Daniel Lebedeff ja Kalle Ervasti hakivat tasapelin Genevestä.
Lukko kamppailee ensi tiistaina tosissaan jääkiekon Champions Hockey Leaguen loppuottelupaikasta.
Lukon kannalta tilanne on herkullinen, sillä finaaliin pääseminen on omissa käsissä. Sinikeltaiset nimittäin raapivat välierien ensimmäisestä osaottelusta tasapelin sveitsiläisen Geneve-Servetten vieraana.
Lukolle finaaliin pääsemiseen riittää kotivoitto. Toinen tapa päästä finaaliin on pelata jälleen tasan ja voittaa heti ottelun jälkeen pelattava jatkoaika tai rankkarit.
Mutta missä pelataan loppuottelu? Sitä emme vielä tiedä.
Lukko oli CHL:n runkosarjassa kolmonen, ja välieräjoukkueista parhaiten sijoittunut. Tämä ei kuitenkaan varmista Lukolle kotietua, vaikka se finaaliin pääsisikin.
Tiistain Länsi-Suomessa julkaistussa jutussa kirjoitin, että finaalin kotietu ratkaistaan CHL:n runkosarjasta ja pudotuspeleistä kerättyjen pisteiden perusteella. Se pitää paikkansa.
Kirjoitin myös, että tasapisteissä kotietu määräytyy kolmen pisteen voittojen mukaan. Se ei pidä paikkaansa.
CHL julkaisi keskiviikkona (!) verkkosivuillaan tiedotteen, jossa selvitetään kotiedun määräytymistä. CHL:n mukaan jokainen välieräjoukkue on hakenut loppuottelun järjestämisvastuusta. Kaikki hakemukset on myös hyväksytty.
Lukkokin saa siis pelata Raumalla, mikäli saa kotiedun. Mutta tässä on iso mutta. Kotiedun saaminen ei ole vain Lukosta itsestään kiinni.
CHL:n tiedotteen mukaan kotiedun saa finaalijoukkueista ensisijaisesti se, joka on kerännyt CHL-kauden aikana enemmän pisteitä runkosarja ja pudotuspelit yhteenlaskettuna.
Runkosarjassa varsinaisen peliajan voitosta sai kolme pistettä, jatkoaika- tai rankkarivoitosta kaksi, jatkoaika- tai rankkaritappiosta yhden ja varsinaisen peliajan tappiosta nolla.
Pudotuspeleissä ottelun voitosta saa kolme pistettä ja tasapelistä yhden, tappiosta tietenkin nolla. Pudotuspelien jatkoaikavoitoista ei anneta lisäpisteitä.
Kaikki edellä mainitut kriteerit oli kerrottu myös myös CHL:n urheilusäännöstössä, joka on julkisesti luettavissa sarjan verkkosivuilla.
Säännöstössä ei kuitenkaan mainittu, miten kotietu määritellään, jos finaaliin pääsevät joukkueet ovat tasapisteissä.
Sen CHL kertoi vasta ensimmäisten välieräotteluiden jälkeen!
Pisteiden jälkeen ratkaisevat tekijät ovat 1) maaliero, 2) tehtyjen maalien määrä, 3) tehtyjen vierasmaalien määrä, 4) korkeampi sijoitus CHL-arvonnan järjestyksessä.
Ennen ratkaisevia otteluita välieräjoukkueiden rankingissa ensimmäisenä on ruotsalainen Skellefteå AIK. Skellefteålla ja Lukolla on molemmilla 21 pistettä, mutta ruotsalaisten maaliero on 13 pykälää plussalla, kun taas Lukolla lukema on +9.
Geneve-Servettellä pisteitä on 18 ja maaliero +14. Tshekkiläisellä Vitkovicella on niin ikään 18 pistettä, ja sen maaliero on +9.
Lukko ei siis voitollakaan varmista kotietua loppuotteluun. Tasapelillä ja jatkoaika- tai rankkarivoitolla saisi jännittää vielä enemmän.
Irvokkainta kuviossa on se, että Lukko–Servette alkaa tiistaina 16.1. Raumalla kello 18.30 ja Skellefteå–Vitkovice Ruotsissa samana iltana kello 20.00.
Ruotsalaiset ja tshekkiläiset voivat siis halutessaan ensimmäisellä erätauolla tarkistaa, miten Raumalla kävi ja laskea, mitä kotiedun saaminen finaaliin vaatii!
Selkeintä olisi, että kotietu määräytyisi runkosarjan sijoitusten mukaan. Silloin pudotuspelit voitaisiin pelata ilman, että niiden aikana pitää räknäillä pisteitä yhteen.
Pudotuspelien pitäisi olla oma maailmansa.
Eikä finaalin kotietu ole edes CHL:n järjestelmän suurin puute. En nyt edes mene siihen, miten CHL:n runkosarja toimii. Jotenkin sekin on kai pelattava.
Pudotuspelijärjestelmässä on ihan tarpeeksi mätää.
Miksi ihmeessä pudotuspeliotteluissa lasketaan kahden ottelun yhteismaalit? Jääkiekossa sattuu ja tapahtuu niin paljon, että maaleja voi yksittäisessä pelissä tulla toiseen päätyyn tsunamiaallon verran. Sitten taas toisessa osaottelussa ensimmäisen ottelun hävinnyt joukkue voi dominoida pelitapahtumia täydellisesti, mutta voittaa nihkeästi vaikkapa 1–0.
Parempi olisi joko kerrasta poikki tai paras kolmesta -sarja.
Toki paras kolmesta -sarja voisi lisätä jo raskasta pelikuormaa ja matkustelua entisestään, joten kahden ottelun systeemi on ihan perusteltu korvike. Siinä tapauksessa nykyjärjestelmää parempi olisi kahden ottelun yhteispisteet ja sen jälkeen mahdollinen jatkoaika.
Kyseenalaista nykyjärjestelmässä on myös se, että CHL:n finaaliin voi päästä pelkkiä tasapelejä pelaamalla. Lukkokin on voittanut pudotuspeleissä vasta yhden ottelun (plus yhden jatkoajan) ja kolkuttelee silti loppuottelun portteja.
Pidän kyllä siitä, että CHL:n voittaja ratkaistaan yksittäisessä loppuottelussa.
Kyllä, jääkiekko on sattumanvarainen peli. Kyllä, aiemmin mainitsemani maalien tsunamiaalto voi tapahtua loppuottelussakin.
Silti yksittäisessä loppuottelussa on hohtoa. Molemmat finaalijoukkueet tulevat jäälle varmasti latautuneina. Riippumatta siitä, missä ottelu pelataan.
Onhan kyse Euroopan parhaan seurajoukkueen tittelistä.
Kirjoittaja on Länsi-Suomen urheilutoimittaja.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.