Seiskakolmoset Suomen mestareiksi, värikkäitä kurveja Uudessakaupungissa ja lopuksi pieni projekti Paneliassa

Matti Järvenpää ja Esko Sahlstedt ehtivät kokea paljon samassa vaihtoaitiossa.

Matti Järvenpää ja Esko Sahlstedt ehtivät kokea paljon samassa vaihtoaitiossa. Kaksikko valmensi yhdessä kolmessa raumanseutulaisessa seurassa, ja yhteiset vuodet loivat lujan ystävyyden.

Tiistaina Järvenpää vastaanotti Malagan lentokentällä suruviestin Sahlstedtin kuolemasta.

– Tuli koettua ylä- ja alamäkiä, niin valmennuksessa kuin muussakin elämässä, Järvenpää huokaisee.

– Välillä oltiin eri mieltä kuten miehet ovat, ja sen jälkeen on sovittu kuten miehet sopivat. Se on todistanut, että on voitu olla eri mieltä, ja hyvin on jatkettu. On riidelty aika isoista jutuista. Ei pienistä tietysti kannata riidelläkään.

C:n mestaruus yhteistyönä

Kaksikon yhteisiin saavutuksiin kuuluu Lukon keväällä 1989 voittama C-juniorien Suomen mestaruus. Tuolloin legendaariset seiskakolmoset olivat Suomen parhaita.

Järvenpää toimi vastuuvalmentajana, jonka avuksi Sahlstedt liittyi kesken kauden. Sahlstedtin pitkä taival Lukon edutusjoukkueen luotsina oli tuolloin jo takana päin.

– Takana on yhteisiä vuosia ja tunteja, päiviä ja öitä. Kiersimme yhdessä Kanadaa ja Yhdysvaltoja. Värikkäitä kurveja on ollut, Järvenpää toteaa.

– Ihan kohtalaisen hyvä on meidän yhteinen juttumme ollut.

Lukon C:n menestyksen jälkeen miehet valmensivat yhdessä ja erikseen Uudenkaupungin Jää-Kotkia Mestiksessä. Järvenpää oli UJK:n päävalmentaja 1998–99 ja Sahlstedt 1999–2000.

Kaudella 1998–99 he valmensivat Uudessakaupungissa yhdessä, kun Sahlstedt lähti kesken kauden apuvalmentajaksi.

– Pyysin ”Killeriä” joulusta apuun. Olisin kompastunut siellä ilman häntä, Järvenpää muistelee.

– Kauden jälkeen sanoin, että en jatka. Silloin se suuttui. Silloin lensivät Audin etupyöristä kivet, kun se lähti tuosta Huuhkajantieltä.

Ei tarvetta kampittaa

Riidat oli kuitenkin jälleen tehty sovittaviksi. Miehet vetäisivät vanhoilla päivillään kaksi vuosikymmentä myöhemmin yhden yhteisen projektin, kun he astelivat yhdessä vetämään Panelian Raikkaan miehiä.

– Puolin ja toisin me toisiamme auttelimme. PaRassakin mun nimeni oli vastuuvalmentajan kohdalla ja ”Killeri” oli apuna, mutta hän oli aina lojaali. Ei hänellä ollut tarpeita lähteä kampittamaan, Järvenpää kertaa.

– Paneliassa meille kieltämättä tuli väsy, kun joka päivä sinne kaksi vuotta ajeltiin. Mutta edelleen ne muistavat ”Killerin” siellä.

Kuin todisteeksi tästä PaRan puuhanainen Laura Puolamäki lähetti tiistaina Järvenpäälle nipun kuvia konkarivalmentajien aikakaudelta Paneliassa.

– Kyllähän ”Killeri” joka puolella tunnettiin. Ison duunin hän teki suomalaisen ja raumalaisen urheilun eteen, Järvenpää kehaisee.

Valtakunnallisesti Sahlstedt tunnettiin värikkäänä jääkiekkovalmentajana, mutta paikallisesti hänet tunsivat monet sellaisetkin, joilla ei ollut kosketuspintaa jääkiekkoon.

Sahlstedt teki työuransa liikunnanopettajana, ja siinä roolissa häneen tutustuivat lukemattomat raumalaiset.

– Olihan hän myös liikunnanopettajana ihan huikea persoona, joskin omaperäinen persoona siinäkin, toteaa Järvenpää – opettaja ammatiltaan hänkin.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut