Säkylässä Porin prikaatissa varusmiespalveluksessa olevat Emil Sahlstedt (vas.), Aleksi Arvela ja Elias Kuusisto käyvät treeneissä Raumalla tai Eurajoella useamman kerran viikossa. Urheilijat kertovat, että harjoitusten ja pelien ennakoiminen on välillä hankalaa. Rauman Lukon A-junioreissa pelaavalta Sahlstedtilta jäi pudotuspelien aikaan toinen finaaliotteluista pelaamatta tärkeän koulutustapahtuman vuoksi.
Urhelijoiden varusmiespalveluksen suorittamisesta on uutisoitu viime aikoina paljon Lauri Markkasen aloitettua Puolustusvoimien Urheilukoulussa.
Viimeksi koripallon supertähden testitulos Cooperissa herätti suurta huomiota.
Kansallisen tason urheilijoilla palveluksen aloitus ei aiheuta vastaavaa mediamyllytystä mutta vaatii silti suunnittelua.
Kuinka sujuu varusmiespalveluksen ja urheilun yhteensovittaminen Porin prikaatissa Säkylässä?
– Kyllä se on sujunut, ihan hyvin on päässyt treeneihin, toteaa Elias Kuusisto ja vieressä seisovat Emil Sahlstedt ja Aleksi Arvela nyökyttelevät.
Miehillä on parhaillaan menossa harjoitus, jossa taistellaan rakennetulla alueella. Se on heille mannaa, sillä yleensä 2. jääkärikomppaniassa palvelevat ryömivät metsässä "käpy suussa", kuten he itse vitsailevat.
Sahlstedt pelaa Rauman Lukon A-junioreissa, Arvela Pallo-Iirojen miesten edustuksessa ja Kuusisto Eurajoen Lätkässä.
Kaikki kolme raumalaista aloittivat palveluksen tammikuun alussa.
– Mutta fyysisesti rankkaa tämä on kyllä ollut. Päivät voidaan olla metsässä ja sitten illaksi treeneihin. Usein aamuviideltä on jo herätys, Sahlsted jatkaa.
– Nyt siihen kyllä alkaa jo tottua. Saa nähdä, miltä tuntuu, kun palataan takaisin siviiliin. Ei ole enää samanlaista, Kuusisto pohtii.
Kuusiston ja Sahlstedtin palvelusaika alkaa käydä vähiin, sillä heillä se päättyy jo kesäkuussa, Arvelalla vasta joulukuussa.
Taso ei vaikuta harjoitusvapaaseen
Treenejä Kuusistolla ja Arvelalla on kolme kertaa viikossa, Sahlstedtilla neljäkin kertaa viikossa.
Harjoituksiin he hakevat aina ennakkoon viikoittaista urheiluvapaata. 2. jääkärikomppanian päällikkö kapteeni Henri Filatoff kertoo, että sitä myönnetään urheilijan tasosta riippumatta.
Harjoituksen lisäksi vapaaseen kuuluvat ajomatkat sekä valmistautumis- ja peseytymisaikaa puoli tuntia ennen treeniä ja tunti sen jälkeen.
Filatoffin mukaan iltaharjoituksiin varusmiehet ehtivät yleensä hyvin, sillä normaalisti palvelus päättyy noin kello 17.
Yksilöurheilijoille myönnetään yhtä lailla harjoitusvapaata, vaikka itse harjoittelun järjestäminen voi olla urheilijalle ajoittain helpompaa.
– Kun yksilölajeissa harjoitellaan tietyllä tasolla, täytyy urheilijan tavata myös valmentajaansa ja valmentajalla on tietenkin oma aikataulunsa, Filatoff toteaa.
Muun muassa peli- ja kisamatkoihin tarkoitettuja urheilukomennusvuorokausia sen sijaan myönnetään urheilijan tason ja palvelusajan mukaan.
Esimerkiksi yksilölajeissa nuorten SM-tasolla tai yleisessä sarjassa kisaavalle tai kakkosdivarin joukkueessa pelaavalle urheilijalle myönnetään 165 vuorokauden palvelusajalle enintään kuusi vuorokautta vapaata. Vastaavasti Olympiakomitean akatemiaurheilijoille tai ykkösdivarissa pelaaville urheilukomennusvuorokausia voidaan myöntää samalla palvelusajalla 20.
Urheilua tukeva kulttuuri
Filatoff arvioi, että Säkylässä olisi tällä hetkellä noin 70–120 aktiivisesti harjoitteluvapaata anovaa urheilijaa, joista 2. jääkärikomppaniassa on heistä noin 40. Määrä on nyt tavallista pienempi, sillä 2. jääkärikomppaniassa on varusmiehiä normaalia vähemmän eli 190 henkilöä.
Syksyllä urheiluvapaita anovia varusmiehiä tulee 2. jääkärikomppaniassa olemaan todennäköisesti olemaan hieman enemmän, kun varusmiesvahvuus nousee.
