SM-liiga avataan. Liigakarsinnat palaavat keväällä 2025.
Jääkiekon SM-liiga Oy:n torstaisen yhtiökokouksen päätökset olivat isoja. Ne tarkoittavat merkittäviä muutoksia suomalaisen jääkiekkoilun pääsarjaan.
Tuskin yksikään suomalaisen jääkiekon parissa töitä tekevä ihminen on vailla mielipidettä asiasta. Yleisesti uutinen otettiin riemumielin vastaan – olihan peräti 98 prosenttia liigapelaajista kesällä sitä mieltä, että sarja pitäisi avata.
Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedtin mielipiteellä oli kuitenkin kaksi puolta:
– Mä koen, että päätös oli positiivinen ja negatiivinen – siis minulle henkilökohtaisesti urheiluihmisenä, hän henkäisee.
– Positiivista on tietenkin se, että SM-liiga avataan ja karsinnat tulevat. Se on hyvä juttu, varsinkin jos se suitsisi tyhjennysmyyntejä ja sitä kautta pakottaisi seuroja tekemään realistisia pelaajabudjetteja.
– Sen jälkeen ei voisi enää budjetoida ylitse tietäen, että jos menee vihkoon, voi myydä pelaajat ja saada siitä puoli miljoonaa ylimääräistä. Ja se on ylipäänsä hieno asia, että voi pudota ja nousta.
Avain liian iso sarja Suomeen
SM-liiga on ollut suljettu sarja keväästä 2013 lähtien.
Torstain yhtiökokouksessa osakasseurat päättivät, että keväästä 2025 alkaen järjestetään vuosittain karsinnat SM-liigassa viimeiseksi jääneen joukkueen ja Mestiksen voittajan välillä. Mahdolliselta nousijalta edellytettäisiin SM-liigan voimassaolevien lisenssiehtojen täyttämistä.
Kaudesta 2024–25 alkaen lisenssiehtoihin kuuluu, että nousemisen edellytyksenä on karsintojen voittamisen lisäksi Mestiksen mestaruus kyseiseltä kaudelta.
Torstaina päätettiin myös, että SM-liigan joukkuemääräksi rajataan maksimissaan 16 kaudesta 2025–26 lähtien. Vuodesta 2015 lähtien SM-liiga on ollut 15 joukkueen sarja.
Tämä osa päätöksestä sai torstaina Sahlstedtin kulmat kurtistumaan.
– Henkilökohtaisesti pelkään, että SM-liigasta tulee 16 joukkueen sarja tulevaisuudessa. Ja se on tosi huono asia, jos puhutaan suomalaisen SM-liigan urheilullisesta tasosta, Sahlstedt räväyttää.
– Mun mielestäni Suomen kokoisessa maassa ei voi missään nimessä olla niin isoa sarjaa. Ei missään olosuhteissa, jos puhutaan urheilun näkökulmasta.
12 optimi, 14 menisi, 16 äärettömän huono
Sahlstedt toivoisi joukkuemäärän supistamista nykyisestä.
– Jos puhutaan optimitilanteesta, SM-liigaa pitäisi pelata 12 joukkueella. Se olisi optimi. 14 varmaan vielä menisi, mutta 16 olisi jo äärettömän huono, Sahlstedt laskee.
– Tiedän, että suomalaiset pelaajat eivät riitä noin isoon sarjaan. Siitä on esimerkkejä tältäkin vuodelta, sillä meillä on seuroja, jotka eivät saa suomalaisia keskivertopelaajia. Eikä niitä ole vain yhtä.
Yksi on helppo nimetä. Vaasan Sportilla on sopimus peräti 15 ulkomaalaisen pelaajan kanssa. Lähemmäs kymmenen ulkomaalaista pelaajaa on useammallakin liigaseuralla.
– Imu on muualle, Sahlstedt näkee.
– Jos liigaseurojen määrä kasvaa, ulkkarien määrä tulee todennäköisesti taas kasvamaan.
Kiekko-Espoolla latu auki kabinettinousuun
SM-liigan joukkuemäärä saattaa kasvaa jo ennen karsintojen palaamistakin. Liiga ilmoitti reilu viikko sitten, että se ottaa vastaan lisenssihakemuksia jo kaudelle 2024–25.
Se on avoimesti Kiekko-Espoon tavoite. Uudelleen henkiin puhalletun espoolaisseuran kuuden vuoden projektin tavoite on koko ajan ollut liiganousu, ja Kiekko-Espoo aikoo jättää lisenssihakemuksen vielä tämän kuun aikana.
Mestiksessä on kuitenkin toinenkin seura, joka tähtää selvästi nousuun. KHL:stä suomalaisiin kaukaloihin palannut Jokerit on asettanut tavoitteekseen liigapaikan kaudelle 2025–26.
Käytännössä Kiekko-Espoo siis voisi päästä SM-liigaan hakemalla, mutta Jokerien pitäisi ansaita paikkansa pelaamalla.
– Jos mä olisin Jokerien pöksyissä, niin kyllä mä olisin vähän pettynyt, Sahlstedt kommentoi.
– Mutta ei mulla siis ole mitään Espoota vastaan. Mahdollisuus nousta on hyvä asia, mutta mun korvaani tuo joukkuemäärä on liian iso, jos katsotaan urheilua ja suomalaisen jääkiekon tasoa.
Jukka Kunnas: Sarjan avaaminen oli myös Lukon urheilullinen näkemys
SM-liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen sanoi torstaisessa tiedotustilaisuudessa, että kaikki yhtiökokouksen päätökset olivat yksimielisiä.
Liigan avaamisen puolesta liputtivat siis myös ne seurat, joiden sarjapaikka todennäköisimmin saattaa olla uhattuna.
Niin teki myös Lukko, jota edusti kokouksessa puheenjohtaja Janne Mokka.
– On hieno asia, että saatiin tuollainen päätös aikaan. Kyllähän se on ollut Lukonkin urheilullinen näkemys, että sarja halutaan auki. Taloudelliset reunaehdot on tietysti hyvä pitää mielessä, Lukon toimitusjohtaja Jukka Kunnas kommentoi.
Esimerkiksi Lukon tuoreimman tilinpäätöksen liikevaihto oli 8,07 miljoonaa euroa. Korkeimmillaan se on ollut 8,985 miljoonaa euroa vuonna 2019.
Mestiksestä sarjanousua hamuavan Kiekko-Espoon liikevaihto viime tilikaudella oli 950 000 euroa.
Lukon toimintaan sarjan avaaminen ei Kunnaksen mielestä vaikuta mitenkään.
– Ei se kyllä vaikuta meidän toimintaamme millään tavalla. Meidän tavoitteenamme on olla sijoilla 1–4 joka ikinen kausi, Kunnas painottaa.
– Mielenkiinnolla tässä odotetaan kautta 2025. Päätös sarjan avaamisesta on hyvä asia, sillä se tuo lisää väriä ja lisää tunnetta. Nyt liigajoukkue voi pudota, joten tehty päätös on urheilullisesti hyvä. Se on reilu peli kaikkia kohtaan.
Suurimpana negatiivisena kulmana on nähty joukkuemäärä. Julkisuudessa on aiemmin esitelty esimerkiksi 10+10 joukkueen mallia.
– On hyvä päätös se maksimissaan 16 joukkuetta. Kuten urheilujohtajamme Kalle Sahlstedt on todennut, huoli pelaajien riittämyksestä on ihan perusteltu, Kunnas toteaa.
– Mutta 16 joukkueella tulee vielä olemaan hyvä ja laadukas sarja.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.