Länsi-Suomi kertoi viime joulukuussa (LS 23.12.2022) tapauksesta, jossa raumalaismies tuomittiin toistamiseen lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.
Vuonna 1994 syntynyt mies sai Satakunnan käräjäoikeudessa sakkorangaistukseen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta.
Vuonna 2016 hän sai ehdollisen vankeusrangaistuksen kahdesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta ja levittämisestä.
Länsi-Suomen tietojen mukaan rikoksista tuomittu mies on tuttu näky paikallisissa urheilukatsomoissa ja aktiivinen myös kannattajatoiminnassa.
Kannattajaporukoissa ja -katsomoissa liikkuu samanikäisiä nuoria kuin hänen uhrinsa ovat. Siksi herää kysymys, pitäisikö tämänkaltaisiin rikoksiin syyllistyneelle antaa porttikielto otteluihin tai kannattajaryhmän toimintaan.
Länsi-Suomen haastatteleman yhdistysoikeuden asiantuntijan Matti Muukkosen mukaan seurojen keinot ovat lain näkökulmasta rajalliset.
Muukkonen on julkisoikeuden dosentti. Hän on koulutukseltaan hallintotieteiden tohtori, oikeustieteiden tohtori sekä yhteiskuntatieteiden maisteri. Entinen Pyhärannan kunnanjohtaja työskentelee nykyään lehtorina Itä-Suomen ja Lapin yliopistoissa.
Matti Muukkonen, voiko urheiluseura tai kannattajaryhmä lakiin perustuen estää tällaisista rikoksista tuomittua ihmistä osallistumasta toimintaansa?
– Lähtökohtaisesti kyse on yleisötilaisuudesta, johon jokaisella on mahdollisuus tulla, jos täyttää ”tarjouksen ehdot”. Esimerkiksi lasten rikosrekisterilaki ei tule sovellettavaksi näissä tapauksissa. Ilman lainsäädäntäperustaa kyse olisi syrjinnästä.
Eli vielä rautalangasta. Voiko urheiluseura estää näistä rikoksista tuomittua tulemasta ottelutapahtumaansa?
– Tämä riippuu siitä, millainen tilaisuus se on. Yksityistilaisuuteen kyllä, mutta yleisötilaisuuteen ei. Mikäli kyseessä on yksityistilaisuus eli yhdistyksen jäsenille tarkoitettu tilaisuus, niin silloin voi estää, mikäli henkilö on erotettu tai kurinpidollisesti osallistumisoikeutta on rajoitettu.
Voiko kannattajaryhmä siis erottaa rikoksista tuomitun toiminnastaan?
– Lähtökohtaisesti voi. Tällaiseen peruste voi löytyä yhdistyksen omien sääntöjen kurinpitoa tai erottamista koskevista määräyksistä. Lisäksi yhdistyslain 14.1,2 §:ssä on säädetty vahingoittamisperusteesta, mutta tämän osalta ei oikeastaan ole oikeuskäytäntöä. Kuinka korkealla raja on eli mitä tarkoitetaan huomattavuudella? Nähtävästi kovin korkealla, mutta on hyvin mahdollista, että tuollainen syy voisi tulla kyseeseen.
– Ja tämä siis tulee kyseeseen vain, kun yhdistys on ry. Kyseistä yhdistyslain pykälää ei sovelleta rekisteröimättömiin yhdistyksiin.
Onko väliä, millaisista rikoksista on kysymys?
– Ei, koska lähtökohtaisesti rikos ei ole se oleellinen asia, vaan aiheutettu vahinko. Mutta siis rikos voi olla juuri tällainen huomattavaa vahinkoa aiheuttava syy erottamiseen.
Koska ottelutapahtumia järjestävät seurat ja kyseinen kannattajaryhmä eivät ole tehneet mitään väärää, Länsi-Suomi käsittelee niitä tässä jutussa nimettömänä.
LS kuitenkin kysyi kasvotusten yhdeltä seurajohtajalta, onko hän tietoinen, että katsomossa liikkuu kyseinen henkilö tällaisella taustalla.
Seurapomo yllättyi tiedosta. Hänen mukaansa seuran olisi hyvin vaikea estää kenenkään pääsyä otteluun, jos henkilö ei ole itse otteluissa aiheuttanut ongelmia.
LS kysyi myös sähköpostitse kannattajaryhmältä, ovatko he tietoisia, että eräällä jäsenellä on tällaista taustaa, ja että näkeekö ryhmä tällaisen henkilön liikkumisen katsomoissa ja fanireissuilla ongelmana.
Ryhmän keulahahmo ei vastannut kysymyksiin, eikä yhteydenottoihin ennen jutun julkaisua.
Juttua muokattu 31.3.2023. Lisätty viimeiseen lauseeseen tieto "ennen jutun julkaisua".
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.