Iso osa urheilijoista tulee Turun seudulta, mutta jonkun verran myös Rauman seudulta ja jokunen Poristakin. Joukkuelajeissa urheilevia on paljon.
Suurin osa Säkylään tulevista urheilijoista sijoitetaan juuri Filatoffin johtamaan 2. jääkärikomppaniaan.
Jääkärikomppaniassa harjoittelu on fyysisesti raskasta, joten se sopii urheilijoille.
– Meillä on myös paljon urheilijataustaista henkilökuntaa, joten kulttuuri on urheiluharjoittelua tukeva, Filatoff sanoo.
Tällä hetkellä Säkylässä ei ole yhtään SM-liigatason pelaajaa varusmiespalveluksessa. Liigatasolla jääkiekkoa pelaavien aamutreenit sijoittuvat juuri palvelusaikaan.
– Aina ne on saatu silti hyvin järjestymään, mutta se vaatii yksilökohtaista suunnittelua.
Harjoitusvapaa-anomusten käsittelyssä huomioidaan aina, mitä koulutuksessa on meneillään. Pitkistä, "ainutkertaisista" harjoituksista ei helposti myönnetä vapaata.
Filatoff kuitenkin huomauttaa, että välillä tilanteet vaativat tapauskohtaista harkintaa.
– Jos samasta joukkuueesta on paljon pelaajia, voi helposti käydä niin, että yksi kentällinen on pois pelistä.
Lisää yhteistyötä eri tahojen välille
Sahlstedt, Kuusisto ja Arvela myöntävät, että välillä aikataulujen yhteensovittaminen vaatii aika paljon jumppaamista.
– Olisi hyvä, jos seurat ja puolustusvoimat voisivat tehdä vielä enemmän yhteistyötä. Valmentajilta voisi tulla vaikka lista seuraavan kuukauden harjoituksista, he pohtivat.
Ennakoiminen on välillä hankalaa. Sahlstedt huomauttaa, ettei hän esimerkiksi pudotuspelien aikaan tiennyt, onko seuraavalla viikolla pelejä ja jos on, niin milloin ja missä kaupungissa. Tästä syystä tärkeän koulutustapahtuman vuoksi toinen finaaliotteluistakin jäi pelaamatta.
– Armeijan harjoitusaikataulut onkin paremmin tiedossa.
– Esimerkiksi jos ollaan neljä päivää metsässä, ei ole järkevää lähteä treeneihin, Arvela sanoo vierestä.
Varsinkin ajomatkat tuntuvat välillä raskailta. Kuusisto kulkee kimppakyydillä, Arvela ja Sahlstedt aina yksin.
Myös Henri Filatoff huomauttaa, että varsinkin raskaampien koulutustapahtumien jälkeen täytyy puntaroida varusmiesten jaksamista. Väsyneenä rattiin ei päästetä.
– Täytyy kyllä kiittää Lukkoa, että se maksaa bensat, Sahlstedt sanoo.
Myös Pallo-Iirot korvaavat matkakulut. Kuusisto sen sijaan saa jaettua kustannuksia kahden muun joukkuekaverin kanssa.
Kilpaurheilulle halutaan hyvät puitteet
Kilpaurheiluun suhtaudutaan yleisesti puolustusvoimissa myönteisesti, sanoo 2. jääkärikomppanian päällikkö kapteeni Henri Filatoff.
Hyvä fyysinen kunto on myös tärkeä edellytys varusmiespalveluksen suorittamiselle.
– Varusmiespalvelus ei saa keskeyttää harrastusta tai kilpaurheilua. Porin prikaatissa olosuhteet omatoimiselle harjoittelulle pyritään pitämään hyvinä. Täällä on muun muussa hyvä kuntosali, juuri uusittu tekonurmi ja talvella hyvät ladut.
Puolustusvoimien virallisissa lajeissa, kuten jalkapallossa ja suunnistuksessa, Porin prikaatissa on myös omaa valmennustoimintaa.
Urheilija pystyy Filatoffin mukaan vaikuttamaan omaan harjoiteluunsa ja kilpailemiseensa miettimällä palvelukseen astumisen ajankohtaa, joka on kaksi kertaa vuodessa: kesällä ja talvella.
– Esimerkiksi jalkapallo painottuu kesään ja jääkiekko talveen. Urheilijan täytyy miettiä, miten arvottaa tapahtumia. Mitkä pelit ovat tärkeimmät? Tai mihin valmistaviin harjoituksiin haluaa panostaa?
Koulutus 2020 -ohjelman myötä varusmieskoulutus uudistui, ja se rakentuu nyt erilaisista jaksoista. Miehistön koulutus jakaantuu neljään kuuden viikon mittaiseen jaksoon.
Filatoff ei kuitenkaan näe, että kurssimuotoisuudella olisi ollut suuria vaikutuksia urheilijoiden harjoitteluun tai harjoitusvapaisiin.
– Enemmän urheilijoiden osallistumiseen on vaikuttanut viime vuosina korona, sillä se hankaloitti harjoituksiin osallistumista.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.