The Athletic -julkaisun toimittaja Scott Wheeler nimesi etunimikaimansa Scott Pooleyn tarinan tilastojen valossa epätodennäköisimmäksi mahdolliseksi.
Kun Pooley oli 18-vuotias, hän oli yksiselitteisesti oman Major Midget AAA -juniorijoukkueensa heikoin pisteidentekijä.
Kahdella kaudella nuorukainen pelasi yhteensä 37 peliä Chicago Missionin joukkueessa ja sai kasaan kolme tehopistettä.Pelipaikkakin aukeni melkoisen mutkan kautta, sillä pitkään hän joutui pelaamaan oman lukionsa joukkueessa.
Tie näytti olevan tukossa, sillä USHL- ja NAHL-joukkueet eivät nähneet Pooleylle käyttöä. Yksi USHL-joukkue kutsui hyökkääjän testileirille, mutta lähetti nopeasti kotiin.
Scott Pooley on kuitenkin esimerkki siitä, että mitään ei voi saavuttaa, jos antaa periksi. Hän ei antanut.
Rauhallinen käyrä on usein arvokas
Yhdysvalloissa varttunut Pooley lähti isänsä kotimaahan Kanadaan, puki AHJL-sarjaa pelanneen Fort McMurray Oil Baronsin paidan ylleen, ja onnistui vuotta myöhemmin murtautumaan Muskegon Lumberjacksin USHL-joukkueeseen.
Portti oli avattu.
Vuotta myöhemmin Pooley viiletti NCAA-kaukaloissa College of Holy Crossin väreissä, ja yliopistokaukalot hän jätti joukkueensa parhaana pistemiehenä.
Matka jatkui suoraan Toronto Marliesin AHL-joukkueeseen, ja Pooley pääsi lopulta näyttäytymään harjoitusotteluissa Toronto Maple Leafsin legendaarisessa NHL-paidassa.
Nyt, 27-vuotiaana, Pooleyn tie vie ensimmäistä kertaa pois Pohjois-Amerikasta. Hän on solminut Lukon kanssa 1+1-vuotisen sopimuksen, jossa optio on seuralla.
Mikäli Lukko niin haluaa, Pooley viilettää kaksi seuraavaa kautta sinikeltaisissa.
– Yleensä nämä ovat aika arvokkaita. Tämmöiset, jotka ovat tulleet vähän rauhallisempaa kehityskäyrää ylöspäin, Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt toteaa.
– Toki niistä, jotka nousevat tosi nopeasti, voi tulla NHL-tähtiä Mutta uskon, että tästä kaverista ei ole vielä parasta nähty.
ECHL:n mestaruus Kestnerin kanssa
Toistaiseksi Pooley on näyttänyt kykyjään neljällä kaudella ammattilaiskaukaloissa. Hän on pelannut Marliesin paidassa 63 AHL-ottelua tehoin 12+9=21.
Isompaa vastuuta 188-senttiOinen ja 91-kiloinen hyökkääjä on kantanut ECHL:n Newfoundland Growlersissa, jossa mies on nakuttanut 77 pelissä tehot 47+27=74.
Kaudella 2018–19 hän voitti ECHL:n mestaruuden eli Kelly Cupin. Samassa joukkueessa pelasi esimerkiksi viime kaudella TPS:ssä loistanut Josh Kestner.
Tuolloin Pooley teki 60 pelissä 31 maalia. Kestner osui 61 pelissä 22 kertaa.
– Kun tätä kaveria katseltiin, todettiin, että tässä on aika paljon hyvää. Kyseessä on iso kaveri, joka kokoisekseen hyvin ja jolla on hyvä kuti, Sahlstedt luettelee.
Kehuja Pooley saa etenkin rannelaukauksestaan.
– Uskon, että tämä tulee olemaan tosi hyvä pelaaja liigassa. Kun siihen vielä yhdistetään fakta, että hän ei ole vielä tehnyt läpimurtoaan, Sahlstedt sanoo.
Hinta-laatusuhde luultavasti kunnossa
Pooley ei ole koskaan saanut NHL- varausta, ja vaikka hän on saanut haistella NHL-ilmapiiriä Maple Leafsin harjoitusleireillä, AHL-läpimurtokin on vielä tekemättä.
– Tästä on jo useampi kuukausi aikaa, kun hänen kanssaan tehtiin sopimus. Pitää muistaa ihan faktisesti, että korona kurittaa meitä sillä tavalla vielä pikkuisen, että pitää tarkkaan laskea rahat, Sahlstedt huomauttaa.
– Tässä tapauksessa mä uskon, että hinta-laatusuhde tulee olemaan oikein hyvä. Kun puhutaan pelaajasta, joka ei ole breikannut kunnolla AHL:ssä, hintapyynnöt eivät ole mahdottomia.
Puolustavassa roolissa Marliesiin nelosketjussa
Päättyneellä kaudella Pooley pelasi 22 AHL-ottelua Marliesissa ja keräsi niissä yhteistehot 2+4=6.
– Ei se mua pelota. Jos hän olisi tuohon lätkäissyt 15 maalia, ei meillä olisi ollut mitään mahdollisuuksia saada häntä, Sahlstedt näkee.
– Kun me tehtiin tämä diili, hän oli pelannut kymmenen peliä. Sen jälkeen hänelle ei hirveästi pinnoja tullut, mutta ei se mua häiritse.
Tarkalleen niitä tuli kaksi. Sahlstedt kuitenkin tietää, että Pooley pelasi Marliesissa nelosketjussa puolustavassa roolissa.
– Meille häntä ei ole hankittu nelosketjuun. Meillä on vahva luotto siihen, että saamme hänestä erittäin kovan luokan taiturin, Sahlstedt tokaisee.
Yhteisestä kesätreenijaksosta vain viiden päivän mittainen
Lukko on viime vuosina tuonut uudet ulkomaalaispelaajat jo kesäkuussa Raumalle tutustumaan uuteen työpaikkaansa, mutta ainakin näillä näkymin Scott Pooley astelee Äijänsuolle vasta Pitsiturnauksen kynnyksellä.
Kuluva kesä ei kuitenkaan ole kuin muut. Koska Lukko pelasi pitkälle toukokuuhun ja voitti mestaruuden, sen kesäharjoittelujakso jää normaalia lyhyemmäksi.
Sopimusten mukaan pelaajat saavat kauden viimeisestä pelistä lähtien neljän viikon loman, ja kesään pitää sisältyä myös kuuden viikon mittainen kesätauko.
Kun ne laitetaan kalenteriin paikoilleen, väliin jää ainoastaan viikko.
– Mestaruudella on hintansa, Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt hymähtää.
– Tämä kausi meni niin pitkälle, että me ehdimme olla vain viisi päivää kimpassa. Tehtiin päätös, ettei uutta pelaajaa kannata viiden päivän takia tänne lennättää.
Lukon A:n harjoitukset kuitenkin pyörivät jo, ja niissä ovat mukana liigajoukkuetta lähellä olevat nuoret pelaajat.
Mukana on myös kokonaan uusia kasvoja. Jääkiekkoliiton siirtojärjestelmään on kirjattu uusina Lukon A:n pelaajina hyökkääjä Elmeri Hällfors ja Niklas Ketonen sekä puolustaja Waltteri Mattila.
Hällfors siirtyy Sportista, Ketonen ja Mattila Ässistä.
– Nuorille pelaajille on annettu apu, mitä he harjoittelussa tarvitsevat, mutta emme saa järjestää yhteistreenejä. Periaatteessa liigarinki saadaan ottaa kasaan vain viikoksi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.