Rauman Lukko on kerännyt jääkiekkoliigan poikkeuksellisen koronakauden alkumetreillä parempia yleisömääriä kuin Porin Ässät, mutta Satakunnan Kansa huomauttaa jutussaan, että luvut eivät ole vertailukelpoisia.
Lukon kahden kotiottelun yleisömäärät ovat olleet 2418 ja 2156, Ässien kolmen kotipelin puolestaan 2150, 1252 ja 1109.
SK:n mukaan Ässät on muuttanut täksi kaudeksi käytäntöjään ja ilmoittaa tällä kaudella yleisömäärät sen perusteella, kuinka monta ihmistä hallissa on oikeasti paikalla. Syy muutokseen on viranomaismääräyksissä, joiden mukaan järjestäjän on tiedettävä tapahtumaan osallistuvien henkilöllisyys.
– On silti myönnettävä, että viime perjantain yleisömäärä oli jonkinlainen yllätys. Odotimme paikan päälle enemmän katsojia, Ässien markkinointipäällikkö Jaakko Ruusunen myönsi SK:lle.
Lukko sen sijaan ilmoittaa yleisömääränsä kuten ennenkin: myytyjen kausikorttien ja irtolippujen perusteella.
Lukon toimitusjohtaja Timo Rajala kertoo SK:lle, että raumalaisseura on myynyt noin 1 500 kausikorttia, mutta irtoliput ovat käyneet kaupaksi normaalia heikommin. Sitä, kuinka paljon kansaa Äijänsuolla on todellisuudessa ollut, Rajala ei halunnut kertoa.
– Se on seuran sisäinen asia, Rajala sanoi.
Rajalan mukaan Lukko voi kuitenkin olla tyytyväinen yleisömääriinsä, kun vertaa muiden liigapaikkakuntien lukuihin.
Ässien toimitusjohtaja Mikael Lehtinen myönsi jo aiemmin Satakunnan Kansalle, että seuran talous ei kestä 2000 katsojan yleisömääriä. Hän ei osannut kertoa korona-ajan tarkkaa yleisökapasiteettia, mutta sanoi, että seisomakatsomossa on selkeä 850 henkilön rajoitus, joka tarkoittaa noin 40 prosentin täyttöastetta.
– Toivomme, että pääsisimme Lukko-pelissä (24. lokakuuta) muissa katsomonosissa lähelle 70 prosentin kapasiteettia. Jonnekin 3 500–4 000 katsojan väliin kapasiteettimme asettuu.
Liigaseuroista JYP ilmoitti jo käynnistävänsä koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, vaikka sen yleisömäärät eivät ole olleet edes syksyn heikoimpia.
Karuja yleisölukuja on avauskierroksilla nähty esimerkiksi Mikkelissä, Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Jukurit sai ensimmäiseen kotipeliinsä 1 103 katsojaa, Pelicans 1 365.
Jukurien toimitusjohtaja Jukka Toivakka kuvaili Iltalehdelle tilannetta äärimmäisen huolestuttavaksi.
– Selvää on, että meidän pitää aika nopeasti päästä yli 2 000 katsojan yleisömääriin, Toivakka kertoi.
Pelicansin vt. toimitusjohtaja Lauri Pöyhönen ei ollut tilanteesta yhtä huolissaan. Pöyhönen kertoi, että Pelicans on myös muuttanut yleisömäärän laskutapaansa ja ilmoittaa nykyään fyysisesti paikalla olevan yleisön, ei myytyjä kausikortteja- ja irtolippuja.
– Meidän pitäisi noin tuhat ihmistä tavoittaa lisää, niin pääsisimme noin 2 500 paikalla olijaan. Silloin rupeaisimme olemaan tilanteessa, jossa kantokyky niukin naukin kestää, Pöyhönen laski.
HPK:n kahden viimeisen kotipelin yleisömäärät ovat olleet syksyn surkeimmat, 651 ja 713.
– Ottelutapahtumalla on tärkeä rooli yrityksen liikevaihdon kehittymiselle. TV-korvaus ei pysty kattamaan tätä lovea, jonka tyhjille katsomoille pelaaminen aiheuttaisi, HPK:n toimitusjohtaja Antti Toivanen sanoi katsauksessa seuran nettisivuilla.
Syksyn paras yleisömäärä nähtiin toistaiseksi perjantaina 9. lokakuuta pelatussa ottelussa HIFK-Kärpät. Katsojia kirjattiin lehtereille 4061. Kärppien päävalmentaja Mikko Manner halusi ottaa lehdistötilaisuudessa kantaa yleisömäärään.
– Isoin ilonaihe tänään omasta näkökulmasta voittamisen lisäksi oli se, että oli yli 4000 ihmistä paikanpäällä. Me kaikki urheiluseurat tarvitsemme ihmisiä tuonne katsomoon. Varsinkin me suurseurat tarvitsemme mahdollisimman paljon väkeä, koska ilman yleisöä ei ole jääkiekkoa, eikä nuorille ja lapsille ole tulevaisuudessa paikkoja missä harrastaa. Suomalainen jääkiekko tarvitsee suurseuroja. Se tarvitsee Kärppiä, se tarvitsee HIFK:ta, se tarvitsee Tapparaa, se tarvitsee TPS:ää. Se tarvitsee näitä niin sanottuja isompia seuroja, jotta ne pienet seuratkin voivat elää sieltä taustalta ja ihmiset päästä katsomaan huippupelaajia, joita ne isot seurat aika usein pystyvät kuitenkin värväämään.
– Eli yhteisen hyvinvoinnin eteen kiitos 4000 katsojalle ja toivotaan, että jatkossakin ihmiset tulevat hallille. Meidän tehtävämme on sitten tarjota niitä tunteita, elämyksiä ja taistelua.
MTV:n kärkäskynäinen jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvonen puolestaan moitti kirjoituksessaan Liigan reagointia koronakriisin aikana kankeaksi ja syytti sarjaa toiveajattelusta keväällä. Samaan aikaan, kun koronaviruspandemian toista aaltoa povattiin syksylle, Liiga lataasi toiveensa siihen, että kansa tulee halleille.
– Aivan ensimmäinen nopea siirto tulisi tehdä niin, että koko jääkiekkoperhe sopeuttaa jokaisen jäsenensä osalta palkkojaan koskien ensin Liigan työntekijöitä, sitten seurajohtajia, sitten valmentajia ja sen jälkeen pelaajia niin, että tarvittaessa liigapelit voidaan pelata jopa tyhjille katsomoille – jos tarvis – sponsori- ja televisiosopimukset säilyttäen. Tähän prosessiin tulisi vahvasti sitoutua myös pelaajayhdistyksen ja jääkiekkoagenttien. Jotta tulisin varmasti oikein ymmärretyksi, alleviivaan, että myös esimerkiksi Kärppien, Tapparan ja Lukon tulisi osallistua näihin sopeutustoimiin huolimatta, onko niillä siihen akuuttia pakkoa tahi ei, Sihvonen ehdotti.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.