt erittäin hyvä, pidän heihin päivittäin yhteyttä, Jantunen kertoi.

Julkisuus ei ole tärkeää, ihmisten auttaminen on

Jantunen löysi alkoholia vahvemmat aineet jo jääkiekkovuosinaan kokeiltuaan ensimmäisen kerran kokaiinia Espanjassa. Hotellin aamiaispöydässä vedetty valkoinen viiva vei mennessään krapulan – ja pikkuhiljaa miehenkin. 

Peliuransa viimeisellä liigakaudella Pelicansissa 2009–10 Jantunen kuvaa olleensa jo sekakäyttäjä. Hän lätki humalassa Ässiä vastaan 2+3 tehopistettä helmikuussa 2009, mutta tuuletteli satunnaisten dopingtestien välttämistä jo osumiaan enemmän. 

– Jos oltiin Pelicansin kanssa Raumalla pelaamassa, niin jo bussissa syksyn harmautta katsellessa tuli mieleen se kokaiinin tunne, Jantunen muisteli.

Itse ottelut Lukkoa vastaan eivät ole jättäneet Jantuselle ihan yhtä vahvoja muistikuvia, vaikka 11 liigakauden aikana Hockey Reipaassa, KalPassa, Turun Palloseurassa, Jokereissa ja Pelicansissa niitä tuli muutama kuitenkin pelattua.

– Mä en ole muistaakseni Lukkoa vastaan pelannut playoffeissa, ne tulisivat paremmin mieleen. Mutta oon mä Raumalla pisteitä tehnyt, kyllä mä sen verran muistan, Jantunen virnisti.

Sen verran hyvin joku muukin muistaa, että luennon jälkeen nimikirjoituskin teki kauppansa.

– Asia tässä on tärkeä, ei se, tehdäänkö musta lehtijuttu, kirja tai elokuva. En tarvitse enää yhtään julkisuutta, mutta ehkä siitä on jotain hyötyä, jos joku ihminen saa sitä kautta riippuvuudesta tietoa tai siihen apua, Jantunen korosti.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.